Lue keskustelun säännöt.
Opettajien kesäloma
29.05.2021 |
Niin... Se lähestyy... Eikö täällä vielä ole aloitettu joka vuotista keskustelua siitä kuinka opettajat tekevät vain 15 tuntia viikossa töitä ja sekin on leikkiä lasten kanssa ja nauttivat puolen vuoden lomista sekä saavat palkkaa ainakin 5000 euroa kuukaudessa.
Kommentit (513)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomen koululaitos voi todella huonosti.
Opettajat raskaan työn raatajia, lopen uupuneita ja työhönsä tyymättömiä. Ainoa ilo on pitkät lomat, kun pääsee eroon työstään.
Lapset eivät viihdy sen paremmin koulussa, ovat ahdistuneita ja oppimisen motivaatio nolla, vaikka lapset ovat ennen koulun aloittamista viihtyneet hyvin päiväkodissa, isoissa ryhmissä, myös esikoulussa, kokeneet oppisen riemun ja ilon ja odottavat innolla päästä oikeaan kouluun ja ekaluokalle, mutta jo muutaman viikon päästä koulu muuttuu murheeksi, eikä sinne haluta mennä ja se kestää lähes koko peruskoulun ajan.
Eikä vanhemmatkaan ole sen tyytyväisempiä, lapsesta tulee vain negatiivistä palautetta ja lapsi on koulun murheen ryyni ja riesa, eikä työssäkäyviä vanhempia helpota, kun illat menevät yhdessä lapsen kanssa läksyjen tekoon ja opiskeluun.
erityislapset samassa luokassa ja siksi varmaan raskasta kaikille, joissain kunnissa kai pienryhmiä missä erityisopettaja ja avustaja/t. Erityisoppilaat vieaikaa opettajalta kun pitäisi normi lapsiakin opettaa, näin oon ymmärtänyt ja en ole opettaja. Ilmeisesti liian isoja luokkia. kunnat säästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lauantaina ahkeruus palkitaan, stipendien jako. Näkyykö numerot nykyään vasta yläasteella vai aiemmin????
Ei ole aloitettu keskustelua, kska nternetin aikana n varmaan jo vihdon ja viimein kaikken ymmrrettävissä ja tiet saatavissa, että opaat ovat keslomalla, opettja kesäkeskeytyksellä ja opettajat saavat vain laskennalisen vuosiloman, joka on yhtä suuri kuin valtion virkamiehilä Muu aika opettajalla on palkkatonta vapaata. Ja ennen kuin latera-kaarina ehtii avata suunsa ja sanoa, että opettaja saa palkan kyllä 12kk, niin se n totta, koska aikonaan tehtiin pakantasaus, jossa opettajan työaikainen palkka tasattiin koko vuodelle, jotta opettajalla on säälliset kuukausitulot. Aikoinaan tätä ennen ongelmana oli se, että opettaja saattoi saaada toukokuussa vikan palkan ja vasta elokuussa seuraavan. Nyt palkantasausjärjestelmästä johtuen sama palkka maksetaan läpi muoden työnantajan ennakkopidättäessä osan palkasta etuköteen ja maksaen sen kesällä takautuvasti.
Tästä ayystä myös mm- opettajien lomarahat on paljon pienempia kuin henkilöiden, jotka oikeasti saavat joka kuukausi palkan, koska opettaja ei ole kesällä lomalla, vaan keskeytyksellä, josta ei makseta korvausta. Jos luet ovtessiä, huomaat, että opettajan palkka maksetaan pidettyen tuntien mukaan - ei lomailun mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.
Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.
Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.
Palkka on hyvä.
Olen kemisti ja sen lisäksi opettaja koulutukselta. Opetan matemaattisia aineita ja kasvatustieteitä lukenut opettajan pedagogisten verran eli murto-osan opinnoistani. Ihanko meinasit, että olen kemian opettaja kasvatustieteitä lukemalla vai mm. näillä kemian opinnoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä voidaan leikkiä, että se on muiden kateutta. Voi olla sitäkin osittain.
Pääsyy on se, miten opettajat eivät näe, miten vaatimukset kaikilla muilla aloilla kasvavat, mutta he elävät niin kuplassaan, että kuvittelevat työnsä olevan jotenkin aivan erityisen raskasta. En usko keskiverto open jaksavan viikkoakaan oikeassa työssä.
Mikä on oikeaa työtä? Miksi kuvittelet, että opettajat eivät ole tehneet opiskelun aikana ns. hanttihommia?
Opettajat niitä opiskeluaikoinaan juuri ovatkin tehneet. Useimmiten opiskelijat yleensä voivat kesätyönään tehdä opintojaan vastaavia töitä. Opeopiskelija ei tietenkään lomillaan voi, koska koulutkin ovat kiinni tuolloin. No, toukokuussa ehkä onnistuu.
Näin juuri! Opeopiskelijat eivät voi edes tehdä oman alansa töitä kesällä, ja siksi heidän on pakko käydä kesätöissä kokeilemassa, millaista on esimerkiksi lääkärin, juristin, diplomi-insinöörin tai talouspäällikön arki. Helppoa, ope tietää.
Luokitellanko lääkörin, juristim, diplomi-insinöörin ja talouspäälliköm arki nykyään hanttihommiksi, mihin tämä liittyi?
Minä olen ollut usean vuoden oman alani töissä, tutkija kun olen koulutukseltani ja sen lisäksi opettaja. Stressitaso ihan toista yksityisellä puolella kuin koulussa. Kun löhdin töistä kotiin kellokortin mukaan (meillä oli 160h/kuukaudessa), jota koko ajan laskettiin, en enää kotona töitä tehnyt. Sen sijaan, kun löhden koululta kotia, korjaan oppilaiden töitä joko projekteja, kokeita tai muita esim. Classroomissa palautettua selostuksia. Ihan vain sen takia, koska y¨työajallani en koulussa näitä luonnollisesti pysty tekemään, sillä opetan luokassa oppilaita ja muu aika koulussa menee päiv-n juoksevien asioiden hoitoon - esim. valvontaluokan oppilaiden asioiden selvittelyyn jne.
Olen tehnyt myös tutkijan työn lisäksi ihan siivoustyötä, ollut terveyskeskuksessa töissä siinä asiakaspalvelun toimistotyön puolella, että varsin kattavasti tehnyt erilaisia töitä elämässä aina peruskouluikäisestä lähtien.
Sen sijaan mikä sinä olet kertomaan täällä, mitä ja millasiat työtä kenenkin pitäisi tehd- ja mikä työ on raskasta. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että siivoustyö oli fyysisesti todella raskasta. Todella tiukka aikataulu, jossa ajassa, et saanut pihdasta aikaiseksi ja olin itse aina yliaikaa töissä (josta en saanut korvausta), koska halusin tehdä työni hyvin. Opettajan työ on taas henkisesti hyvinkin kuormittavaa. Siinä kun päivittäin näen pari sataa oppilasta ja kuuntelen heid-n asioitaan ja jopa pelleilyä, voi vain kuvitella, millainen se henkinen kuorma on ja miten se vaikuttaa mm. unen laatuun ja stressiin.
Minusta sinulla ei mitään alkeellisintakaan kompetenssia eikä tieto-taitoa kukn vain määkiä täällä esittää palstan pelleä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enkku pääaine, syventävät kääntämisestä, pedagogiset 60 op, sivuaine 69 op. Yhteensä opiskellut siis 344 op plus ylimääräisiä psykologiasta ja improsta, joita en luetuttanut tutkintoon.
Aineenope oon. Kylläpä ihmiset ovat tietämättömiä siitä, mitä yläkoulunkin opella on opintoja taustalla!
"Opettajaksi suuntauruvilla mahdollisuus tehdä suppeampi gradu" WTF?!?!
Todellakin! Meitä on samassa aineryhmässä 4 opettajaa, joista kolme on ei opettajalinjalta ja yksi opettajalinjalta. Muilla kolmella on tutkintonsa lisäksi opettajaopinnot siihen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
KTM on 120 op eli koko tutkinto 180+120=300 op niin kuin muillakin. Pedagogiset voi ottaa sivuaineeksi aineenopettajaksi meinaavilla, ainakin kun opiskelin enkkua niin näin pystyi tekemään, eli silloin open pedagogiset sisältyisi siihen 300 op mitä tarvitaan ainakin humanistisessa, että saa maisterin paperit.
'
Luonnontieteissä ei kannattanut tyytyä perus opettajan pakettiin 170 opintoviikkoa. Se kun rajasi työllistymis ja jatko-opintomahdollisuuksia liikaa. Kannatti opiskella ensin pääaineen maisteriksi lähes kokonaan ja siihen sitten päälle toinen opetettava aine ja auskultointi.
Siis 300 op:lla saa maisterin missä tahansa koulutusohjelmassa (paitsi lääkäri ja psykologi). Ei opettajat koskaan opiskele alle 300 op, koska muuten ei saa maisterin papereita eikä gradu ole mikään lyhennetty gradu KTM:llä tai aineenopettajilla. Tuohon 300op voi sisällyttää pedagogiset jos haluaa. Noi opintoviikot on kivikauden juttuja. Nykyään on opintopisteitä ja koulutukset muutenkin muuttuneet aika paljon...
Opintoviikkojen kanssa pelattiin vielä tällä vuosituhannella!
Pointti on siinä, että jos sisällyttää pedagokiset tuohon 300 (ennen 170), niin varsinaiset pääaineen opinnot jäävät vajaaksi. Näin ei kannattanut tehdä, jos meinasi vielä jatkaa opintoja ja työskennellä jossain vaiheessa muunakin kuin opettajana. Tuo 268 opintoviikkoa vastaa minimissään reilua 400 opintopistettä (on luultavasti enemmän, koska samalla kertoimella maisteriopinnot olisivat vain 240 opintopistettä).
Nin juuri. Minulla o. reippaasti yli 400op ja kaksi tutkintoa siis - pääaineen maisteri ja opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taasko tätä huomion kerjäämistä ja valittamista, hyvät opettajat. Ei oikein jaksa, kun ne samat ikävät oppilaat on meidän lapsiamme, jotka mahdollistavat opettajille työn ja leikkelettä leivän päälle.
Ja turha valittaa 16h työpäivistä.
Jos on ammattinsa osaava opettaja, 40h/vk työaika riittää vallan mainiosti, keskimäärin, kun opetustunteja on 4-6h/pv.Ja mitä tulee lomiin, ne lähtävät oppilaiden tarpeesta, ei opettajien ja siksi opettajat ovat lomansa ansainneet ja se on myös yhteiskunnan kannalta halvin ratkaisu. Jos opettajille olisi normaalilomat eli 30pv vuodessa, lasten lomien ajan opettajilla olisi oikeus työttömyysturvaa, ihan samalla tavalla kuin meillä muillekin, joka saattaisi tulla vielä veronmaksajille kalliimmaksi kuin nykyinen systeemi.
Hyvää lomaa kaikille opettajille, myös ap. ja toivottavasti loma saa edes hitusen hymyä huuleen ja asennemuutosta. Jatkuva marina ja valittaminen ei lisää kuitenkaan opettajien arvostusta ja kunnioitusta.
Kun aloitin opettajaurani, tein ensimmäisenä vuotena 80h viikko. Kaikki suunnitelmat oli tarkkaan mietitty ja esimerkit vihkoon tehty etukäteen, joita kövin sitten oppilaiden kanssa läpi. Seuraavana vuonna tein noi 60h viikossa, muuttelin tuntisuunnitelmia ekan vuoden kokemuksen jälkeen.. Sen jälkeen olen olen tehnyt töitä noin 40-50h viikkossa töitä - riippuu mm. miten paljon kokeita osuu viikkoon... Työpaikalla olen klo 8 ja lähden kotiin 15/16.00 töistä eli työpaikalla keskimäärin 7h päivä ja sen päälle tunti-pari iltaisin, kun suunnitellut jotain työtä. Esimerkiksi luonnontieteissä kokeelliset työt, niitten ohjeiden etsiminen
, videoiden katselu ja työaikalla itse kokeellisen työn läpikäyminen ennen kuin teetän sen oppilailla. Tietotekniikka näkyy matikassa esim. siten, että joudun testailemaan mm. python-ohjelmointia ja köymään iltaisin itse harjoituksia läpi, mitä matikan oppikirjassa on, ennen kuin teetän ne oppilailla... Kaikenlaista pientä erilaista toimintaa, joka vaikuttaa työaikaan.
Ongelmahan opettajan palkkauksessa on siinä, että tätä omaa työaikaa ei lasketa palkkaa , vaan oletetaan, että opettaja opiskelee esim. uuden ohjelmointikielen itsekseen jne.
Vierailija kirjoitti:
Kun kaikki tietävät kuinka kauheaa ja raskasta opettajan työ on, niin miksi sinne koulutukseen on silti tunkua?
Koska kaikilla, kuten sinullakin, on ruusuinen kuva työstä! Todellisuus on kuitenkin sitä, että opettajaksi kouttautuvat hakeutuvat jo opeiskeluaikana muualle kuin opettajan töihin ja yhä useampi valmistunut opettaja vaihtaa 1-2 vuoden aikana alaa.
Kerro, miksi n-in tapahtuu?
Tulevisuudessa tulee todellinen ongelma eteen, jos kukaan valmistuva opettaja ei enää halua jatkaa opettajan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
KTM on 120 op eli koko tutkinto 180+120=300 op niin kuin muillakin. Pedagogiset voi ottaa sivuaineeksi aineenopettajaksi meinaavilla, ainakin kun opiskelin enkkua niin näin pystyi tekemään, eli silloin open pedagogiset sisältyisi siihen 300 op mitä tarvitaan ainakin humanistisessa, että saa maisterin paperit.
'
Luonnontieteissä ei kannattanut tyytyä perus opettajan pakettiin 170 opintoviikkoa. Se kun rajasi työllistymis ja jatko-opintomahdollisuuksia liikaa. Kannatti opiskella ensin pääaineen maisteriksi lähes kokonaan ja siihen sitten päälle toinen opetettava aine ja auskultointi.
Siis 300 op:lla saa maisterin missä tahansa koulutusohjelmassa (paitsi lääkäri ja psykologi). Ei opettajat koskaan opiskele alle 300 op, koska muuten ei saa maisterin papereita eikä gradu ole mikään lyhennetty gradu KTM:llä tai aineenopettajilla. Tuohon 300op voi sisällyttää pedagogiset jos haluaa. Noi opintoviikot on kivikauden juttuja. Nykyään on opintopisteitä ja koulutukset muutenkin muuttuneet aika paljon...
Opintoviikkojen kanssa pelattiin vielä tällä vuosituhannella!
Pointti on siinä, että jos sisällyttää pedagokiset tuohon 300 (ennen 170), niin varsinaiset pääaineen opinnot jäävät vajaaksi. Näin ei kannattanut tehdä, jos meinasi vielä jatkaa opintoja ja työskennellä jossain vaiheessa muunakin kuin opettajana. Tuo 268 opintoviikkoa vastaa minimissään reilua 400 opintopistettä (on luultavasti enemmän, koska samalla kertoimella maisteriopinnot olisivat vain 240 opintopistettä).Nin juuri. Minulla o. reippaasti yli 400op ja kaksi tutkintoa siis - pääaineen maisteri ja opettaja.
Jos maisterin ja opettajan tutkinnot ovat kaksi eri tutkintoa, lienee sitten mahdollista olla opettaja olematta maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kaikki tietävät kuinka kauheaa ja raskasta opettajan työ on, niin miksi sinne koulutukseen on silti tunkua?
Siksi, etä opettajankoulutuksesta ja opettajan ammatista luodaan virheellinen kuva. Kysy mieluummin, miksi työtään jo tekevistä opettajista joka kolmas tai joka neljäs suunnittelee ammatinvaihtoa eikä voi kuvitella tekevänsä opettajanhommia eläkeikään asti.
Suunnittelee, vaan ei vaihda.
Ota selvää, äläkä huutele puskista!
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201706022423.pdf
” Opettajankoulutus on Suomessa vetovoimainen ja siihen hakevat kokevat opettajan ammatin arvos- tettuna ja mielenkiintoisena. Silti yhä useampi valmistunut opettaja vaihtaa alaa. Opettajien alan- vaihto aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle ja heikentää opetuksen laatua. Jotta opetta- jien ammatillista kehittymistä ja opetustyössä pysymistä voitaisiin tukea, tulee opettajien alanvaihtoa ja sen syitä tutkia.”
Jos löhemmäs 10% opettajista vaihtaa jo nykyään alaa, se on ongelma, joka tulee näkymään tulevaisuudessa! Osassa aineita on jo hankala löytää pätevää opettajaa pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä voidaan leikkiä, että se on muiden kateutta. Voi olla sitäkin osittain.
Pääsyy on se, miten opettajat eivät näe, miten vaatimukset kaikilla muilla aloilla kasvavat, mutta he elävät niin kuplassaan, että kuvittelevat työnsä olevan jotenkin aivan erityisen raskasta. En usko keskiverto open jaksavan viikkoakaan oikeassa työssä.
Mikä on oikeaa työtä? Miksi kuvittelet, että opettajat eivät ole tehneet opiskelun aikana ns. hanttihommia?
Opettajat niitä opiskeluaikoinaan juuri ovatkin tehneet. Useimmiten opiskelijat yleensä voivat kesätyönään tehdä opintojaan vastaavia töitä. Opeopiskelija ei tietenkään lomillaan voi, koska koulutkin ovat kiinni tuolloin. No, toukokuussa ehkä onnistuu.
Näin juuri! Opeopiskelijat eivät voi edes tehdä oman alansa töitä kesällä, ja siksi heidän on pakko käydä kesätöissä kokeilemassa, millaista on esimerkiksi lääkärin, juristin, diplomi-insinöörin tai talouspäällikön arki. Helppoa, ope tietää.
Luokitellanko lääkörin, juristim, diplomi-insinöörin ja talouspäälliköm arki nykyään hanttihommiksi, mihin tämä liittyi?
Minä olen ollut usean vuoden oman alani töissä, tutkija kun olen koulutukseltani ja sen lisäksi opettaja. Stressitaso ihan toista yksityisellä puolella kuin koulussa. Kun löhdin töistä kotiin kellokortin mukaan (meillä oli 160h/kuukaudessa), jota koko ajan laskettiin, en enää kotona töitä tehnyt. Sen sijaan, kun löhden koululta kotia, korjaan oppilaiden töitä joko projekteja, kokeita tai muita esim. Classroomissa palautettua selostuksia. Ihan vain sen takia, koska y¨työajallani en koulussa näitä luonnollisesti pysty tekemään, sillä opetan luokassa oppilaita ja muu aika koulussa menee päiv-n juoksevien asioiden hoitoon - esim. valvontaluokan oppilaiden asioiden selvittelyyn jne.
Olen tehnyt myös tutkijan työn lisäksi ihan siivoustyötä, ollut terveyskeskuksessa töissä siinä asiakaspalvelun toimistotyön puolella, että varsin kattavasti tehnyt erilaisia töitä elämässä aina peruskouluikäisestä lähtien.
Sen sijaan mikä sinä olet kertomaan täällä, mitä ja millasiat työtä kenenkin pitäisi tehd- ja mikä työ on raskasta. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että siivoustyö oli fyysisesti todella raskasta. Todella tiukka aikataulu, jossa ajassa, et saanut pihdasta aikaiseksi ja olin itse aina yliaikaa töissä (josta en saanut korvausta), koska halusin tehdä työni hyvin. Opettajan työ on taas henkisesti hyvinkin kuormittavaa. Siinä kun päivittäin näen pari sataa oppilasta ja kuuntelen heid-n asioitaan ja jopa pelleilyä, voi vain kuvitella, millainen se henkinen kuorma on ja miten se vaikuttaa mm. unen laatuun ja stressiin.
Minusta sinulla ei mitään alkeellisintakaan kompetenssia eikä tieto-taitoa kukn vain määkiä täällä esittää palstan pelleä.
Ei kenelläkään ole alkeellisintakaan kompetenssia mihinkään paitsi opella. Kaikkien muiden paitsi open työt ovat hanttihommia, ja opekin on niitä opiskeluaikanaan tehnyt. Se on kyllä jo tullut selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole aloitettu keskustelua, kska nternetin aikana n varmaan jo vihdon ja viimein kaikken ymmrrettävissä ja tiet saatavissa, että opaat ovat keslomalla, opettja kesäkeskeytyksellä ja opettajat saavat vain laskennalisen vuosiloman, joka on yhtä suuri kuin valtion virkamiehilä Muu aika opettajalla on palkkatonta vapaata. Ja ennen kuin latera-kaarina ehtii avata suunsa ja sanoa, että opettaja saa palkan kyllä 12kk, niin se n totta, koska aikonaan tehtiin pakantasaus, jossa opettajan työaikainen palkka tasattiin koko vuodelle, jotta opettajalla on säälliset kuukausitulot. Aikoinaan tätä ennen ongelmana oli se, että opettaja saattoi saaada toukokuussa vikan palkan ja vasta elokuussa seuraavan. Nyt palkantasausjärjestelmästä johtuen sama palkka maksetaan läpi muoden työnantajan ennakkopidättäessä osan palkasta etuköteen ja maksaen sen kesällä takautuvasti.
Tästä ayystä myös mm- opettajien lomarahat on paljon pienempia kuin henkilöiden, jotka oikeasti saavat joka kuukausi palkan, koska opettaja ei ole kesällä lomalla, vaan keskeytyksellä, josta ei makseta korvausta. Jos luet ovtessiä, huomaat, että opettajan palkka maksetaan pidettyen tuntien mukaan - ei lomailun mukaan.
Tarua. Jos työnantaja oikeasti ennakkopidättäisi kesän palkan talvella tehdyistä töistä, saisivat sijaiset palkkaa koko kesältä. Niinhän asia ei ole, vaan vakiopettajat käyvät nostamassa palkkaa kesällä.
Samoin hieman epäilyttää tuo ajatus, että opettajien lomarahat olisivat ”huomattavasti” pienempiä kuin muiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
KTM on 120 op eli koko tutkinto 180+120=300 op niin kuin muillakin. Pedagogiset voi ottaa sivuaineeksi aineenopettajaksi meinaavilla, ainakin kun opiskelin enkkua niin näin pystyi tekemään, eli silloin open pedagogiset sisältyisi siihen 300 op mitä tarvitaan ainakin humanistisessa, että saa maisterin paperit.
'
Luonnontieteissä ei kannattanut tyytyä perus opettajan pakettiin 170 opintoviikkoa. Se kun rajasi työllistymis ja jatko-opintomahdollisuuksia liikaa. Kannatti opiskella ensin pääaineen maisteriksi lähes kokonaan ja siihen sitten päälle toinen opetettava aine ja auskultointi.
Siis 300 op:lla saa maisterin missä tahansa koulutusohjelmassa (paitsi lääkäri ja psykologi). Ei opettajat koskaan opiskele alle 300 op, koska muuten ei saa maisterin papereita eikä gradu ole mikään lyhennetty gradu KTM:llä tai aineenopettajilla. Tuohon 300op voi sisällyttää pedagogiset jos haluaa. Noi opintoviikot on kivikauden juttuja. Nykyään on opintopisteitä ja koulutukset muutenkin muuttuneet aika paljon...
Opintoviikkojen kanssa pelattiin vielä tällä vuosituhannella!
Pointti on siinä, että jos sisällyttää pedagokiset tuohon 300 (ennen 170), niin varsinaiset pääaineen opinnot jäävät vajaaksi. Näin ei kannattanut tehdä, jos meinasi vielä jatkaa opintoja ja työskennellä jossain vaiheessa muunakin kuin opettajana. Tuo 268 opintoviikkoa vastaa minimissään reilua 400 opintopistettä (on luultavasti enemmän, koska samalla kertoimella maisteriopinnot olisivat vain 240 opintopistettä).Nin juuri. Minulla o. reippaasti yli 400op ja kaksi tutkintoa siis - pääaineen maisteri ja opettaja.
Jos maisterin ja opettajan tutkinnot ovat kaksi eri tutkintoa, lienee sitten mahdollista olla opettaja olematta maisteri.
Mitä jos opettelisit ensin lukemaan ja ymmärtämään lukemasi. Siinä sanottiin pääaineen maisteri ja opettaja - eli henkilö on opiskellut pääaineestaan tutkinnon ja sen lisäksi opettajan pätevyyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
KTM on 120 op eli koko tutkinto 180+120=300 op niin kuin muillakin. Pedagogiset voi ottaa sivuaineeksi aineenopettajaksi meinaavilla, ainakin kun opiskelin enkkua niin näin pystyi tekemään, eli silloin open pedagogiset sisältyisi siihen 300 op mitä tarvitaan ainakin humanistisessa, että saa maisterin paperit.
'
Luonnontieteissä ei kannattanut tyytyä perus opettajan pakettiin 170 opintoviikkoa. Se kun rajasi työllistymis ja jatko-opintomahdollisuuksia liikaa. Kannatti opiskella ensin pääaineen maisteriksi lähes kokonaan ja siihen sitten päälle toinen opetettava aine ja auskultointi.
Siis 300 op:lla saa maisterin missä tahansa koulutusohjelmassa (paitsi lääkäri ja psykologi). Ei opettajat koskaan opiskele alle 300 op, koska muuten ei saa maisterin papereita eikä gradu ole mikään lyhennetty gradu KTM:llä tai aineenopettajilla. Tuohon 300op voi sisällyttää pedagogiset jos haluaa. Noi opintoviikot on kivikauden juttuja. Nykyään on opintopisteitä ja koulutukset muutenkin muuttuneet aika paljon...
Opintoviikkojen kanssa pelattiin vielä tällä vuosituhannella!
Pointti on siinä, että jos sisällyttää pedagokiset tuohon 300 (ennen 170), niin varsinaiset pääaineen opinnot jäävät vajaaksi. Näin ei kannattanut tehdä, jos meinasi vielä jatkaa opintoja ja työskennellä jossain vaiheessa muunakin kuin opettajana. Tuo 268 opintoviikkoa vastaa minimissään reilua 400 opintopistettä (on luultavasti enemmän, koska samalla kertoimella maisteriopinnot olisivat vain 240 opintopistettä).Nin juuri. Minulla o. reippaasti yli 400op ja kaksi tutkintoa siis - pääaineen maisteri ja opettaja.
Jos maisterin ja opettajan tutkinnot ovat kaksi eri tutkintoa, lienee sitten mahdollista olla opettaja olematta maisteri.
Mitä jos opettelisit ensin lukemaan ja ymmärtämään lukemasi. Siinä sanottiin pääaineen maisteri ja opettaja - eli henkilö on opiskellut pääaineestaan tutkinnon ja sen lisäksi opettajan pätevyyden.
Tuossa yllä kirjoitettiin sanatarkasti että ”minulla on kaksi tutkintoa, pääaineen maisteri ja opettaja siis”.
Kaksi tutkintoa voi opiskella vaikkapa siten että opiskelee kasvatustieteiden maisteriksi ja filosofian maisteriksi. Mutta se, että on filosofian maisteri, joka tekee pedagogiset päälle, ei tarkoita kahta tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole aloitettu keskustelua, kska nternetin aikana n varmaan jo vihdon ja viimein kaikken ymmrrettävissä ja tiet saatavissa, että opaat ovat keslomalla, opettja kesäkeskeytyksellä ja opettajat saavat vain laskennalisen vuosiloman, joka on yhtä suuri kuin valtion virkamiehilä Muu aika opettajalla on palkkatonta vapaata. Ja ennen kuin latera-kaarina ehtii avata suunsa ja sanoa, että opettaja saa palkan kyllä 12kk, niin se n totta, koska aikonaan tehtiin pakantasaus, jossa opettajan työaikainen palkka tasattiin koko vuodelle, jotta opettajalla on säälliset kuukausitulot. Aikoinaan tätä ennen ongelmana oli se, että opettaja saattoi saaada toukokuussa vikan palkan ja vasta elokuussa seuraavan. Nyt palkantasausjärjestelmästä johtuen sama palkka maksetaan läpi muoden työnantajan ennakkopidättäessä osan palkasta etuköteen ja maksaen sen kesällä takautuvasti.
Tästä ayystä myös mm- opettajien lomarahat on paljon pienempia kuin henkilöiden, jotka oikeasti saavat joka kuukausi palkan, koska opettaja ei ole kesällä lomalla, vaan keskeytyksellä, josta ei makseta korvausta. Jos luet ovtessiä, huomaat, että opettajan palkka maksetaan pidettyen tuntien mukaan - ei lomailun mukaan.
Tarua. Jos työnantaja oikeasti ennakkopidättäisi kesän palkan talvella tehdyistä töistä, saisivat sijaiset palkkaa koko kesältä. Niinhän asia ei ole, vaan vakiopettajat käyvät nostamassa palkkaa kesällä.
Samoin hieman epäilyttää tuo ajatus, että opettajien lomarahat olisivat ”huomattavasti” pienempiä kuin muiden.
Tuo ongelma johtuu virkaehtotyösopikusesta ja kuntien nuukuudesta. Opettaj ei voi pitää laillisia lomiaan kuin kesänaikana, jolloin äityslomalla oleva opettaja voi pitää lomansa ainoastaan kesällä. Ja koska kunnat säästävät, he jättävät kesäajan palkan maksamatta sijaiselle. Näin olen joutunut itsekin körsimäön ensimmäisinä vuosina, kun opettaja pitää kesällä lomansa. Opettajan työ on projektiluontoista, joka osuu koulun työaikoihin. Kesäloma lain mukaan on mahdollista vain sille määrättynä aikana.
”lain mukaan” = virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole aloitettu keskustelua, kska nternetin aikana n varmaan jo vihdon ja viimein kaikken ymmrrettävissä ja tiet saatavissa, että opaat ovat keslomalla, opettja kesäkeskeytyksellä ja opettajat saavat vain laskennalisen vuosiloman, joka on yhtä suuri kuin valtion virkamiehilä Muu aika opettajalla on palkkatonta vapaata. Ja ennen kuin latera-kaarina ehtii avata suunsa ja sanoa, että opettaja saa palkan kyllä 12kk, niin se n totta, koska aikonaan tehtiin pakantasaus, jossa opettajan työaikainen palkka tasattiin koko vuodelle, jotta opettajalla on säälliset kuukausitulot. Aikoinaan tätä ennen ongelmana oli se, että opettaja saattoi saaada toukokuussa vikan palkan ja vasta elokuussa seuraavan. Nyt palkantasausjärjestelmästä johtuen sama palkka maksetaan läpi muoden työnantajan ennakkopidättäessä osan palkasta etuköteen ja maksaen sen kesällä takautuvasti.
Tästä ayystä myös mm- opettajien lomarahat on paljon pienempia kuin henkilöiden, jotka oikeasti saavat joka kuukausi palkan, koska opettaja ei ole kesällä lomalla, vaan keskeytyksellä, josta ei makseta korvausta. Jos luet ovtessiä, huomaat, että opettajan palkka maksetaan pidettyen tuntien mukaan - ei lomailun mukaan.
Tarua. Jos työnantaja oikeasti ennakkopidättäisi kesän palkan talvella tehdyistä töistä, saisivat sijaiset palkkaa koko kesältä. Niinhän asia ei ole, vaan vakiopettajat käyvät nostamassa palkkaa kesällä.
Samoin hieman epäilyttää tuo ajatus, että opettajien lomarahat olisivat ”huomattavasti” pienempiä kuin muiden.
Tuo ongelma johtuu virkaehtotyösopikusesta ja kuntien nuukuudesta. Opettaj ei voi pitää laillisia lomiaan kuin kesänaikana, jolloin äityslomalla oleva opettaja voi pitää lomansa ainoastaan kesällä. Ja koska kunnat säästävät, he jättävät kesäajan palkan maksamatta sijaiselle. Näin olen joutunut itsekin körsimäön ensimmäisinä vuosina, kun opettaja pitää kesällä lomansa. Opettajan työ on projektiluontoista, joka osuu koulun työaikoihin. Kesäloma lain mukaan on mahdollista vain sille määrättynä aikana.
Mutta jos kysymys on laillisien lomien pitämisestä, niin eihän opettajan ole mahdollista tulla kahdeksi kuukaudeksi ”töihin kesäksi”, koska kenelläkään ei kerry niin paljoa lomaa.
Minulle on ihan ok, että opettajien työaika on järjestelty niin kuin se on järjestelty, ja uskon että opettajat ovat vapaansa ansainneet. En vain tykkää näistä keksimällä keksityistä perusteluista, joissa vedotaan johonkin yli 70 vuotta sitten romutettuihin työaikajärjestelyihin. Miksei voitaisi vain suoraan sanoa, että tässä ammatissa tämä menee näin, ja sillä sipuli.
Tämä keskustelu on yksi monista syistä, miksi tekee mieli vaihtaa alaa opetustyöstä toisaalle. Opettajia kohtaan huokuva vihamielisyys ja ylenkatse ovat niin käsinkosketeltavia, että tässä vaiheessa lukuvuotta se lisää kuormaa entisestään. On sellainen olo, että valmiiksi makaa maassa, ja porukka vielä kokoontuu ympärille potkimaan.
Olen opettaja, jolle entiset oppilaat lähettävät kiitoskirjeitä ja joka saa vanhemmilta enemmän kiittävää palautetta kuin negatiivista. Olen se ope, josta tykkäävät sekä kympin että kutosen todistukseen saava oppilas ja useimmat siltä väliltä. Jos lähden alalta, tässä maassa on taas yksi pedagogi vähemmän. Jätän areenan teille, jotka tunnutte osaavan paremmin ilman päivänkään työkokemusta opetustyöstä. Surullista sinänsä, ettette ymmärrä, ettei todellakaan ole sama, kuka lapsianne opettaa. Minun lähtiessäni kollegoistani jäävät ne, joita ei enää kiinnosta mutta jotka eivät jaksa lähteäkään. Moni todella hyvä on jo häipynyt.
Jos opettajan ammatti sapettaa niin hirveästi niin opettakaa itse omat lapsenne tai jättäkää opettamatta. Tehkää elämällänne ja lapsillanne ihan mitä huvittaa, tätä opettajaa ei kohta enää kiinnosta kun yleensä kiitos työstäni on se, että saan paskaa niskaani. Kas kun kukaan ei ole vielä käynyt kirjaimellisesti ulostamassa päälleni. Opettajilla on kesäkuu ja heinäkuu lomaa suurimmaksi osin. Mitä sitten? Tuntipalkka on 25-35e keskimäärin riippuen opetettavasta aineesta ja kouluasteesta. Maisterille ihan ok palkka. Ei mikään iso, muttei pienikään. Miksi ihmeessä ihmiset, jotka eivät opetusalasta mitään tiedä jaksavat valittaa aiheesta, kun opettajan loma- ja palkka-asioissa ei ole oikeasti mitään ihmeellistä. Jotkut opettajat valittavat työstään, mitä en ihmettele kun saa päivittäin ihan livenä samanlaista paskaa niskaan niin kuin tässä ketjussa, ja toisilla on tosi kiva työpaikka ja nauttivat työstään. Minulla on ollut tosi ihania opetusduuneja ja sitten aivan kamalia. Niiden kamalien duunien jälkeen on ihminen ihan rikki ihan niin kuin kaikilla muillakin aloilla, joilla sellaista on. Opettajatkin ovat nääs ihmisiä eikä sylkykuppeja joiden päälle voi laskea ihan mitä tahansa anonyyminä netissä.