20v ei saa töitä, eikä todennäköisesti pääse tänäkään vuonna opiskelemaan. Mitä tehdä?
Ei olla ajamassa nuorta pois. On varaa elättää 20v:n eläminen, kyse ei ole rahasta. Mutta miten auttaa oman elämän alkuun, kun tässä pandemiatilanteessa ei saa mitään töitä mistään (koska työttömät maisterit ja kaikkien alojen asiantuntijatkin hakevat samoja jätskikiskatöitä lomautettuina ja pois potkittuina). Ei päässyt viime keväänä haluamaansa oppilaitokseen opiskelemaan ja koska hakee todella suosittuun opinahjoon, sisäänpääsy on tänäkin vuonna aivan lottoamista.
On opiskellut avoimessa yliopistossa tämän vuoden. Miten tästä eteenpäin? Toinen avoimen yliopiston opintovuosi? Tällaisia vuosia voi olla edessä useampia..
Kommentit (24)
Silloin kun lääkikseen haettiin vain yhteen paikkaan kerrallaan, tutun lapsi haki ensin Helsinkiin, mutta kun ei päässyt, haki sitten Turkuun, ja pääsi. Turussa opiskeli vuoden ja haki uudestaan Helsinkiin, ja pääsi. Jatkoi toisesta vuodesta eteenpäin sitten Helsingissä.
Ei nyt ollut puhetta minne ap:n lapsi hakee, mutta lääkis on juuri sellainen, mihin voi joutua hakemaan useamminkin. Omista koulukavereistani pääsi monet ekalla yrityksellä, mutta yksi pääsi kolmannella ja toinen neljännellä. Se kolmannella päässyt luki yhden vuoden kemiaa ja ilmeisesti ei tsempannut pääsykokeisiin riittävän täysillä. Kolmannella kerralla tsemppasi ja pääsi. Toisesta, joka pääsi neljännellä, tiedän vain, että hän oli päättänyt, että jos nyt ei neljännellä pääse, niin sitten antaa olla. Molemmat ovat kuitenkin väitelleet tohtoreiksi ja menestyneet urallaan hyvin.
Jos ei pääse opiskelemaan sitä alaa, mitä kohtaan tuntee intohimoa, niin voi yrittää miettiä mikä liippaisi läheltä tai olisiko joku keino sisällyttää sitä intohimon kohdetta sitten vapaa-aikaansa. Se oma intohimon kohde voi alkaa tuntua puulta, jos sitä joutuu tekemään työkseen eikä välttämättä pääse toteuttamaan itseään niin vapaasti, kun joutuu tekemään mitä laskun maksaja haluaa. Tai voi olla että työelämän realiteetit ovat jotain ihan muuta kuin mitä on ajatellut, kun on miettinyt jotain alaa.
Vierailija kirjoitti:
20v on myös tummaihoinen, kun isä on afrikasta. Tuntuu, että kaikki työantajat karttavat häntä ulkonäön vuoksi.
Ap
Tämä ei ole ap. Unohdin aloitukseni ihan kokonaan pari päivää sitten ja tulin nyt lukemaan kommentteja.
Valitettavasti ollaan ihan tavallisia, valkoisia suomalaisia. Ei kuuluta mihinkään vähemmistöön ja hyvätuloisina ei yksinkertaisesti kehdata hakea mitään työttömyyskorvausta. Tai siis lapsi (toisin kuin joku täällä oletti pojaksi, en kertonut sukupuolta). Elätetään täysin, kunnes saa opiskelupaikan tai työpaikan.
Ensikertailaisuuden takia ei halua hakea jonnekin, mikä liippaa läheltä. Ei niihinkään opinahjoihin niin vain mennä.
Ulkomaat toki vaihtoehtona sitten joskus, muttei nyt tällä hetkellä koronan takia missään nimessä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa aloittaa opinnot ihan missä vaan pääsee, koska hakea voi silti myös siihen unelmapaikkaan koko ajan, kun hakuajat on.
No eihän kannata, kun menettää ensikertalaisuuskiintiön ja sen jälkeen vasta onkin vaikea päästä opiskelemaan.
Jotain (kansan)opistojuttuja? Rahalla pääsee. Ite kävin vuoden opiskelemassa valokuvausta koska se oli itelle tärkee harrastus vaikka en sille alalle hakenutkaan. Sisko menee lukemaan enkkua vuodeksi koska on ehkä kiinnostunut enkunopettajan hommasta.