Lue keskustelun säännöt.
Onko muita joiden äiti ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi?
26.05.2021 |
Meni 17-vuotiaana isäni kanssa yhteen ja jotenkin tuntuu, että tärkeät kehitysvaiheet ovat jääneet häneltä kokematta - ei ole siis joutunut itsenäistymään ja kantamaan vastuuta. Isän ja äidin dynamiikka onkin sitä, ettei kumpikaan ota vastuuta mistään vaan jos jotain sattuu, he syyttävät aina muita. Äitillä on eleetkin välillä kuin pikkutytöllä. Välillä tuntuu raskaalta olla heidän lapsi. Tuntuu, että minä olen se ainoa aikuinen.
Kommentit (82)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeassa, tunnen paljonkin tällaisia ihmisiä, nimen omaan naisia. Mies kantaa vastuun, nainen menee siinä vanavedessä.
Itsekkin olin samanlainen aikanaan, menin nuorena miehen kanssa yhteen ja mies hoiti aina raha- ja sopimusasiat. Eron tullessa tuli isku vasten kasvoja, jouduin itse hankkimaan vuokra- asunnon, tehdä sopimuksia ja hoitaa raha- asioita, hankkia auton ja hoitaa siihen kuuluvat kustannukset ja korjaukset. Nyt olen kuitenkin oppinut ja itsenäistynyt, ja olen peräti ylpeä itsestäni.
Äitini kasvoi aikuiseksi kyllä ja oli minun ja portugalilaisen vaimoni häissä viime viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, koska isäni on homoseksuaali, ja hän siksi on sellainen naismainen mies. Ikään kuin keskenkasvuinen henkisesti, niinkuin homot ylipäänsä tuntuvat olevan. Toivoisin vain sosiaalisessa ympäristössäni enemmän aikuismaista käyttäytymistä, miehekkäitä miehiä. Äitini kohdalla sentään lapsellisuuden vielä ymmärtää, hän on sentään nainen.
Ap
No hohhoijaa, tämä ei ole kyllä minun kirjoitus! Kannattaisiko hankkia elämä?
Se oikea Ap
Isäni on tälläinen, keskenkasvuinen ja dramaattinen 63-vuotias teini. Kuvittelee voivansa tehdä, tai sanoa mitä vaan ja sitten ”ihmettelee” miksi kukaan ei pidä yhteyttä. Vähän narsistisia piirteitä ja uhriutuu helposti. Ei olla enää kovin paljoa tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, koska isäni on homoseksuaali, ja hän siksi on sellainen naismainen mies. Ikään kuin keskenkasvuinen henkisesti, niinkuin homot ylipäänsä tuntuvat olevan. Toivoisin vain sosiaalisessa ympäristössäni enemmän aikuismaista käyttäytymistä, miehekkäitä miehiä. Äitini kohdalla sentään lapsellisuuden vielä ymmärtää, hän on sentään nainen.
Ap
No hohhoijaa, tämä ei ole kyllä minun kirjoitus! Kannattaisiko hankkia elämä?
Se oikea Ap
Hohhoijaa itsellesi. Tuo sinun viestisi ei ole minun viestini eli ap:n. Lopeta.
Ap
Ja olen miettinyt kauhulla sitä aikaa kun isä tai äiti kuolee. Mitä siitä sitten tulee? He eivät vain pärjää yksin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, koska isäni on homoseksuaali, ja hän siksi on sellainen naismainen mies. Ikään kuin keskenkasvuinen henkisesti, niinkuin homot ylipäänsä tuntuvat olevan. Toivoisin vain sosiaalisessa ympäristössäni enemmän aikuismaista käyttäytymistä, miehekkäitä miehiä. Äitini kohdalla sentään lapsellisuuden vielä ymmärtää, hän on sentään nainen.
Ap
No hohhoijaa, tämä ei ole kyllä minun kirjoitus! Kannattaisiko hankkia elämä?
Se oikea Ap
Täällä on muutaman viime viikon aikana ollut poikkeuksellisen paljon trolleja plus muita keskustelun häiritsijöitä. Tuosta viestistä huomaa heti, että se ei ole sinun kirjoittamasi.
Minulla on myös henkisesti keskenkasvuiseksi jäänyt äiti ja se on toisinaan raskasta. Sen verran tiedän hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan, etten yhtään ihmettele sitä, miksi hän on monilta osin jäänyt 13-vuotiaan tasolle. En silti halua pitää kovin läheisiä välejä häneen, koska hänen käytöksensä on vaikuttanut omaan kasvuuni ja kehitykseeni negatiivisesti eikä hän sitä itse halua tunnustaa. Luulen, ettei hän edes tiedosta käyttäytymisensä vahingollisuutta. Hän on mm. aina projisoinut omia epävarmuuksiaan, huonommuuden tunteitaan ja ennakkoluulojaan minuun ja halunnut sitä kautta ikään kuin tehdä minusta kömpelön ja vähän avuttoman ressukan, jonka rinnalla voi tuntea itsensä vahvemmaksi ja jota voi sen vuoksi äidillisesti päsmäröidä. Ihan samanlaista käytöstä kuin joillain teinivuosieni ns. ystävillä.
Lapsi ei ole ehtinyt kasvaa aikuiseksi, jos muuttaa liian varhain kotoaan pois. Nuoren aivot kehittyvät ainakin 20-vuotiaaksi saakka. Samoin jos asuu liian pitkään lapsuudenkodissaan niin se vaikeuttaa itsenäistymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen olet, ap? Joskus ihmiset muuttavat kotoa pois jo 16-vuotiaina, kun huoltajien kanssa on liikaa hankaluuksia.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet, ap? Joskus ihmiset muuttavat kotoa pois jo 16-vuotiaina, kun huoltajien kanssa on liikaa hankaluuksia.
Olen 21, mutta minulla ei ole taloudellista mahdollisuutta muuttaa omilleni. Opiskelen ja asunnot ovat asuinalueellani kalliita. Koronan vuoksi työpaikat ovat kiven alla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet, ap? Joskus ihmiset muuttavat kotoa pois jo 16-vuotiaina, kun huoltajien kanssa on liikaa hankaluuksia.
Olen 21, mutta minulla ei ole taloudellista mahdollisuutta muuttaa omilleni. Opiskelen ja asunnot ovat asuinalueellani kalliita. Koronan vuoksi työpaikat ovat kiven alla.
Ap
Tietenkin on mahdollisuus, mutta et ole ottanut asioista selvää eikä sinua edes kiinnosta vaan jatkat vanhemmiltasi opittua avuttomuutta. Istut kädet ristissä odottamassa että joku muu tulee ja tekee puolestasi. Saat opintolainaa joten voit hakea sitä vakuuteen. Vuokra-asuntoja löytyy kyllä edullisia. Mikä ihmeen pakko sinulla on olla jollain kalliilla alueella. Jos ei saa lainaa, kelasta saa vakuuden takauksen, on asumistukea ja kaikkea olemassa. Sinä vain olet päättänyt ottaa asenteeksi valittamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis joo... Meillä minä olin lapsena vastuussa kodin ilmapiiristä. Nykyään asun omillani, mutta on tosi rasittavaa käydä vanhempien luona. Aina saa kuunnella kuinka ollaan käyty ajelemassa jossain ja törsätty rahaa siihen ja tähän ja tohon. Ihan kuin jonkun teinin elämää kuuntelisi. Äiti ei myöskään hoida mitään muuta kuin kodinhoidon. Hän ei tienaa itse mitään. Isäni laittaa hänelle "viikkorahaa". Lähdin kotoa 19-vuotiaana aikalailla hermot loppuun palaneena. En olisi päivääkään enää jaksanut sitä menoa.
Lasteni äiti, ex-puolisoni on 54-vuotias vauva.
Itselläni isä on tällainen, ei mitään vastuuta omasta käytöksestä tai tunteista. Loukkaantuu helposti ja vaatii huomiota ja syyllistää jos hänelle ei anneta oikeanlaista huomiota. Maukuu selän takana äidille jos saa lahjoja jotka ei miellytä. Käyttää äitiä kommunikoimaan muiden kanssa ja välittää viestejä äidin kautta. Selvästi narsisti. Todella raskas, riidanhaluinen ja lapsellinen 65 vuotias. Kännissä erityisesti soittaa näitä syyllistämispuheluita että etkö omaa isäsi rakasta? Miksi rakastaisin, kun selvinpäin haukkuu, huutaa ja nälvii minkä ehtii.
Tarvitseeko edes kertoa etten ole missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet, ap? Joskus ihmiset muuttavat kotoa pois jo 16-vuotiaina, kun huoltajien kanssa on liikaa hankaluuksia.
Olen 21, mutta minulla ei ole taloudellista mahdollisuutta muuttaa omilleni. Opiskelen ja asunnot ovat asuinalueellani kalliita. Koronan vuoksi työpaikat ovat kiven alla.
Ap
Tietenkin on mahdollisuus, mutta et ole ottanut asioista selvää eikä sinua edes kiinnosta vaan jatkat vanhemmiltasi opittua avuttomuutta. Istut kädet ristissä odottamassa että joku muu tulee ja tekee puolestasi. Saat opintolainaa joten voit hakea sitä vakuuteen. Vuokra-asuntoja löytyy kyllä edullisia. Mikä ihmeen pakko sinulla on olla jollain kalliilla alueella. Jos ei saa lainaa, kelasta saa vakuuden takauksen, on asumistukea ja kaikkea olemassa. Sinä vain olet päättänyt ottaa asenteeksi valittamisen.
Tämä muuten on totta. Mun vanhemmat sanoi mulle sillon 19v. että et pysty muuttamaan omillesi, kun he eivät sitten kyllä rahoita elämääni. He muuttivat aikanaan yhteen, kun odottivat minua ja heidän vanhempansa kustansivat kaiken! En jättänyt asiaa siihen vaan selvitin miten voisin pärjätä ja muutin. Sain onneksi töitä tosi pian ja autonkin pystyin ostamaan ihan itse. Kyllä ärsyttäisi olla samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet, ap? Joskus ihmiset muuttavat kotoa pois jo 16-vuotiaina, kun huoltajien kanssa on liikaa hankaluuksia.
Olen 21, mutta minulla ei ole taloudellista mahdollisuutta muuttaa omilleni. Opiskelen ja asunnot ovat asuinalueellani kalliita. Koronan vuoksi työpaikat ovat kiven alla.
Ap
Tietenkin on mahdollisuus, mutta et ole ottanut asioista selvää eikä sinua edes kiinnosta vaan jatkat vanhemmiltasi opittua avuttomuutta. Istut kädet ristissä odottamassa että joku muu tulee ja tekee puolestasi. Saat opintolainaa joten voit hakea sitä vakuuteen. Vuokra-asuntoja löytyy kyllä edullisia. Mikä ihmeen pakko sinulla on olla jollain kalliilla alueella. Jos ei saa lainaa, kelasta saa vakuuden takauksen, on asumistukea ja kaikkea olemassa. Sinä vain olet päättänyt ottaa asenteeksi valittamisen.
Tämä muuten on totta. Mun vanhemmat sanoi mulle sillon 19v. että et pysty muuttamaan omillesi, kun he eivät sitten kyllä rahoita elämääni. He muuttivat aikanaan yhteen, kun odottivat minua ja heidän vanhempansa kustansivat kaiken! En jättänyt asiaa siihen vaan selvitin miten voisin pärjätä ja muutin. Sain onneksi töitä tosi pian ja autonkin pystyin ostamaan ihan itse. Kyllä ärsyttäisi olla samanlainen.
Eivät kaikki saa töitä ja eivätkö lukioaikana kulutetut tukikuukaudet vähennä yliopiston tukikuukausia?
Loistava kuvaus ap. Äitini alkoi seukkaamaan 16v ikäisenä isäni kanssa ja muutti kotoaan oman isän holhouksesta siis miehensä (isäni) holhoukseen. Eli on ihan lapsi. Ei osaa tankata, nostaa rahaa, tehdä veroilmoitusta, tehdä päätöksiä, on ihan avuton kaikessa ja pyörittelee silmiä avuttomana ja sanoo että ”miehet hoitakoon, ei naiset tajua”.
Käytös on rajatonta lapsen käytöstä, esim loukkaa todella törkeillä tavoilla (on toivonut mulle kuolemaa, keskenmenoa, potkuja, kolaria... jne) eikä osaa ollenkaan keskustella. Mistään ristiriidasta ei voi keskustella kun hän vaan hyökkää heti, siis esim ”olisinpa tehnyt abortin sulle”. Ihan siis uskomatonta törkeyttä päästää suustaan, eikä ota vastuuta sanomisistaan tai teoistaan. Ei ole IKINÄ pyytänyt kertaakaan anteeksi tekojaan. Ei siis koskaan.
Ihan todella vaikea ja mahdoton ihminen. Lapsen tasolla oleva 67v ja ollut siis koko ikänsä se kiukutteleva 16v teini, se rooli jäi sille päälle eikö koskaan aikuistunut.
Tuollaisten ei pitäisi tehdä lapsia. Maailman paskin äiti.
Äidilläsi on ollut huono aikuisuus.