Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isäni ei olekaan biologinen isäni, miten ottaa puheeksi?
31.05.2021 |
Olen jo periaatteessa arvannut tämän useamman vuoden ajan. Jo lapsuudesta muista joidenkin aikuisten kommentit ulkonäöstäni, ja toki itsekin isompana aloin kiinnittää asioihin huomiota. Erityisesti siitä alkaen, kun lukiossa käsiteltiin geeniperimää. Itse olen melko samannäköinen kuin äitini, mutta en lainkaan isän näköinen. Lisäksi minussa on piirteitä, mitkä ei vanhempien geeniperimällä pitäisi olla edes mahdollisia. Minulla on vihreänruskeat silmät, äidillä vihreät ja isällä vaaleansiniset. Minulla on samanväriset hiukset kuin äidillä, mutta hieman kiharat. Kummallaan vanhemmalla ei ole kiharoita.
Asiaa vahvisti se, että nyt jokin aika sitten näin vahingossa äidin vanhoja kirjeitä, hän oli siis nuorempana kirjeenvaihdossa serkkunsa kanssa, ja kyseiset kirjeet on tallella. Kirjeet tupsahtivat esiin siivotessa. En siis sen enempää lukenut kirjeitä, mutta selasin lähinnä vuodet ja päivämäärät sekä otsikot. Eräässä kirjeessä mainittiin "*minun nimeni*:n isä". En ehtinyt lukea kirjettä enempää, mutta päivämäärä oli ajalta kun olen ollut muutaman kuukauden ikäinen. Kyseinen kirje kuitenkin sai ajattelemaan asiaa entistä enemmän.
Miten tällaisen asian voi ottaa puheeksi vanhempien kanssa?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi se täytyy ottaa puheeksi, jos se mies, jota olet pitänyt isänäsi, on ollut hyvä isä sinulle ja rakastanut sinua?
Niin no, itseasiassa ei kyllä ole.
Ja vaikka olisikin, niin onhan tämä silti aika hämmentävää ja mietityttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esitit asian otsikossa jotenkin kuin se olisi varma, oikeasti sinulla ei ole mitään todisteita. Ja kannattaa muistaa, että lukion biologian opit ovat hyvin ohut siivu kaikesta mitä ihmisen perimästä tiedetään, et voi kuvitella tietäväsi lähes mitään sen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi se täytyy ottaa puheeksi, jos se mies, jota olet pitänyt isänäsi, on ollut hyvä isä sinulle ja rakastanut sinua?
Niin no, itseasiassa ei kyllä ole.
Ja vaikka olisikin, niin onhan tämä silti aika hämmentävää ja mietityttää.
Lisäisin vielä sen, että nuorempana sitä ehkä ajattelikin juuri noin. Ehkä siksi, kun ei oikein osannut ajatella muunlaista tilannetta tai muunlaista isää. Sen sijaan kuten jo aiemmin kertoin, vanhemmaksi varttuessa asia on alkanut mietityttää enemmän.
Isyys on myös muuta kuin biologiaa. Myös eläimet adoptoivat ja hoivaavat ei-biologisia jälkeläisiä. Mielestäni se osoittaa todellista hoivaviettiä ja kykyä suojella elämää. Emme me ihmiset sen kummempia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa ottaa puheeksi. Muuten se vaivaa sinua aina. Ja vanhemmillesikin on raskasta kantaa salaisuutta, vaikka ovatkin joutuneet tottumaan siihen.
En tiedä, miten ottaa puheeksi. Mitä jos ottaisit puheeksi oman lapsuutesi? Missä synnyit jne ja miten vanhempasi tapasivat. Onko sinulle muuten kerrottu tällaisia tarinoita? Näytetty kuvia, kun vastasyntyneenä olet isäsi sylissä?
Otathan huomioon, että saatat myös olla väärässä. Geenit hyppivät joskus sukupolvien yli ja ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruskeat silmät voi olla myös sinisilmäisten vanhempien lapsella. Naapurin mies teetti lapselleen geenitestin, joka vahvisti isyyden. Arvatenkin vaimo ei ollut luottamuksen puutteesta hyvillään. Mitäpä, jos kysyisit asiaa ensin äidiltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kannattaa ottaa puheeksi. Muuten se vaivaa sinua aina. Ja vanhemmillesikin on raskasta kantaa salaisuutta, vaikka ovatkin joutuneet tottumaan siihen.
En tiedä, miten ottaa puheeksi. Mitä jos ottaisit puheeksi oman lapsuutesi? Missä synnyit jne ja miten vanhempasi tapasivat. Onko sinulle muuten kerrottu tällaisia tarinoita? Näytetty kuvia, kun vastasyntyneenä olet isäsi sylissä?
Otathan huomioon, että saatat myös olla väärässä. Geenit hyppivät joskus sukupolvien yli ja ohi.
No itseasiassa myös näissä on asioita, mitkä tukevat teoriaa. Syntyessäni vanhemmat eivät asuneet yhdessä, samalla paikkakunnalla tosin. Sen tiedän, että isä kävi katsomassa äitiä ja minua sairaalassa, kuten myös isovanhempani ja isän äiti. Minusta ei ole yhtään kuvaa ihan vastasyntyneenä isän sylissä, jossain ristiäiskuvassa olen, kuten tosin kymmenen muunkin sukulaisen syleissä.
En tosiaan ole mikään genetiikan asiantuntija, mutta käsittääkseni dominoivat piirteet harvemmin hyppii sukupolvien yli, resessiiviset kylläkin. Tosin, isän suku on kauttaaltaan aika vaaleahiuksista, suorahiuksista ja sinisilmäistä porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esitit asian otsikossa jotenkin kuin se olisi varma, oikeasti sinulla ei ole mitään todisteita. Ja kannattaa muistaa, että lukion biologian opit ovat hyvin ohut siivu kaikesta mitä ihmisen perimästä tiedetään, et voi kuvitella tietäväsi lähes mitään sen perusteella.
Silmienväri ja hiusten periytyminen on jo niin monimutkainen asia, että ap on joko melko typerä tai pelkkä provo..
Vierailija kirjoitti:
Ruskeat silmät voi olla myös sinisilmäisten vanhempien lapsella. Naapurin mies teetti lapselleen geenitestin, joka vahvisti isyyden. Arvatenkin vaimo ei ollut luottamuksen puutteesta hyvillään. Mitäpä, jos kysyisit asiaa ensin äidiltäsi.
Ei voi olla, ilman mutaatioita, koska sinisilmäisillä ei ole alleeleja, mitkä aiheuttaisi ruskean silmienvärin. Mutaatiot taas ovat äärimmäisen harvinaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ehkä jo kussut muroihisi. Elämä on vaikeata kun itse sen tekee vakeaksi. Toiset ihmuiset ovat aina riidoissa.
Ota asia puheeksi aluksi VAIN äidin kanssa yksityisesti, niin ettei kukaan kuule. Sovi ettei äitisi puhu VIELÄ "isällesi" asiasta (eli väitetylle isälle, joka ei ole biologinen isä), kun ei tiedä reaktiota. Nykyään on geenitestejä ja sukulaisia löytää netin kautta, mutta äitisi voi kertoa sinulle oliko biologinen isä alkoholisti tai väkivaltainen - vai oliko ihan normaalihko. Kun koskaan ei tiedä mitä on taustalla, jos nainen häipyy ja mikä on muiden versio. Ehkä kaikki menee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on tietämätön. Luepa biologiasi uudelleen ja vähän lisääkin.
Dna testi voisi auttaa. Ainoa haaste on saada näyte isäsi suusta niin ettei hän huomaa.
Kaikki murrosikäiset luulee tai toivoo, että on vaihtunut sairaalassa ja jossain odottaa ne ihanat vanhemmat-kun nää nykyiset in niin p...koja. Toiveajattelua.
Olen itse todella vaaleahiuksinen luonnostani, vaikka vanhempani ja kaikki isovanhempani ovat tummahiuksisia. Minulla on vihreät silmät, vaikka vanhemmillani on siniset, tähän todennäköisyys alle prosentin luokkaa, silti minulla on todella vihreät silmät. Geenitestit tehty, olen vanhempieni lapsi ja isovanhempieni lapsenlapsi. Geenit eivät todellakaan ole niin simppeli juttu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruskeat silmät voi olla myös sinisilmäisten vanhempien lapsella. Naapurin mies teetti lapselleen geenitestin, joka vahvisti isyyden. Arvatenkin vaimo ei ollut luottamuksen puutteesta hyvillään. Mitäpä, jos kysyisit asiaa ensin äidiltäsi.
Ei voi olla, ilman mutaatioita, koska sinisilmäisillä ei ole alleeleja, mitkä aiheuttaisi ruskean silmienvärin. Mutaatiot taas ovat äärimmäisen harvinaisia.
Mutaatiot äärimmäisen harvinaisia... oi voi. Et taida tietää genetiikasta yhtään mitään. No, silmien väriin liittyen ihan aluksi:
https://www.nature.com/articles/jhg2010126
Vierailija kirjoitti:
Ruskeat silmät voi olla myös sinisilmäisten vanhempien lapsella. Naapurin mies teetti lapselleen geenitestin, joka vahvisti isyyden. Arvatenkin vaimo ei ollut luottamuksen puutteesta hyvillään. Mitäpä, jos kysyisit asiaa ensin äidiltäsi.
Silmien väriin vaikuttaa useampi geeni kyllä, mutta edelleen on äärimmäisen harvinaista, että esimerkiksi kahdella sinisilmäisellä olisi biologinen tummanruskeasilmäinen jälkeläinen. Yli 99% tapauksista sinisilmäisten vanhempien lapsilla ei ole ruskeasilmäisyyden geenejä.
Alue: Aihe vapaa
Ja miksi se täytyy ottaa puheeksi, jos se mies, jota olet pitänyt isänäsi, on ollut hyvä isä sinulle ja rakastanut sinua?