Mikä harmittaa sinua juuri nyt?

Rahanpuute. Olisin niin onnellinen jos sitä olisi tarpeeksi. Myös vampyyrimäinen ruma silmä, jota ei ole diagnosoitu oikein, on häiritsevä. 

Lapseni laskettu aika on kahden viikon sisällä. Perheeni ei tiedä asiasta sillä emme ole puheväleissä

Yksinäisyys

Eilinen tapaaminen iäkkään jo dementoituvan äitini kanssa. Vaikka kuinka yritän ymmärtää ja näen jo ettei aivotoiminta ole kunnossa, häiritsee, raivostuttaa, kiusaa ja harmittaa hänen tyrannimainen käytöksensä miestään kohtaan. Ja ylipäätään se minkälaiseksi hän on muuttumassa. Hän on ollut aina voimakastahtoinen ja määräävä, mutta se että se vähäinenkin empatiakyky mitä edes esitti aikuisiällä on kadonnut, ihan kun hän ei yhtään välityäisi siitä mitä mut haluaa tai tarvitsee. Mitä hän ei tarvitse, ei muutkaan tarvitse (siis saa). Voimakas miehensä (ja osittäin muidenkin) vähättely on puskenut esiin. Hän sanoo aina viimeisen saman, ja puhuu aivan kokoajan, taukoamatta itsestään, samoja asioita ees taas. 

1/2 päivää taas hänen toimintaa seuranneena ja kuunnelleena olen ihan loppu edelleen ja oikein pelottaa mitä hänen kanssaan on vielä edessä. 

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys

Täällä toinen. Vaikka olen työssä käyvä ja mutama ystäväkin on kaupungissa, niin harmittaa tällainen kaunis kesäpäivä kun kukaan ei lähde edes ulkoilemaan tai jätskille hetkeksi kun kaikilla muilla täällä asuvilla on mies tai miesystävä joiden kanssa tietysti ovat.

Täytynee syödä vaan jotain lounaaksi ja lähteä sitten yksin ulkoilemaan ja puuhastella jotain niitä näitä yrittäen karkoittaa ajatus yksinäisestä elämästä. 

Tuleva lomakin hirvittää, 4vko ja vain 5 päivälle olen saanut sovittua sellaisia menoja joita teen ystävän / tai tutun kanssa.  

Olen jopa alkanut välttää tiettyjen ihmisten kohdalla seuran kyselyä, kun he eivät lähde ja koen sen aina pettymyksenä, sit harmittaa entistä enemmän kun itsellä ei ole edes miesystävää kenen kanssa lähtökohtaisesti tekisin asioita. 

Onkohan elämäni liian helppoa / yksinkertaista kun nyt harmittaa Promesa-ketjun  kommentit sarjan loppumisesta. Sarja jatkuu vielä ainakin vuoden.

Rajaton anoppi harmittaa, suorastaan v tuttaa. Argh!

Rekkamiehen pastillit

Vuan suattaaha tuo olla jotta harmittaapi ja männöö huonommi vuan suattaa se olla niinnii jotta ei.

Minua ei koskaan kutsuta kenenkään synttärikakulle. Kaikki muut saa aina kutsun. Tämä on valitettava tosiasia 

Ku ei oo kuvan nainen käytettävissäni nyt!

t. poikamies

https://areena.yle.fi/1-3794738?seek=957

Olen pääkaupunkiseudulla lomailemassa jo neljättä päivää enkä oikeastaan tee mitään, olen käynyt muutamassa ennestään tutussa paikassa ihan nopsaan vaan, istun sisällä kattomassa telkkaria ja kirjottelen palstalle. Mikään ei oikeestaan tunnu miltään vitutusta ja ärtyneisyyttä lukuunottamatta. Mikään ei huvita. Tympääntynyt fiilis kokoajan. Kahta ydtävää olen pyytänyt seuraksi jojonkin tekemiseen mut ei, kumpikaan ei "ehdi" vaikka kumpikin tietää että olen yäällä yksin, mutta eivät he osaa ajatella asioita toisen näkökulmasta. Tuntuu että loma ja koko elämä menee ihan hukkaan yksin tv:tä katsellessa. Sitä voi tehdä kotonakin. Harmittaa.

Vitu...aa kun auto hajoo käsiin, ajettu vasta 110 000 ja 2-3 x vuodessa on joku merkittävä osa uusittava. Ikää 7v ja jarrut, koko kone, vakauttajat, tuulilasi, vaihteisto, iskarit ym ym korjattu tai vaihdettu. Nytkin se keinuu hitaadti ajettaessa ees taas ku vanha jenkkirauta.  Ihan kokoajan ja jostain syystä aina kesällä kun olis pitkiä lomareissuja tehtävänä, se saatana hajoilee ja merkkihuollossa on ihan kädettömiä tyyppejä. Ne ei osaa kattoo kun sen vian päälle näky, ei osaa etsiä vikaa vaikka annan hyvin vinkkiä siitä mikä on ongelma ja mitä ääntä pitää missäkin tilanteessa. Jos ne löytää 1 vian, ne korjaa ehkä sen, mutta eivät selvitä oliko jokin muukin vialla. Saatana että on nimittäin viimenen ranskalainen, vaikka onkin erinomainen ajettava ja hiljainen kunnossa ollessaan. 

Itselläni hyvin vähän asioita, jotka harmittaisivat juuri nyt.

Ainoastaan se harmittaa, että lupasin muutama viikko sitten mennä tekemään keikkavuoron, sivutyönä tänään. 

Tuolloin tuntui hyvältä idealta, mutta nyt ei todellakaan innostaisi. 

Omassa työssä jo kylliksi ylitöitä ja kaikenlaista oheishässäkkää. 

Pyhälisät toki pikkasen lohduttavat. 

Harmittaa se, kun mua harmittaa, enkä itsekään tiedä mikä mua nyt harmittaa.

Joogalennon (aakaasha-gamanam, yoga-suutra III 42*) harjoittaminen, jopa menttaalisen, siis ilman daardurii'ta eli sammakkomaista pomppimista, ilmeisesti tuo huonon karman pintaan, koska heti kun nyt  muutaman minuutin olen sitä harjoittanut parina päivänä, vanha riesa, eli tupakan polton aikaan saama haju haitta alkoi taas ilmetä. Lähes vuoteen en ole siitä joutunut kärsimään. 

Olen massiivisesti yliherkistynyt tuolle hajulle, ja erittäin lievänäkin se saa hermot pinnalle ja keuhkot ärtymään.

* Joillakuilla kääntäjillä/kommentaattoreilla, esim. I. K. Taimni, III 43

https://yogasutrastudy.info/yoga-sutra-translations/ysp-sutras3-41-3-55/

Jätän nyt ne asiat jotka harmittaa nyt Jumalan apuun ja armoon.Häneltä saa avun jälleen kerran.

Vähän kyllä harmittaa.

On niin hiki! Eikä voi ikkunaakaan avata ettei tule lisää lämpöä kämppään. Harmittaa kun ei ole jo talvi.

Se tunne kun oot pyytäny kaveria reissuun ihan vaan siks että on ees jotain seuraa ja kun ei oo muitakaan kavereita, mut sit et kuitenkaan viihdy sen ihmisen seurassa kun hetken ja sen typerät jutut ja välillä vähän outo käytös ärsyttää.