Ovatko naapurit mielestäsi lähtökohtaisesti ventovieraita vai potentiaalisia ystäviä?
Kommentit (30)
Ventovieraita. Ei ole tarvetta lähempään tuttavuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Kavereita
Siis "lähdetäänkö ostoksille" -kavereita? Vai mitä tarkoitat kaverilla?
Hyvänpäiväntuttuja. Moikataan jos tulee vastaan ja ovelle voi mennä jos on jokin ongelma.
Vieraita, en tunne tarvetta tutustua.
No periaatteessa melkein kuka tahansa voi tietysti olla potentiaalinen ystävä, mutta todennäköisyys siihen, että ystävystyisin jonkun naapurin kanssa, on kyllä häviävän pieni, joten ihan ventovieraina pidän. Näen naapureita todella harvoin, joku saattaa rapussa tai pesutuvassa tervehtiä, mutta en tiedä heistä yhtään mitään.
Ventovieraampia kuin satunnaiset kadulla kulkijat. Tykkään jutella satunnaisten tuntemattomien kanssa, jos tulee sellainen tilanne. Naapurien kanssa en haluaisi jutella alkuunkaan, kun pysyvät kuitenkin tuossa todennäköisesti pidempään, eikä tiedä, mikä riesa niistä tulisi, jos olisin liian ystävällinen.
Ventovieraita, semmoisina mieluusti pysyvätkin, vaikka moikkaankin. Jotkut ne selvästi enemmänkin haluaisivat jäädä juttelemaan, mutten jaksa ylimääräisiä ihmissuhteita, siitä tulee sitten velvollisuus jäädä jutulle aina tavatessa.
Vierailija kirjoitti:
Ventovieraita, semmoisina mieluusti pysyvätkin, vaikka moikkaankin. Jotkut ne selvästi enemmänkin haluaisivat jäädä juttelemaan, mutten jaksa ylimääräisiä ihmissuhteita, siitä tulee sitten velvollisuus jäädä jutulle aina tavatessa.
On tuossa välimuotokin. Voi pysähtyä joskus puhumaan turhanpäiväisyyksistä, mutta ei aina. Meidän talossamme tämä toimii aika hyvin.
Naapureita ei oikein voi valita ja vaikea vaihtaakin niitä on = pidän huolen, että riittävä etäisyys säilyy AINA
Ei kannata tutustua paremmin ainakaan ok-taloissa. Sitten kun tulee ryppy ystävyyteen, seurauksena on käräjille asti meneviä riitoja, kiusaamista, vainoa, tappouhkauksia. Ja tätä samaa vuodesta toiseen.
Kyllä haluan tutustua. Naapuriapu voi olla joskus tärkeä. Aika tylyjä naapureita kuitenkin on mulla. Osa ei edes tervehdi. Yksikin nainen jota olen tervehtinyt kymmeniä kertoja niin ei edes päin katso. Miehensä tervehtii. Yhden hyvän ystävän olen naapurista saanut. Ollaan tekemisissä viikottain.
on tiedettävä kaikkien asioista kaikki mahdollinen ja mitä ei tiedä, sen kuvittelee tai keksii.
niin ikään naapurin tulee vähän lainata kaljaan tai kossuunkin jos oikein päätä pakottaa ja suuta kuivaa tai maksettava taxi jos yllättäen itellä ei siihen ole varaa.
😁
Vierailija kirjoitti:
Ventovieraita, vain naapureita.
Eiväthän he voi olla ventovieraita, jos sinä väistämättä tiedät missä asunnossa he asuvat ja asukasluettelosta tai postiluukusta näet heidän nimensä ilman sen suurempaa salapoliisityötä. Jos tervehtii naapuria, niin ei siinä häviä mitään ja on parempi olla heidän kanssaan tekemissä muulloinkiin kuin jossain valitusasiassa. Puhumalla kasvotusten naapurien kanssa yhteisistä pelisäännöistä on huomattavasti tehokkaampi tapa kuin jättää jotain epämääräisiä heippalappuja, jotka ärsyttävät useimpia ihmisiä.
Miksi kukaan haluaisi edes tutustua naapureihin? Maalla ehkä vähän eri asia että katsoo paikkojen perään puolin toisin. Mulla on kaveripiiri ihan muualla kuin naapurissa ja luojan kiitos. Sama juttu jos työkavereiden kanssa alkaisi ystävystymään. huh.
Minusta on hyvä pysytellä sellaisella tasolla, ettei esittäydytä. Sellaisella tasolla voi sitten jutella pihalla arkisista asioista, jos sellainen tilanne sattuu eteen. Mutta avautumisia ei naapureiden kesken.