Outo ongelma: lapsi halaa jatkuvasti
Toivon ettei heti haukuttaisi lyttyyn, mutta minulla on todella outo ongelma: melkein 10 vuotias poika halaa aivan koko ajan. Tulee kysymättä ottamaan kiinni, vaikka olisin tekemässä mitä. Ei irrota otettaan vaikka pyydän. En ymmärrä mistä tämä halaamisen tarve tulee. Ja siis puhutaan että tunnissa tulee halaamaan jopa 10 kertaa, eikä kuule sanaa EI. Esim jos olen vaihtamassa vaatteita - tulee silti ja sanon että ei, on annettava kaikille tilaa, ja silti halaa. Lapsi tulee sanomaan hyvää yötä jopa 5 kertaa ja joka kerta pitää halia.
Kuulostaa todella oudolta ongelmalta, mutta minua on alkanut todella pahasti ahdistamaan tämä. Siis oikeasti _ahdistamaan_. Ja ei en todellakaan ole halaamista vastaan, mutta koen tämän jo hyvin liioitellulta ja tätä on kestänyt jo hyvin pitkään ja tuntuu että se vain ”pahenee”
Mitä teen? En halua kieltää lapselta läheisyyttä, mutta tuntuu etten enää kestä
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesta tuntuu ettei saa vastarakkautta? Yrittää aina uudelleen, että se tunne tulisi. Joku asia nyt ahdistaa pientä.
Tämä.
Kolme ensimmäistä kirjoittajaa osuu varmasti oikeaan.
Kokeile halata ja ilmaista kuukauden sanallisesti rakkauttasi ihan överisti. Siis ihn överisti. Katso mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut sanomaan ei vasta muutamia viikkoja sitten, kun halaaminen on lähtenyt aivan käsistä. Meillä on aina halattu esim kun tulee koulusta tai nukkuma-aika. En koe olevani kylmä tms. Ihan normaali ihminen. En vain enää jaksa jatkuvaa läheisyyttä. Se ei tunnu enää ”normaalilta”. Ap
Tavatessa ja nukkumaan menossa?
Kuulostaa todella vähältä läheisyydeltä. Ihan olemattomalta.
Me kyhnytetään pitkiä aikoja joka päivittäin
Minulla oli suurinpiirtein samanikäisenä samantyyppistä käytöstä. Jouduin olemaan paljon kotona yksin myöhään ja kerran tai pari minua seurasi koulumatkalla auto (pedofiili). En varmaan olisi osannut edes sanoa että nämä asiat vaikuttaa kun piti yrittää niin hurjana pärjätä kun on iso lapsi jne, mutta se turvattomuuden tunne teki kyllä tehtävänsä. Kastelin myös sänkyä ja sekin piti piilottaa koska iso lapsi jne, en ikään kuin kokenut että saan olla lapsi, peloissani tai tarvitseva. Äiti oli myös torjuva joka pahensi oloa.