Kaikki ihmiset häipyy, kun ei ole rahaa

Minun ympäriltä onneksi ei. Taida olla tosi onnekas .

Vierailija kirjoitti:

Minun ympäriltä onneksi ei. Taida olla tosi onnekas .

He pitävät aidosti sinusta.

Sama täällä, ei ole varaa käydä edes kahvilla mutta eipä enää ole ketään kenen kanssa lähtisikään.

Pyydätkö tai pummaatko jatkuvasti muilta?

Vierailija kirjoitti:

Pyydätkö tai pummaatko jatkuvasti muilta?

En. Aikuinen lapsikin on suuttunut, kun rahaa ei ole.

Parempi se, ettei ketään jää jäljelle, kuin se, että jäjelle jäävät ne, jotka nauttivat näkemästään. Minulle jäi kaksi entistä työkaveria, jotka vasta nyt - parikymmenen vuoden tuttavuuden jälkeen - innostuivat tulemaan luokseni kylään.

Toinen heistä nautti siitä, että sai katsoa minua alaspäin. Hän kävi aika röyhkeäksi ja lopulta haukkui minut ihan suoraan, ulkonäköni ensimmäisenä. Aika paksua parikymmentä vuotta minua vanhemmalta eläkeläiseltä. Toinen heistä oli kiinnostunut lähinnä siitä, mitä tavaroita hän voisi ns. hyvää hyvyyttään ostaa minulta (ja myydä hyvällä hinnalla eteenpäin). Hän tarjoili myös runsaasti TE-kliseitä ja tälläkin palstalla päivittäin nähtyjä neuvoja siitä, miten työtön voisi päästä töihin: ideoita oli laidasta laitaan, esimerkiksi vapaaehtoistyö ja kirjan kirjoittaminen.

Näille kahdelle oli kova paikka sinä, että minä katkaisin yhteydenpidon. Ettäs kehtasinkin, kun he vain niin minun parastani ajattelivat. Nyt minulla ei enää ole ketään, mutta noita kavereita en kaipaa.