Asuisitko mieluummin pääkaupunkiseudulla vai maaseudulla?

Porvoossa.

P.s. kaikki pk-seudun ulkopuolella ei ole maaseutua.

Missä tahansa paitsi pääkaupunkiseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Asun Helsingin keskustassa. Kaksi vanhempaa yksi lapsi, asunnon koko 100m2. Helsingissä lapsellani on rajattomat harrastusmahdollisuudet. Kiinnosti häntä sitten sellonsoitto tai miekkailu, kaikkea löytyy lähietäisyydeltä. Kavereita löytyy paljon, omassa taloyhtiössä n. 20 lasta. Lapsella ensiluokkainen päivähoito. Päiväkoti 600m kotoa, ryhmässä 15 lasta, pätevä varhaiskasvatuksen opettaja + sosionomi + lähäri. Koulumahdollisuudet erinomaiset. Lähikouluun 200m, mahdollisuus valita esim. kielikouluista. Jatko-opintomahdollisuudet erinomaiset, yliopistolle kävelymatka. Lapsen sairastuessa mehiläiseen pääsee vartissa. Ehdottomasti parempi kasvaa Helsingissä kuin maalla.

Meillä sama, paitsi kaksi ihanaa lasta ja kesäpaikkana maatila omalla järvellä ja kaikilla mukavuuksilla😍 Voidaan joka viikonloppu ja lomilla olla maaseudulla 🤗

Miksi vaihtoehto on pääkaupunkiseutu vs maaseutu? Miksi esim. pienemmät kaupungit tyyliin Hämeenlinna, Järvenpää tai Porvoo eivät käy? Isompiakin löytyy kuten Tampere, Turku tai Lahti.

Ja maaseutuna pidetään jotain korpea, joka on kaukana kaikesta. Tosiasiallisesti esim. pääkaupunkiseudun kehyskunnista enemmistö on maaseutumaisia kuntia (Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä ym) joissa voi asua rennosti maalla mutta käydä Helsingissä töissä ja asioimassa. Miten nämä asiat poissulkevat toisiaan?

Riippuu pinkan paksuudesta.

Köyhälle pk-seutu tarkoittaa laitakaupungin lähiötä ongelmineen, kun taas varakas voi valita sen rauhallisen heterogeenisen alueen.

Maaseutu käsitteenä turhan laaja.

Kehyskunnat ok, keskellä ei mitään kepulandiat ei ok.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla, mutta jonkun kaupungin läheisyydessä. Vietin lapsuuteni pienessä kylässä, ja se oli hienoa aikaa. Olen haaveillut paluumuutosta. Työt pitävät kuitenkin vielä kaupungissa.

Olot siellä pikkukylässä todennäköisesti ovat muuttuneet lapsuudestasi.

Yleensä huonompaan suuntaan.

En ikinä muuta täältä maaseudulta kaupunkiin! :) Ja en ainakaa johonki Hesaan.

Maaseudulla, oma rauha. Pk-seudulla kävin aikoinaan töissä vuosia, liian hektistä. Lapsista en tiedä, omia ei ole eikä tule.

Pk-seudulla. Olen asunut täällä jo pian 60 vuotta. Täällä on kaikki lähisukulaiseni, ystäväni ja kaverini. Ei mulla ole mitään syytä muuttaa täältä pois. 

Käyttäjä38990 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pk-seudulla. Enemmän ja monipuolisempia palveluja, toimiva julkinen liikenne suurimmaksi osaksi sekä vapaammat oltavat kuin maaseudulla. Maalla joutuu helposti ihan peruskunnollinenkin ihminen silmätikuksi, jos ei sovi yhteisön tyrkyttämään muottiin. Pk-seudulla isoin miinus on asumisen kalleus. Jos se olisi kohtuuhintaista, niin olisin jo lähtenyt.

Lasten kasvattamiseen en ota kantaa, koska en itse ole hankkimassa lapsia enkä ole siksi miettinyt asiaa siitä näkökulmasta.

Jännä miten eri ihmisillä näin eri kokemus. Ite maalla/pienemmässä paikassa saanut vapaammin olla oma itseni ja pk-seudulla pitänyt mahduttautua "cityläinen" massaan.

Maaseudullakin varmasti riippuu siitä, missä asuu. Jotkin paikat voivat olla hyvinkin miellyttäviä ja yhteisöllisiä. Omat kokemukseni ovat vain olleet aika ikäviä. Tunnistan jossain määrin myös tuon vaatimuksen olla "cityihminen" mutta itse olen kokenut, että se paine on tullut lähinnä kaupunkiin vastentahtoisesti muuttaneilta tai heiltä, jotka jostain syystä kuvittelevat, että pk-seutulaisen imagoon kuuluu olla tympeä ja kriittinen.

-17

Helsingissäkin on tosi erilaisia asuinalueita. Itse asun Pohjois-Helsingissä ja olen käynyt Helsingin keskustassa tavallisesti ehkä maks 5 kertaa vuodessa.

Mistä alkaa oikea maaseutu? -  Koska tähän ei liene yhtä oikeaa (tai väärää vastausta), niin valitsisin asuin ympäristökseni pääkaupunkiseudulta.

 Pääkaupunkiseudultakin löytyy verraten maaseutumaista seutua, jossa asua ja elää. En kuitenkaan osaa ajatella itseäni päätomisena maatalouden ja alkutuotannn harjoittajana. Mutta eivät kaikki ns. maalla asuvatkaan harjoita millään tavoin maataloutta.   

Kuitenkin Pk- seudulla  on luullakseni paremmin tarjolla, kohtuullisen matkan päässä kaupunkien (huomaa monikko muoto) tarjoamia erilaisia työ - ja opiskelu mahdollisuuksia unohamatta kulttuuri ja sosiaali ja terveyspalveluita ja toimintoja. 

Sinkkumies 

Lapsista en tiedä mutta itse olen tyytyväinen pikkukaupunki-elämään. Sopiva hajurako Helsinkiin mutta käyn siellä jos on pakko, välillä on. Täältä löytyy myös syrjempänä asutusta jos haluaa olla ihan rauhassa ja silti Helsinki on vain tunnin ajomatkan päässä.

Jos ei tarvitsisi miettiä töitä, niin maaseudulla mutta max 1 h päässä pk-seudusta.

Kyllä lukioita on monessa paikassa vaikka ei helsingissä asuisikaan

Tämä pikkukaupunki on hyvä. Ei tummeleita, ei toisiaan puukottavia nuoria, huumeita vain vähän, ei kerjäläisiä, eikä haittamuuttajia.

Meillä on isot tontit ja isot talot, en voisi koskaan asua kerrostalossa muitten mölinää kuunnellen ja taudit saaden. Hyi zaatana.

Maaseutu. Unelmana olisi mahdollisimman iso ja runsas puutarha. Maaseudulla lapsuuteni viettäneenä tiedän, että kyllä niitä harrastuksia ja kavereita on.

Onko niitä kavereita lapsilla oikeasti maalla? Kuinka he tapaavat kun välimatkaa on useampi kilometri?

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä kavereita lapsilla oikeasti maalla? Kuinka he tapaavat kun välimatkaa on useampi kilometri?

Oletko pyörästä kuullut? Ja jalat toimii. Jos kaveri asuu kylillä niin koulun jälkeen kaverin luokse ja vanhempien töiden jälkeen kyydillä kotiin. Ja yökyläilykään ei ole kiellettyä. Ei maalla asuminen ole ongelma ellei siitä tee ongelmaa.

Olen asunut maalla koko ikäni, 40v.

Lapsille on todella paljon puuhaa ja virikkeitä, mekin asumme maatilalla.