Onko muita, jotka ovat lopettaneet kaiken turhan ostamisen?
Ei turhia vaatteita, sisustusjuttuja, lehtiä, astioita ym.
Kommentit (427)
Olen. Todellakin, ehkä jonkun mielestä liikaakin mutta mielestäni luontoa ei saisi ylikuluttaa vain sillä perusteella että talous saadaan kukoistamaan.
Ja tähän kulutushysteriaan tonen asia, mielestäni pitäisi olla laki joka kieltää heikkotekoisen tavaran valmistuksen! Tähän littyen - ei ole vitsi, vaikka aika noloa, mutta - sain noin 30 vuotta sitten anopiltani käytettyjä vaatteita, muun muassa alushousut joista hän ei tykännyt, ja tänä päivänä ne on ihan ehjät, ei oo vuodet hajottaneet kangasta. Hämmästelen kun nää yhdet pöksyt vaan kestää. No, äidilläni on pesukone vuosikymmenten takaa, mutta tänään jos menet ostamaan pyykinpesukoneen niin montako vuotta takuuta? Kolme?
Itse tein uudenvuodenlupauksen että en osta tänä vuonna mitään turhaa.
Siivoilin kaappeja ja laskin että minulle on kertynyt vuosien aikana 40 juomalasia ja 50 kahvikuppia ja kaikkia turhia kippoja.
Olen heittänyt pois tai lahjoittanut yli puolet astioista.
Heitin 90% koriste-esineistä pois.
Tavarapaljous ahdistaa, enkä siedä enää yhtään ylimääräistä tavaraa. Tämä uudenvuodenlupaus on helppo pitää.
Täällä. Jos olet lapseton, töisssäkåyvä, asuntolainainen ja liikut julkisilla, ei ole enää muuta vaihtoehtoa, eikä mikään helpostus tai apu osu sinuun. En siis osta mitään ylimääräistä, enkä edes käytä palveluja enää juurikaan.
Mäkään en osta oikein mitään enää. En ole vielä 30 vuotta. Nuorempana ostelin enemmän, kaikenlaisia vaatteita ja rättejä ja ostin, koska intoa oli.
Nykyään en osta juuri mitään vaatteita, vanhat saa kelvata. Yksi päivä menin varta vasten syysvaatteita ostelemaan. Palasin tyhjin käsin ja ajattelin, että kyllä mulla on kaapissa vaatetta ja menin vain siivoamaan vaatekaappini ja kyllä siellä vain oli kaikenlaista! Laitoin vanhat vaatteeni kauniisti pinoon ja henkareihin, näyttävät nyt uusilta miltei. Nyt käytän vain niitä.
Kaikki kosmetiikkatuotteet ärsyttävät, kun nuorena olen hamstrannut niitä liikaa. Liikaa hajuvesiä, naamioita, tuhatta eri rasvaa. Yksi päivä heitin monta muovikassillista vanhaa kosmetiikkaa pois, koska päiväydet oli mennyt varmaan 10 vuotta sitten. Tuntui pahalta heittää niin paljon pois.
Mulla on kaapissa varmaan 50 kasvonaamiota, kun saan niitä jatkuvasti lahjaksi. En minä niitäkään jaksa käyttää, enkä usko moisiin hömpötyksiin.
Yksi päivä siivosin pakastimen ja siellä oli varmaan 10 vuotta vanhat lihat ja sienet. Periaatteesta en heitä ruokaa roskiin, ja olin niitä vuositolkulla siellä säilönyt. No, nyt heitin pois ja vannon, etten osta pakastimeen enää yhtään mitään. Sen verran otti luonnon päälle heittää vanhaa ruokaa pois.
Nyt olen päättänyt, etten enää osta koskaan yhtään mitään. En mitään. Ruokaa ostan, mutten laita pakkaseen kuin vain vähän. En halua yhtään tavaraa itselleni.
Ensivuonna loppuu turhien ostelu moneltakin ja se on ihan oikein.
T, Riikka.
Vierailija kirjoitti:
Mäkään en osta oikein mitään enää. En ole vielä 30 vuotta. Nuorempana ostelin enemmän, kaikenlaisia vaatteita ja rättejä ja ostin, koska intoa oli.
Nykyään en osta juuri mitään vaatteita, vanhat saa kelvata. Yksi päivä menin varta vasten syysvaatteita ostelemaan. Palasin tyhjin käsin ja ajattelin, että kyllä mulla on kaapissa vaatetta ja menin vain siivoamaan vaatekaappini ja kyllä siellä vain oli kaikenlaista! Laitoin vanhat vaatteeni kauniisti pinoon ja henkareihin, näyttävät nyt uusilta miltei. Nyt käytän vain niitä.
Kaikki kosmetiikkatuotteet ärsyttävät, kun nuorena olen hamstrannut niitä liikaa. Liikaa hajuvesiä, naamioita, tuhatta eri rasvaa. Yksi päivä heitin monta muovikassillista vanhaa kosmetiikkaa pois, koska päiväydet oli mennyt varmaan 10 vuotta sitten. Tuntui pahalta heittää niin paljon pois.
Mulla on kaapissa varmaan 50 kasvonaamiota, kun saan niitä jatkuvasti lahjaksi. En minä niitäkään jaksa käyttää, enkä usko moisiin hömpötyksiin.
Yksi päivä siivosin pakastimen ja siellä oli varmaan 10 vuotta vanhat lihat ja sienet. Periaatteesta en heitä ruokaa roskiin, ja olin niitä vuositolkulla siellä säilönyt. No, nyt heitin pois ja vannon, etten osta pakastimeen enää yhtään mitään. Sen verran otti luonnon päälle heittää vanhaa ruokaa pois.
Nyt olen päättänyt, etten enää osta koskaan yhtään mitään. En mitään. Ruokaa ostan, mutten laita pakkaseen kuin vain vähän. En halua yhtään tavaraa itselleni.
Naamasta näkyy, ettei niistä kasvorasvoista ainakaan mitään hyötyä ole ollut.
Lehtien ostaminen ei ole turhaa! Mikä voisi olla parempaa kuin kovan päivän jälkeen istua sohvan nurkkaan ja uppoutua hyvään lehteen?
Jep. Lähes kokonaan olen lopettanut sokeristen herkkujen ostamisen, suolaiset ei ikinä ole olleet ongelma. Vaatteita olen jo kauan ostanut vain tarpeeseen. Kosmetiikkaa en käytä. Saunajuomat on pois pelistä, ostan alkoholia vain jos istutaan iltaa ystävien kanssa. Ei ole aikaa sisustamiseen eli siihen ei kulu rahaa. Keittiöön ostettu kerralla hyvää ja tarpeeksi, ei tarvitse uusia.
Kulutan kyllä sitten surutta ravintoloihin, hierojalle, kampaajalle ja laadukkaaseen ruokaan. Ja lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Todellakin, ehkä jonkun mielestä liikaakin mutta mielestäni luontoa ei saisi ylikuluttaa vain sillä perusteella että talous saadaan kukoistamaan.
Ja tähän kulutushysteriaan tonen asia, mielestäni pitäisi olla laki joka kieltää heikkotekoisen tavaran valmistuksen! Tähän littyen - ei ole vitsi, vaikka aika noloa, mutta - sain noin 30 vuotta sitten anopiltani käytettyjä vaatteita, muun muassa alushousut joista hän ei tykännyt, ja tänä päivänä ne on ihan ehjät, ei oo vuodet hajottaneet kangasta. Hämmästelen kun nää yhdet pöksyt vaan kestää. No, äidilläni on pesukone vuosikymmenten takaa, mutta tänään jos menet ostamaan pyykinpesukoneen niin montako vuotta takuuta? Kolme?
Vanhemmillani oli pyykkikone joka hajosi noin 40v jälkeen. Korjaaja kävi katsomassa ja nauroi että vieläkö näitä on toiminnassa. No uutta osaa ei enää saanut tai oli niin rikki ettei voinut korjata. Uusi kone hajosi kahdessa vuodessa.
Joku kommentoija sanoi osuvasti tavaran tuottavan silloin parhaan olon, kun siitä pääsee eroon. Tämä on totta! Mieli kevenee, kun tavara vähenee.
Juuri annoin tutulleni ilmaiseksi itselleni pieneksi jääneitä vaatteita. Eteisessä odottaa pari talvitakkia kodittomille.
Kaapissa on onneksi sopivia vaatteita sen verran, että uusia ei tarvitse ostaa.
Itse en saa hyvää oloa ostamisesta, paitsi jos todellakin tarvitsen jotain ja löydän sen alennettuun hintaa.
Olen jo monta vuotta seurannut sellaista minimalistia kuin Teemu Kunto. Puhuu inspiroivasti asiaa miellyttävällä äänellä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka nauttii ostamisesta ja on varaa niin ostakoot, ei oo multa pois. Itse laitan uffin laatikkoon ylimääräiset. Korona aikana ei tule ostettua kun ruokaa pääasiassa. Odotan että pääsisin matkustelemaan ulkomaille.
Vie itse kirppikselle. Älä kaada vaatejätettäsi kehitysmaiden ongelmaksi. Uff ei ole ekologinen
Mä rakastan astioita. Meidän kahden hengen taloudessa niitä on riittävästi. Paljon. Ihan liikaa. Ei mitään ihan halpoja kippoja ja kuppeja eli rahaa on vuosien saatossa palanut niihin kiitettävästi. Ostan uusina, koska en halua pienintäkään kuluman jälkeä niihin. Erittäin harvoin kirppareilta, koska harvemmin "mun juttujani" kirppiksillä on ja jos on, niin sitten niissä on niitä jälkiä. Eli turhaa on ja paljon. Jkv olen niitä koettanut myydä, jos en saa sitä rahaa, mitä haluan, niin sitten ne jää mulle. Nyt olen kuitenkin päättänyt niin, että nyt en enää osta astioita ja ne kyllä riittää mun loppuelämäksi.
Toinen on kengät. Niitä mulla on kymmeniä pareja ja kuitenkin käytän vain muutamia arjessa ja juhlakengät sitten erikseen. Kenkiäkin on riittävästi ja liikaakin. Huollan kenkäni kyllä hyvin eli osa kengistäni on jo aika vanhoja, mutta erittäin hyväkuntoisia. Juu, eli liikaa on astioita ja kenkiä. Ehkäpä niitä pitää joku pv konmarittaa...jos kykenen...
En ole lopettanut enkä edes vähentänyt. Miksi pitäisikään? En saa siitä mitään iloa jos en osta kun kerran kuitenkin ostan vain tarpeeseen. Ja tarpeitahan tällaisessa neljän vuodenajan maassa riittää.
Nytkin ostoslistalla on farkut ja kesähame. Plus kotiin yhtä jos toista. Lamppua, mattoa yms. ja parvekkeellekin pitää kohta ostaa kukkia.
Onko teillä kellään oikeaa merkkilaukkua? olen kriiseillyt (koska täysin turhamainen) että haluan sellaisen, ja että se sitten kestäisi aikaa, jos on laadukas. Joskus tämmöisen kohdalla huomaan että en pysty ostamaan pt design nahkalaukkua (halpa mutta laadukas), koska ei ole kaunis.
Olen lopettanut. Aiemmin ostelin jos vaikka minkälaista tilpehööriä. Ehkä liittyy ikäänkin, aikuistumiseen.
En ole lopettanut, kun en ole koskaan aloittanutkaan. Aina ostan tarpeeseen. Tietty nyt vanhempana satsaan laatuun. Ihan muutaman kerran on käynyt, että joku vaate on jäänyt käyttämättä.
Onneks ei ole ollut varakaan ,mutta nämä keräilijät voi herraan jee joka nurkka Muumimukeja täynnä kippoa ja purnukkaa ettei taho uskaltaa kylässä käydä Ite olen ostanut vain että se ilahduttaa kun asetan oikein ,Ei paljon antiikkia tai muuta sopivasti .Voin nytkin ihailla vanhaa pientä ns arkkua hyllyssä joka vanha ja koristeltu koruja pidän ,Rahat joillakin vähissä Muumimukeja nurkissa hyllyssä möis ja jättäis vaan rakkaimmat-.Hylly kun pittää saa sanoa mulla oli muumimukeja .--
Tein täyskäännöksen viime kesänä. Sitä edelsi vuosien kulutusjuhla. En ole palaamassa entiseen vaikka alunperin tämän piti olla väliaikaista. Oikeasti todella nautin nykyisestä elämäntyylistä. Kotona jo olevat vaatteet ja tavarat riittävät vuosiksi vaikka olen alkanut myös myymään tarpeettomia. Ostoskeskukset ovat vaihtuneet metsään ja meren rannalla kävelyyn. Kohta pääsee uimaankin. Meressä saa onneksi uida ihan ilmaiseksi, en enää edes ymmärrä miksi ennen raahasin lapset ylitäyteen maauimalan. Siitäkin piti maksaa ja lopuksi törkeän kalliit jäätelöt. Ihan hullua. En tiedä mikä minua vaivasi, olin vuosia rahaton kun kaikki vain meni ja luottokorttivelkaa ja osamaksuja monta tonnia. No nyt se elämä on onneksi ohi, kohta on velatkin maksettu.
Kovasti yritän, mutta netistä tulee välillä tilattua kaikenlaista
Olen jo pidemmän aikaa sitten karsinut turhan kulutuksen. Vaatteita ostan vain harkiten ja tarpeeseen. Vanhat käytän loppuun. Korona-aikana kotitoimistolla käytin vain vanhoja vaatteita, parempikuntoiset ja "salonkikelpoiset" jätin vaatekaappiin odottamaan sitä että menen ihmisten ilmoille.
Olen käynyt läpi edesmenneiden vanhempieni tavaroita ja aina kun olen saanut koottua täyteen kassillisen roskaa ja vienyt sen jäteastiaan, olo on ollut suunnattoman helpottunut. Nykyään tavara tuottaakin parhaan olon silloin kun siitä pääsee eroon.