Lue keskustelun säännöt.
Syysi olla pyytämättä ystäviä kanssasi mihinkään?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Tämä tuntuu olevan nykyajan äitien juttu. Miehet ottavat omaa aikaa ilman lapsia (ja puoliso hermostuu kun ei hössötä hänen kanssaan pilteistä 24/7) ja haukkaavat vähän happea. Kyllä niin totta. Ja sitten siinä 24/7 lapsihössötyksessä nainen väsyttää itsensä, ystävät kaikkoavat ja vähitellen myös hössötyksestä stressaantunut mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.
Höpöhöpö. Ei nainenkaan saisi sinne lapsikuplaansa hukkua.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lopettanut pyytämisen ja menen yksin tai miehen kanssa. Kun kaikilla ystävillä on aina jotain tärkeämpää puuhaa, en viitsi enää häiritä. Mielellään viettäisin toki aikaa heidän kanssaan, mutta he viettävät lastensa kanssa kaiken mahdollisen vapaa-aikansa. Itsellä jo aikuiset lapset, mutta muistan että kyllä mulla aikoinaan oli omakin elämä.
Sama täällä. Minulla ei ole lapsia, mutta muuten sama tilanne. Ystäviä ei kiinnosta joten teen kaiken miehen kanssa tai yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Tämä tuntuu olevan nykyajan äitien juttu. Miehet ottavat omaa aikaa ilman lapsia (ja puoliso hermostuu kun ei hössötä hänen kanssaan pilteistä 24/7) ja haukkaavat vähän happea. Kyllä niin totta. Ja sitten siinä 24/7 lapsihössötyksessä nainen väsyttää itsensä, ystävät kaikkoavat ja vähitellen myös hössötyksestä stressaantunut mies.
Äitiys muuttaa ihmistä. Yhtäkkiä on 24/7 vastuu toisesta avuttomasta ihmisestä. Siitä että se ylipäätään pysyy hengissä . Sitten tulee "ystävät" vielä vaatimaan ja syyttelemään, että minä, minä, minua ei huomioida.. Haloo, olet vain ystävä. Kasva aikuiseksi Muulla ei ole sinua kohtaan mitään velvoitteita. Itke äidillesi senkin kakara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.
Höpöhöpö. Ei nainenkaan saisi sinne lapsikuplaansa hukkua.
Kerro tuo sille äidille, joka ensiksi oman terveydensä kustannuksella kantaa vauvaa 10 kk , repii alapäänsä synnytyksessä ja on 24)7 vastuussa niin ettei ensimmäisiin kuukausiin saa edes mitään nukkua, juu kyllä ihan kynällä kiinnostaa kakaramsiset kitisevät kaverit sen jälkeen. Äidillä on aina vastuu ja se pakottaa aikustumaan ja kantamaan sen vastuun,olipa isästä siinä mitään apua tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Tämä tuntuu olevan nykyajan äitien juttu. Miehet ottavat omaa aikaa ilman lapsia (ja puoliso hermostuu kun ei hössötä hänen kanssaan pilteistä 24/7) ja haukkaavat vähän happea. Kyllä niin totta. Ja sitten siinä 24/7 lapsihössötyksessä nainen väsyttää itsensä, ystävät kaikkoavat ja vähitellen myös hössötyksestä stressaantunut mies.
Äitiys muuttaa ihmistä. Yhtäkkiä on 24/7 vastuu toisesta avuttomasta ihmisestä. Siitä että se ylipäätään pysyy hengissä . Sitten tulee "ystävät" vielä vaatimaan ja syyttelemään, että minä, minä, minua ei huomioida.. Haloo, olet vain ystävä. Kasva aikuiseksi Muulla ei ole sinua kohtaan mitään velvoitteita. Itke äidillesi senkin kakara.
No vaikka miten, niin kyllä jossain välissä luulisi haluavan vähän omaakin aikaa. Mitäs sitten kun kömmit sieltä kuplastas ulos kun viimeinenkin lapsi täyttää 18 ja havahdut että ööööö.....olispa kiva viettää ystävien kanssa aikaa kun olo tuntuu niin yksinäiseltä nyt....mutta oho, ei mulla enää ookaan ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.
Höpöhöpö. Ei nainenkaan saisi sinne lapsikuplaansa hukkua.
Kerro tuo sille äidille, joka ensiksi oman terveydensä kustannuksella kantaa vauvaa 10 kk , repii alapäänsä synnytyksessä ja on 24)7 vastuussa niin ettei ensimmäisiin kuukausiin saa edes mitään nukkua, juu kyllä ihan kynällä kiinnostaa kakaramsiset kitisevät kaverit sen jälkeen. Äidillä on aina vastuu ja se pakottaa aikustumaan ja kantamaan sen vastuun,olipa isästä siinä mitään apua tai ei.
Aivan miten vain. 24/7 äitiyssuorittaminen voi olla jonkun mielestä upeaa, mutta luulisi joskus olevan ihan mukavaa että tekisikin sitä vain 23/7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.
Höpöhöpö. Ei nainenkaan saisi sinne lapsikuplaansa hukkua.
Kerro tuo sille äidille, joka ensiksi oman terveydensä kustannuksella kantaa vauvaa 10 kk , repii alapäänsä synnytyksessä ja on 24)7 vastuussa niin ettei ensimmäisiin kuukausiin saa edes mitään nukkua, juu kyllä ihan kynällä kiinnostaa kakaramsiset kitisevät kaverit sen jälkeen. Äidillä on aina vastuu ja se pakottaa aikustumaan ja kantamaan sen vastuun,olipa isästä siinä mitään apua tai ei.
Aivan miten vain. 24/7 äitiyssuorittaminen voi olla jonkun mielestä upeaa, mutta luulisi joskus olevan ihan mukavaa että tekisikin sitä vain 23/7.
Vastuu 24/7 ei ole upeaa. Se on väsyttävä ja raskasta. Senpä vuoksi ei ole mukavaa pyytää itsekästä ja kakaramaista "ystävää" yhtään minnekään. Vaan jos muksulle saa hoitajan, levätä, nukkua ja olla kerrankin yksin ja rauhassa.
Yksi ei puhu asioistaan yhtään mitään, somesta niitä lukenut. Joten antaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.sanoma.fi/keita-olemme/johtoryhma/
Tuonne kannattaa lähettää kiitokset videoista saateteksteineen.
Kun on muka aina kiire, eikä olla läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.
Höpöhöpö. Ei nainenkaan saisi sinne lapsikuplaansa hukkua.
Kerro tuo sille äidille, joka ensiksi oman terveydensä kustannuksella kantaa vauvaa 10 kk , repii alapäänsä synnytyksessä ja on 24)7 vastuussa niin ettei ensimmäisiin kuukausiin saa edes mitään nukkua, juu kyllä ihan kynällä kiinnostaa kakaramsiset kitisevät kaverit sen jälkeen. Äidillä on aina vastuu ja se pakottaa aikustumaan ja kantamaan sen vastuun,olipa isästä siinä mitään apua tai ei.
Aivan miten vain. 24/7 äitiyssuorittaminen voi olla jonkun mielestä upeaa, mutta luulisi joskus olevan ihan mukavaa että tekisikin sitä vain 23/7.
Vastuu 24/7 ei ole upeaa. Se on väsyttävä ja raskasta. Senpä vuoksi ei ole mukavaa pyytää itsekästä ja kakaramaista "ystävää" yhtään minnekään. Vaan jos muksulle saa hoitajan, levätä, nukkua ja olla kerrankin yksin ja rauhassa.
Eipä siinä sitten mitään. Kukin tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Tämä tuntuu olevan nykyajan äitien juttu. Miehet ottavat omaa aikaa ilman lapsia (ja puoliso hermostuu kun ei hössötä hänen kanssaan pilteistä 24/7) ja haukkaavat vähän happea. Kyllä niin totta. Ja sitten siinä 24/7 lapsihössötyksessä nainen väsyttää itsensä, ystävät kaikkoavat ja vähitellen myös hössötyksestä stressaantunut mies.
Äitiys muuttaa ihmistä. Yhtäkkiä on 24/7 vastuu toisesta avuttomasta ihmisestä. Siitä että se ylipäätään pysyy hengissä . Sitten tulee "ystävät" vielä vaatimaan ja syyttelemään, että minä, minä, minua ei huomioida.. Haloo, olet vain ystävä. Kasva aikuiseksi Muulla ei ole sinua kohtaan mitään velvoitteita. Itke äidillesi senkin kakara.
No vaikka miten, niin kyllä jossain välissä luulisi haluavan vähän omaakin aikaa. Mitäs sitten kun kömmit sieltä kuplastas ulos kun viimeinenkin lapsi täyttää 18 ja havahdut että ööööö.....olispa kiva viettää ystävien kanssa aikaa kun olo tuntuu niin yksinäiseltä nyt....mutta oho, ei mulla enää ookaan ystäviä.
Aivan kun/jos sitä omaa aikaa saa niin itsekkäät ystävät on viimeinen asia, mihin sen haluaa käyttää. Ensimmäinen on lepo, toinen oma rauha, sen jälkeen vaikka käy suihkussa rauhassa ja vain nauttii rauhasta. Vaateliaat ja itsekkäät sinkkuystävät vaihtuu tässä vaiheessa parempiin samassa tilanteessa oleviin ystäviin. Oma katsantokanta on muuttunut lasten myötä tavalla ja tyhjänpäiväinen oinnalliset ihmiset ja niiden "kuplat" ei kiinnosta .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin, kun yhdellä ei ollut koskaan muka varaa mihinkään (jos ei ollut julkkismiehiä tiedossa seuraksi), yksi teki pari kertaa oharit, yksi ottaa AINA mukaansa äidin joka ei halua käydä kuin marketissa jne. En jaksa pyytää enää, kun aikuisilla ihmisillä menee tällaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.
Höpöhöpö. Ei nainenkaan saisi sinne lapsikuplaansa hukkua.
Kerro tuo sille äidille, joka ensiksi oman terveydensä kustannuksella kantaa vauvaa 10 kk , repii alapäänsä synnytyksessä ja on 24)7 vastuussa niin ettei ensimmäisiin kuukausiin saa edes mitään nukkua, juu kyllä ihan kynällä kiinnostaa kakaramsiset kitisevät kaverit sen jälkeen. Äidillä on aina vastuu ja se pakottaa aikustumaan ja kantamaan sen vastuun,olipa isästä siinä mitään apua tai ei.
Aivan miten vain. 24/7 äitiyssuorittaminen voi olla jonkun mielestä upeaa, mutta luulisi joskus olevan ihan mukavaa että tekisikin sitä vain 23/7.
Vastuu 24/7 ei ole upeaa. Se on väsyttävä ja raskasta. Senpä vuoksi ei ole mukavaa pyytää itsekästä ja kakaramaista "ystävää" yhtään minnekään. Vaan jos muksulle saa hoitajan, levätä, nukkua ja olla kerrankin yksin ja rauhassa.
Olen minäkin äiti, eikä vastuu lapsesta 24/7 nyt noin raskasta ole! Mulla on aviomieskin joka voi olla lapsen kanssa jos vaikka käyn ystävän kanssa lenkillä ja vitsit että virkistääkin. Aivan ihanaa välillä nähdä ystäviä ilman lapsia, eikä sen tarvitse olla kuin pieni kävelylenkki joskus. Samoin puolisoni käy joskus omien ystäviensä kanssa vaikka salilla tai tennistä pelaamassa. Ei tulisi mielenkään hautautua mihinkään äitikuplaan saati vaatia puolisoakaan niin tekemään. 😱 Ei ole todellakaan keneltäkään pois pieni oma aika ystävien kanssa. Kyllä ystävyyssuhteitakin täytyy vaalia, eivät ne itsestään pysy. Mutta tottakai tapoja ja tyylejä on monia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia saaneet ystävät eivät enää halua olla yhteydessä. Jos kerran vuodessa nähdään, ei puhuta muusta kuin heidän lapsista, kukaan ei kertaakaan kysy minun kuulumisia ja jos yritän itse kertoa niin minut keskeytetään ja aletaan taas puhumaan lapsista. Ymmärrän vähemmästäkin että eivät enää ole ystäviäni.
Tää on kyllä oman kokemuksen perusteella vain äiti-ihmisten synti. Miespuoliset ystävät ovat edelleen kiinnostuneita myös muusta maailmasta lapsiperhekuplan ulkopuolella. Naisista taas ihan päinvastainen kokemus, hössöttävät lumoutuneena kuolarievuista ja unikoulusta.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.
Onkohan se nyt aivan noinkaan....ei meillä ainaskaan.
Ystäväni ottaa oman äitinsä mukaan kun ollaan sovittu menosta.
Juu ei kiitos enää.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ottaa oman äitinsä mukaan kun ollaan sovittu menosta.
Juu ei kiitos enää.
EIKÄ???!!!! Niin moukkamaista. Mun yksi ystävä taas roudaa sisartaan mukanaan joka paikkaan, kyllä outoa on. Miksiköhän toimivat näin? En ole päässyt vielä selville. Joku riippuvuussuhde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ottaa oman äitinsä mukaan kun ollaan sovittu menosta.
Juu ei kiitos enää.EIKÄ???!!!! Niin moukkamaista. Mun yksi ystävä taas roudaa sisartaan mukanaan joka paikkaan, kyllä outoa on. Miksiköhän toimivat näin? En ole päässyt vielä selville. Joku riippuvuussuhde?
Olen tuo, jonka yksi ystävä myös roudaa äidin mukaansa joka paikkaan ja myös miettinyt, että miksi? Hän on joskus ehdottanut yhteistä matkaa, johon alustavasti suostuin, kunnes ilmoitti lippujentilaus päivänä, että "äiti lähtee myös". Peruin omalta osaltani matkan. Joskus on käynyt jopa niin, että kun ystävän perhe on tullut meille kylään, niin yllättäen myös äiti on ollut mukana. Jos olemme kahdestaan vaikka kaupassa käymässä, niin soittelevat äidin kanssa koko ajan. Vaikka olisi kyse tunnin "reissusta". Olen itsekin läheinen äitini kanssa, mutta en ikinä ottaisi mihinkään kaveritapaamiseen häntä mukaan, koska miksi ottaisin... Jotenkin tämä heidän välinen riippuvuus on vain hieman liiallista.
Näin tapahtuu, koska viimekädessä se nainen on aina vastuussa jälkikasvustaan. Isää tarvitaan käytännössä sen aikaa kuin siemensyöksyn saanti kestää. Sen jälkeen "iskä" on vapaa hengaamaan Vaikka kavereidensa kanssa. Täällä haisee se kitinätrolli, joka suoltaa aloituksia siitä kuinka ystävät muuttuu kun saavat lapsia. Totta hlvetissä muuttuvat.