Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oon niin epäonnistunut äiti. Teini kohtelee mua kuin kasaa p*skaa.
27.05.2021 |
Teinillä hirveitä haasteita olemisessa. Ei mitään ongelmakäytöstä tai muuta, mutta mun kanssa on ollut ihan hemmetin vaikeaa. Huutaa ja karjuu aina kun kysyn jotain, tai sitten mököttää eikä suostu sanomaan mitään. Olen viimeisen parin viikon ajan itkenyt iltaisin tätä asiaa. Oon yrittänyt olla kiva pojalle ja jutella niitä näitä niinkuin ennen mutta ainoa mitä saan takaisin on huutoa. Viime viikollakin tein teinille kunnon aamupalan mutta ainoa mitä karjui oli että "ei v*ttu oo nälkä". Yritin pidättää mut kyyneleet tuli silmiin. Poika katsoi vähän hämillään mutta lähti sitten pois ja karjui vaan että "mitä v*ttuu mää taas tein"
Tänään ei sitten suostunut lähtemään kouluun. Oli vaan että et sä mulle mitään voi. Haluun jäädä nukkumaan. Käski häipyä h*lvettiin. Ihan hirveää miten mun lapsi nykyään puhuu mulle. Ihan kun olisin hänelle vain kasa paskaa. Olen yrittänyt aina olla kiva pojalle ja tässä on tulos. Oon vain se ämpäri johon oksentaa v*tutuksen tunteensa. On oikeasti ihan hirveän paha olo.
Kommentit (161)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keneen lapsi purkaisi kuormituksensa kuin kaikkein rakkainpaansa? Olet hyvä äiti.
Kenenkään ei kuulu purkaa mitään "kuormitusta" toiseen tuolla tavalla kuin mitä ap:n viestissä kerrotaan.
Kyllä saa purkaa. Teinin aivot eivät ole aikuisen aivot. Pitääkö teininä olemisestakin rankaista? Ei mikään ihme, että nuoret voivat huonosti kun kotonakin pitää olla enkeli.
Pahasta olostansa saa kertoa läheisilleen mutta ketään ei saa vahingoittaa fyysisesti eikä henkisestikään. Kiroilla ja huutaa saa mutta toista ei saa nimitellä eikä uhata väkivallalla.
Nämä ovat säännöt meillä. Hiljattain tosin pitkä ja voimakas 17-vuotias nuoreni tuli raivostuneena uhittelemaan ja tönimään minua. Se tuntui tosi pahalta ja pelottavalta - en olisi ikinä uskonut, että hän voi tehdä niin, ja mietin koko illan, mitä olen tehnyt väärin hänen kasvatuksessaan.
Seuraavana aamuna hän tuli nolona pyytämään käytöstään anteeksi, joten ihan kokonaan en ole epäonnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melko raskaalta. Olisko lasusta apua jos omat voimat ei riitä? Kenenkään ei pidä itkeä itseään oman lapsen takia joka ilta uneen.
Ei missään tapauksessa lasua, saat vain yhden murheen enemmän etkä apua joka auttaisi.
Omasta kokemuksestanneko puhutte, kun viittaatte lastensuojeluun murheellisena riesana? Lastensuojelun tarkoitus on auttaa ja tukea lasta ja perhettä vaikean ajan yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla miestä tukemassa? Yksin hankalaa.
Voi olla yksin jopa helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hitto, onneksi en ole hankkinut lapsia. Tuollaista sitten saa kiitokseksi kun on puolet elämästään uhrannut toiseen, menettänyt rahaa ja mielenterveyttään, sekä vanhentunut siinä samalla yövalvomisista ja murheista.
Lapset antavat vanhemmilleen enimmäkseen kaikkea muuta kuin rahan ja mielenterveyden menetystä, yövalvomisia ja murheita.
Lapsilta saa ehdotonta rakkautta ja heistä tuntee iloa ja ylpeyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, suoraan sanottuna en hyväksyisi tuollaisat käytöstä lapselta. Minulla on pieni lapsi mutta en siedä hänenkään käyttäytyä typerästi. Jos puhuu vaikka rumia, jää se herkku ostamatta kaupasta. Näin juurikin eilen.
Jos noinkin iso ihmislapsi puhuu äidille noin, en tekisi enää ruokia. Osaahan hän varmasti voileipänsä voidella ja maitoa lasiin kaataa.
Aina jotenkin liikuttavaa kun pienten lasten vanhemmat neuvovat teini-ikäisen kanssa painivaa.
Peace kaikille ♥️
Eiköhän se ymmärrys pikkulapsen vanhemmillakin kasva, kun lapsi kasvaa ja vanhemmille valkenee, ettei kuria saa enää pidettyä herkkujen kieltämisellä tai voileipien voitelematta jättämisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla miestä tukemassa? Yksin hankalaa.
Voi olla yksin jopa helpompaa.
Ainakin, jos on ihan eri linjat, eikä mies komppaa, tai pidä rajoja. Tai antaa käytöksellään väärää mallia, esim. solvaa ja halveksii, on väkivaltainen, alkoholisti, pettäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on kyllä korjattavissa puhumalla ja ihan selkeästi kieltämällä asioita, kertomalla että raja on nyt tässä. Kielenkäyttö kyllä on saatava kuriin. Rauhallisena hetkenä puhu siitä pojan kanssa.
Aikuisen ei lastaan kannata ruveta pelkäämään. Kyllä sinä lapsellesi voit laittaa rajat.
Lapsi alkaa pelätä itseään, jos sinä pelkäät. Sinä olet se turva ja raja.
Jos ei sitä ole, niin sekaisin lapsi siinä menee.
Ei vielä itsellään ole välineitä opettaa itselleen rajoja. Kyllä se on aikuisen homma opettaa ne.
Hae aapee apua. Perhetyöntekijää.
Se, että lapsi kimpoilee ja räyhää ei ole vaarallista. Rajat on aikuisen hommia.
Eikä sitä lapsen kritisoimista tarvi pelätä. Hänellä on hyvä olla joku, jonka kanssa vii kolistella henkisiä rajoja.Kielenkäyttö normaaliski nut ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hitto, onneksi en ole hankkinut lapsia. Tuollaista sitten saa kiitokseksi kun on puolet elämästään uhrannut toiseen, menettänyt rahaa ja mielenterveyttään, sekä vanhentunut siinä samalla yövalvomisista ja murheista.
Lapset antavat vanhemmilleen enimmäkseen kaikkea muuta kuin rahan ja mielenterveyden menetystä, yövalvomisia ja murheita.
Lapsilta saa ehdotonta rakkautta ja heistä tuntee iloa ja ylpeyttä.
Parasta, mitä olen elämässäni saanut aikaan, ovat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hitto, onneksi en ole hankkinut lapsia. Tuollaista sitten saa kiitokseksi kun on puolet elämästään uhrannut toiseen, menettänyt rahaa ja mielenterveyttään, sekä vanhentunut siinä samalla yövalvomisista ja murheista.
Suomessa on lapsikielteisyys valitettavasti lisääntynyt ja se näkyy mm. tällä palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta pyykinpesu ja ruoanlaitto. ”Kokkaa poika itse.” Ja sitten vain nautit elämästä.
Ole yhteydessä koulupsykologiin, kuraattoriin tai mihin tahansa toimijaan ja kerro tilanteesta ja siitä, että nyt alkavat omat voimat olemaan lopussa. Siinä ei ole mitään pahaa eikä hävettävää, eikä se tee sinusta huonoa vanhempaa eikä lapsia oteta sinulta sen vuoksi pois. Päinvastoin, se kertoo, että sinä välität ja haluat auttaa lastasi hankalassa ja haastavassa elämänvaiheessa.
Olen itsekin pyytänyt eri vaiheissa lapsipsykologilta vinkkejä oman välillä varsin haastavan lapseni kasvattamiseen ja kyllä siitä on ollut apua. Tärkeimpiä oppeja on ollut se, että ei tarvitse eikä kannata yrittää olla täydellinen vaan vanhempanakin saa mokata ja oppia niistä virheistään. Myös itselleen anteeksiantamisen taito on todella tärkeä.
Suosittelen olemaan EI niin mukava. Jos olet aina mukava ja kiltti, mistä teinisi tietää, missä sinun rajasi ovat?
Ja rajojen veto ei tarkoita mitään huutoa tai vittuilua, vaan sen osoittamista, että sinulle puhutaan asiallisesti. Et siis kuuntele tai reagoi, jos teini murisee tai haistattelee. Eikä kuljetuspalvelu/laskunmaksu pelaa, jos asiallista käytöstä ei ole. Kyllä lapsi pian oppii syyn ja seurauksen suhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita kouluun ettet saa enään lähtemään sinne. Onko koulussa sattunut jotain? Kiusaamista?
Joo näin teen. Mun on tosi vaikea tietää mistään kun ei kerro. Joko on mykkä ja häipyy paikalta tai jää karjumaan. Koulusta ei mitään palautetta oo tullut joten ilmeisesti siellä poika käyttäytyy normaalisti. Mutta mä soitan, ei ainakaan tarvi jäädä täysin yksin. Kiitos teillekin tuesta. Ap
Soitin. Reksi kuunteli ja ymmärsi. Sanoi ettei oo ensimmäinen tämmöinen tapaus ja että turhaan syytän itseäni. Lupasi selvitellä pojan opettajilta onko he havainneet mitään erikoista. Oli sitä mieltä että kannattaa soittaa vielä terkkarille. Valitettavasti kuraattorille ja psykologille on tosi pitkät jonot. Näitä tapauksia joista vanhemmat tai opet on huolissaan tai oppilas itse sanoo että on paha olla, ohjataan sitten ensihätään terkkarille. Kerroin pojalle reksin terveiset. Kysyin painaako joku mieltä, kohautti vaan olkapäitä. Varasin ajan. Toivottavasti poika menee sinne. Voihan tää olla ihan normaalia teinin kiukutteluakin mutta en halua jättää yksin jos onkin joku juttu joka painaa mutta ei mulle halua tai uskalla kertoa. Haluan vaan että poika yhä tietää että rakastan häntä ja olen hänen tukenaan! Ap
❤️ Olet hyvä äiti. Usko mua se riittää. Pojalla on varmasti itselläkin nyt paha olla. Kiva kun autoit hakemaan apua!
Tuli mieleen oman poikani teini-iän sulkeutumisen ja murinan lisäksi pukeutuminen. Piti olla musta, liian iso huppari, huppu tiukasti silmillä, että näyttäis oikein kovikselta ja jotkut ihme lökärit. Ja pitkä, epäsiisti tukka oli ehdoton must. Nyt nelisen vuotta myöhemmin omasta halustaan nuoren miehen siistit (ja kalliit) ja tyylikkäät vaatteet, värimaailmakin kirkastunut. Hiukset käy leikkauttamassa käskyttä, käytös mua, äitiänsä, kohtaan oikeinkin fiksu. Kyllä ne nuoret kasvavat joka alueella.
Alue: Aihe vapaa
Miten äitisi on arvaamaton ja rajaton?