Lue keskustelun säännöt.
kun myy asuntoa, pitääkö kertoa taloyhtiön "ei julkisista" asioista?
30.05.2021 |
Eli jos viralliset dokumentit on kirjoitettu ja annettu nähtäväksi, riittääkö se täyttämään myyjän tiedonanto-oikeuden, vai pitääkö kertoa taloyhtiön maksumyvyttömästä osakkaasta, mahdollisesti tulevasta putkiremontista tjms. Jotka on vasta alustavalla suunnitteluasteella?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
"Mistä ei ole päätöstä, sitä ei ole."
Tämä väite on myyjälle vaarallinen. Jos taloyhtiössä on esimerkiksi käyty keskustelua putkiremontista, niin se on syytä kertoa ostajalle. Tällaisen asian pimittäminen voi johtaa ostajan korvausvaatimukseen.
Höpöhöpö. Keskustelua voidaan käydä mistä tahansa, vaikka yhtiökokouksessa. Jos mitään esitystä ja hankesuunnitelmaa ei tehdä eikä asiaa aleta selvittää (isänn, hallitus) , yleisellä keskustelulla ei ole mitään merkitystä.
Omassa yhtiössä keskustellaan joka vuosi hissien asennuksesta. So? Eipä ole mitään sovittu puoleen eikä toiseen, eikä suunnitelmia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö ne tulevat putkiremontit näy isännöijäntodistuksessa tai muissa dokumenteissa?
aloittaja on siis kusettaja.
Juuri niin, pitääkö niiden dokumenttien ulkopuolelta kertoa jotain?
Kannattaa kertoa kaikki mitä tiedät, niin olet turvassa tulevilta oikeudenkäynneiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta hemmetissä kaikki täytyy kertoa - muuten otat riskin, että kauppa perutaan käräjillä ostajan vaatiessa ja maksat kauppahinnalle korkoa ja molempien osapuolten asianajokulut.
Kosteusvahingot, muut rakennusvirheet ja liikenne-, naapuri- ja lentomelu ovat tyypillisiä asuntokaupan tiedonanvovelvollisuuteen liittyviä riita-asioita.
11 §
Yleinen virhesäännös
Asunnossa on virhe, jos:
[...]
3) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, myyjän tietoisuus ostajan asettamista erityisvaatimuksista sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
[...]
Virhettä koskevia säännöksiä sovelletaan 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin myös, jos myyjä on antanut asunnon ympäristöstä tai alueen palveluista virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon taikka laiminlyönyt antaa tiedon niitä koskevasta, asunnon käyttöön tai arvoon vaikuttavasta seikasta.Mutta taloyhtiön osakkaan ei tarvitse kertoa taloyhtiön asioista mitään sellaista, mitä ei ole jokaisen osakkaan saatavilla olevissa dokumenteissa. Isännöitsijätodistus sekä yhtiökokouksissa jaettu materiaali riittävät. Osakkaan ei oleteta tietävän asioita, joita ei ole kerrottu koko taloyhtiössä kaikille osakkaille, joten taloyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjojen sisällöstä ei tarvitse tietää.
Alueen palveluistakaan ei tarvitse tietää. Riittää, että sanoo, että ei tiedä, miten pitkä matka lähikauppaan on. Virhe sen sijaan on väittää, että kauppa on 50 m päässä, jos se ei ole. Eli väärä tieto on virhe, tietämättömyys ei.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä siitä putkirempastakin sanoisin että siitä on puhuttu mutta vielä ei ole mitään päätöksiä. Jossain vaiheessa se ilmaantuu isännöitsijän todistukseen "seuraavan 5 vuoden toimenpiteet". Fiksu ostaja tosin osaa lukea sen rivienvälistä jos yhtiö on vanha ja putket puuttuu tehtyjen remonttien listalta.
Se yhden asunnon maksamattomat vastikkeet, missä ne näkyy ja miten papereissa?
Jos yhtiö on velaton ja asunto pieni, tuolla ei niin ole merkitystä. Jos korjauslainaa on paljon ja maksamattomia rahoitusvastikkeita isommasta asunnosta, niin en koskisi pitkällä tikullakaan. Eli jos sellainen paljastuu myöhemmin ja myyjän voi olettaa tienneen asiasta...niin korvausvaatimusta pukkaa.
Miten tavallinen osakkeenomistaja voi olla tietoinen asioista, joista hän ei ole saanut dokumenttia? Käytännössä osakas tietää maksamattomista vastikkeista vain silloin, kun siitä on erikseen osakkaille kerrottu! Taloyhtiön kuitit eivät ole osakkaiden saatavilla.
Meillä tiesi kaikki osakkaat putkiremontin tulosta jo syksyllä, kun eka putki pamautti vedet välikattoon. Asia meni yhtiön papereihin vasta joulukuussa, kun ehdittiin virallinen kokous pitää ja urakoitsijaa alettiin hakea. Näen, että siitä olisi vaikka lokakuun myynti-ilmoituksessa pitänyt kertoa, vaikka isännöintitodistuksessa siitä ei olisi mitään mainintaa ollut. Remontti alkoi maaliskuussa ja loppui perjantaina. Joku ostaja olisi voinut vetää oikeuteen, jos olisi pimitetty tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mistä ei ole päätöstä, sitä ei ole."
Tämä väite on myyjälle vaarallinen. Jos taloyhtiössä on esimerkiksi käyty keskustelua putkiremontista, niin se on syytä kertoa ostajalle. Tällaisen asian pimittäminen voi johtaa ostajan korvausvaatimukseen.
Höpöhöpö. Keskustelua voidaan käydä mistä tahansa, vaikka yhtiökokouksessa. Jos mitään esitystä ja hankesuunnitelmaa ei tehdä eikä asiaa aleta selvittää (isänn, hallitus) , yleisellä keskustelulla ei ole mitään merkitystä.
Omassa yhtiössä keskustellaan joka vuosi hissien asennuksesta. So? Eipä ole mitään sovittu puoleen eikä toiseen, eikä suunnitelmia ole.
Meidän taloyhtiössä on puhuttu yli 20 vuotta putkiremontista jokaisessa yhtiökokouksessa. Se remppa tehtiin jo vuonna 1995, mutta edelleen se tuntuu herättävän keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä siitä putkirempastakin sanoisin että siitä on puhuttu mutta vielä ei ole mitään päätöksiä. Jossain vaiheessa se ilmaantuu isännöitsijän todistukseen "seuraavan 5 vuoden toimenpiteet". Fiksu ostaja tosin osaa lukea sen rivienvälistä jos yhtiö on vanha ja putket puuttuu tehtyjen remonttien listalta.
Se yhden asunnon maksamattomat vastikkeet, missä ne näkyy ja miten papereissa?
Jos yhtiö on velaton ja asunto pieni, tuolla ei niin ole merkitystä. Jos korjauslainaa on paljon ja maksamattomia rahoitusvastikkeita isommasta asunnosta, niin en koskisi pitkällä tikullakaan. Eli jos sellainen paljastuu myöhemmin ja myyjän voi olettaa tienneen asiasta...niin korvausvaatimusta pukkaa.
Miten myyjän voi olettaa tienneen, jos ison huoneiston rästeistä ei ole mainintaa dokumenteissa?
Ostajan asia on lukea & ymmärtää taloyhtiön paperit ja halutessaan kysyä isännöitsijältä lisää.
Myyjä vastaa periaatteessa vain omasta huoneistostaan, jota on myymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesi kaikki osakkaat putkiremontin tulosta jo syksyllä, kun eka putki pamautti vedet välikattoon. Asia meni yhtiön papereihin vasta joulukuussa, kun ehdittiin virallinen kokous pitää ja urakoitsijaa alettiin hakea. Näen, että siitä olisi vaikka lokakuun myynti-ilmoituksessa pitänyt kertoa, vaikka isännöintitodistuksessa siitä ei olisi mitään mainintaa ollut. Remontti alkoi maaliskuussa ja loppui perjantaina. Joku ostaja olisi voinut vetää oikeuteen, jos olisi pimitetty tietoa.
Miten voit tietää putkiremontista, josta ei ole päätöstä?
Asuntoni makuuhuoneen katosta tuli viime lokakuussa vedet välikattoon, mutta ei meillä ole vielä edes ehdotettu putkiremonttia, taloyhtiön kokous oli viime viikolla. Eli pitäisikö nyt varmuudeksi kertoa, että putkiremontti on tulossa, vaikka se tehtiin 2011?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, eli kerron että asunnossa 64 asuu osakas joka ei ole maksanut vastikkeita vuoteen. Kiitos kaikille!
No ei sun tarvii kertoa, että asunnossa 64 ei oo maksettu vastikkeita vaan ”yhdessä asunnossa ei oo maksettu”
Pienessä taloyhtiössä jonkun maksuvaikeudet/haluttomuus voivat olla merkittävä asia. Tarkastelin talvella ulosoton kautta myyntiin tullutta asuntoa. Pienessä rivitaloyhtiöstä oli tehty tarpeellista remonttia ihan kohtuullisilla kustannuksilla ja osittain lainalla, eikä taloyhtiöllä ei juuri ollut tilivaroja, joten tuon yhden asunnon maksamattomat monen kuukauden hoitovastikkeet ja melkein kokonaan sen asunnon osuus lainasta rasitti ihan oikeasti muita talon osakkaita ja aiheutti varmaankin paljon huolta siitä miten ihan tavanomaiset talon lämmitys-, sähkö- ja pian maksuun tuleva kiinteistövero saadaan maksettua. Vaikka siis ulosotettu asunto oli myynnissä, ensisijainen velkoja oli tietenkin asuntokaupan rahoittanut pankki, joten jos asunto lopulta jouduttiin myymään hinnalla, joka kattoi vain pankin saatavat, jäi maksamattomat hoitovastikkeet ja taloyhtiön teettämä remontti - niin kenen maksettavaksi? Taloyhtiön tai uuden omistajan? Miten tuo oikein menee??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesi kaikki osakkaat putkiremontin tulosta jo syksyllä, kun eka putki pamautti vedet välikattoon. Asia meni yhtiön papereihin vasta joulukuussa, kun ehdittiin virallinen kokous pitää ja urakoitsijaa alettiin hakea. Näen, että siitä olisi vaikka lokakuun myynti-ilmoituksessa pitänyt kertoa, vaikka isännöintitodistuksessa siitä ei olisi mitään mainintaa ollut. Remontti alkoi maaliskuussa ja loppui perjantaina. Joku ostaja olisi voinut vetää oikeuteen, jos olisi pimitetty tietoa.
Selvähän se, että ilmeinen korjaustarve kerrotaan. Varsinkin, kun se on kaikkien tiedossa ainakin siinä rakennuksessa, missä vesivahinko tapahtui.
Akuutti hätäremontti on eri asia kuin rakennuksen elinkaareen väistämättä kuuluva yleinen putkisaneeraus. Tämä on ennakoitavissa rakennuksen iän perusteella.
Jos rakennus on jo yli-ikäinen, eikä remonttia ole tehty, on selvää, että se voi tulla ennemmin kuin myöhemmin.
Putkiremontti on sen verran iso asia, että sen tulisi olla kirjattuna pitkän tähtäimen suunnitelmaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tiesi kaikki osakkaat putkiremontin tulosta jo syksyllä, kun eka putki pamautti vedet välikattoon. Asia meni yhtiön papereihin vasta joulukuussa, kun ehdittiin virallinen kokous pitää ja urakoitsijaa alettiin hakea. Näen, että siitä olisi vaikka lokakuun myynti-ilmoituksessa pitänyt kertoa, vaikka isännöintitodistuksessa siitä ei olisi mitään mainintaa ollut. Remontti alkoi maaliskuussa ja loppui perjantaina. Joku ostaja olisi voinut vetää oikeuteen, jos olisi pimitetty tietoa.
Miten voit tietää putkiremontista, josta ei ole päätöstä?
Asuntoni makuuhuoneen katosta tuli viime lokakuussa vedet välikattoon, mutta ei meillä ole vielä edes ehdotettu putkiremonttia, taloyhtiön kokous oli viime viikolla. Eli pitäisikö nyt varmuudeksi kertoa, että putkiremontti on tulossa, vaikka se tehtiin 2011?
Tapauksessasi ei ole kyse varsinaisesta, laajasta putkiremontista, vaan yksittäisestä putken pettämisestä. Se ei aiheuttane yleistä putkisaneerausta koko yhtiöön,kun edellisestä on vasta 10 v. Uskoisin, että saneearauksen takuukin kestää ainakin tuon. 10 v.
Yksittäisistä, omaan huoneistoon kohdistuneista korjauksista kannattaa kyllä mainita asuntoa myytäessä. Mainittu vesivahinkohan ei ole osakkaan vastuulla, vaan kuuluu taloyhtiön kontolle.
Vierailija kirjoitti:
Okei, eli kerron että asunnossa 64 asuu osakas joka ei ole maksanut vastikkeita vuoteen. Kiitos kaikille!
Jose tieto kyllä näkyy niistänpapereista, ja miten on mahdollista, ettei osaketta jo ole otettu haltuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kuuluu kyllä ihan hyvään kauppatapaan kertoa ostoaikeeseen liittyvät asiat.
mutta eipä suomalaisilla naisilla ole mitään moraalia missään muutenkaan
No ei ole kyllä suomalaisilla miehilläkään ja olen siis itse mies joten tiedän mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Putkiremontti on sen verran iso asia, että sen tulisi olla kirjattuna pitkän tähtäimen suunnitelmaan?
Totta kai. Yleinen putkiremontti mainitaan ensimmäisen kerran pts-listassa usein niin, että sen aiheellisuutta aletaan selvittää. Siitä menee helposti vielä 5 v ennen kuin saneeraus aloitetaan, ja tästäkin vielä 1-2 vuotta, ennen kuin maksut jyvitetään osakkaiden maksettaviksi pääomavastikkeissa.
Aluksi voidaan myös uusia esim. vain viemäriputket. Tulovesiputket uusitaan toisessa remontissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, eli kerron että asunnossa 64 asuu osakas joka ei ole maksanut vastikkeita vuoteen. Kiitos kaikille!
Jose tieto kyllä näkyy niistänpapereista, ja miten on mahdollista, ettei osaketta jo ole otettu haltuun?
Löperö isännöitsijä ja/tai hallitus.
Meilläkin oli lunki isännöitsijä, joka katsoi osakkaiden maksurästejä läpi sormien.
En tiedä, miksi tätä ei havaittu ja kerrottu aiemmin yhtiökokouksessa.
Sitten k.o. isännöitsijä saikin kenkää, ja uusi hoitaa asiat ammattimaisesti.
Hallituksen pj muutti pois yhtiöstä. En tiedä, perittiinkö kummaltakaan jälkikäteen korvauksia tappioista. Yhtiön taseet oli vuosittain virallisesti tarkastettu ja hyväksytty.
Kuka tästäkin oli siis lopulta vastuussa?
Asunto-osakkeen osto on aina hasardia. Vanhoissa taloissa aina korjattavaa, kun ostat rakenteilla olevan-rakentaja voi mennä konkurssiin tai osa asunnoista jää myymättä.
Vierailija kirjoitti:
Asunto-osakkeen osto on aina hasardia. Vanhoissa taloissa aina korjattavaa, kun ostat rakenteilla olevan-rakentaja voi mennä konkurssiin tai osa asunnoista jää myymättä.
Kun ostaa asunnon kasvukeskuksesta eikä muuttotappiokunnasta, ei ole ongelmaa.
Tosin kuihtuvalta syrjäkylältä voi saada asunnon huomattavan edullisesti.
Eli asioilla on puolensa, joita kukin ostaja miettii omalta kannaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, eli kerron että asunnossa 64 asuu osakas joka ei ole maksanut vastikkeita vuoteen. Kiitos kaikille!
No ei sun tarvii kertoa, että asunnossa 64 ei oo maksettu vastikkeita vaan ”yhdessä asunnossa ei oo maksettu”
Maksamattomat yhtiövastikkeet näkyvät yhtiön tuloslaskelmassa. Minä ainakin haluan ja saan nähdä yhtiön viimeisimmän tilinpäätöksen, kun harkitsen asunnon ostamista jostakin yhtiöstä.
Mutta taloyhtiön osakkaan ei tarvitse kertoa taloyhtiön asioista mitään sellaista, mitä ei ole jokaisen osakkaan saatavilla olevissa dokumenteissa. Isännöitsijätodistus sekä yhtiökokouksissa jaettu materiaali riittävät. Osakkaan ei oleteta tietävän asioita, joita ei ole kerrottu koko taloyhtiössä kaikille osakkaille, joten taloyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjojen sisällöstä ei tarvitse tietää.
Alueen palveluistakaan ei tarvitse tietää. Riittää, että sanoo, että ei tiedä, miten pitkä matka lähikauppaan on. Virhe sen sijaan on väittää, että kauppa on 50 m päässä, jos se ei ole. Eli väärä tieto on virhe, tietämättömyys ei.