Onko muita, jotka ovat lopettaneet kaiken turhan ostamisen?

Vaatteita, koruja, laukkuja, sisustus juttuja, en ole ostanut koskaan. Sen sijaan olen kyllä hankkinut retkeily tarvikkeita mieleni mukaan. Olen myös hankkinut laadukkaita batistiini lakanoita.

Säilytän ja hoidan omia aarteitani hyvin. Ei tarvitse samoja ostaa uudelleen.

Kyllä silti vahdin itseäni, etten vaan osta mitään turhaa. Minusta tämä oli hyvä aloitus ap:ltä. Kiitos.

Äitini lopetti myös polttaa satoja euroja kuussa bensaan kun hakee kaikki rojunsa roskalava- ryhmistä "ilmaiseksi".

En ole koskaan ostanut turhaa.

Joo aikoja sitten. Elintaso oli paljon parempi ennen.

Mies pihalle (juoppo petturi) ja muksut sille = yksinhuoltajuus.

Lopetin nussimisen.

Ei tarvi ostella meikkiä rytkyjä ja kampaamoa ja baarireissuja, juomia ja takseja kullin takia.

Järkeviä harrastuksia tilalla.

Aikaa ja rahaa

En millään voi lopettaa, kun en ole vielä edes aloittanut, koska olen vasta 70+ ikäluokkaa.

Vaatteet. En ole ostanut yhtään sisävaatetta tänä vuonna.

En ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tykkänään lopettanut kaiken ostamisen. Puoleentoistavuoteen en ole ostanut muuta kuin ruokaa, ja nyt tarvitsisin uudet lenkkikengät, mutta onpa ostaminen vaikeaa. En taida löytää uusia ollenkaan tällä menolla. Tänä aikana olemme myös vieneet erilaisiin keräyksiin vaatteita ja kodin tavaroita, mutta vieläkään emme ole päässeet kaikesta turhan tavaran omistamisesta.

Meillä on iso talo ja vaikka päälle päin näyttää väljältä, niin kylläpä komeroihin ja kaappeihin on kertynyt kaikenlaista tavaraa. Lipaston laatikot ovat ihan täynnä sukkia ja alusvaatteita, käytettyjä ja käyttämättömiä. Varmasti riittavat loppuelämäksi. Yksi asia on mistä en ehkä koskaan pysty luopumaan ovat kirjat. Kirjat ovat olleet ostoslistalla, vaikka kaiken muun ostamisen olen lopettanut. Ostinhan minä kesähousut ja kaksi t-paitaa, mutta tulin katumapäälle ja pitää palauttaa. Kun toin ne kotiin, niin ei tuntunut yhtään siltä, että oikeasti niitä tarvitsisin. En kehtaa edes sanoa kuinka paljon on säästetty parin viime vuoden aikana, kun tulot ovat lisääntyneet ja menot olleet minimissä. Etätöiden takia bensaakaan ei ole juuri tarvinnut autoon ostaa, koska ei työajoa ja hupiajelua vielä vähempi. Syöty on vain kotiruokaa. Ainoa mitä on kulutettu enemmän ovat kotivaatteet. Osa on jo hyvinkin resuisen näköisiä. Ihmisten ilmoille mennessä riittää yksi hyvä ja asiallinen vaatekerta, joka päällään voi pakolliset menot hoitaa.

Komppaan tätä - pärjään ilman todella monta asiaa (käyn töissä, kaksi lasta, kaksi koiraa), mutta en ilman kirjoja.

Aikaisemmin joku kirjoitti Brrrrr-kommentin 5000 kirjalle. No, ne löytyy meiltä ja ne on tarkkaan valittu säästöön 😅 luen ne useampaan kertaan ja muutama on hyllyssä vain siksi kun haluan omistaa ne. Esim TSH erityispainos, lukuversio sitten vieressä.

Käyn kaikki tosin läpi vuosittain ja ne, jotka ei enää sytytä, lähtevät sitten vaihtoon. Periaatteella yksi uusi kirja taloon, yksi vanha kiertoon.

Inhoan muutoin shoppailua 😵💫 mutta mies ei, joten kyllä tuota roinaa löytyy kuitenkin.

Minä. Toisaalta ei ole varaakaan ja haluan säästää, mutta toisaalta tajusin täyttäväni sisäistä tyhjyyttäni materialla. Ei enää ole tarvetta, kun ymmärsin mistä on kyse. 

Vierestä seuraan ystäväni jatkuvaa tavaroiden kanssa puljaamista. Ostetaan lisää ja toisesta päästä myydään pois. Hänella on tavaroihin varaa, joten mitään ongelmaa ei sen suhteen ole. Paljon on turhaa, jolle ei löydy käyttötarkoitusta saatikka säilytyspaikkaa. Merkkilaukkuja ja -kenkiä, astioita, joita säilytetään alkuperäispakkauksissa kaapeissa, tauluja, koruja, huonekaluja. Huonekaluja on ihmeellisissä paikoissa, koska niille ei löydy paikkaa talosta ennen kuin jotain on myyty alta pois.

Yhtäkään ystävämyyntiä tai hulluja päiviä ei jätetä välistä, vaan oikein otetaan asiaksi ostaa ostamisen ilosta. Toki pyörin välillä mukana kaupoilla ja ihastelen kauniita ostoksia, mutta en itse saa kiksejä tarpeettomien tavaroiden ostamisesta. Ehkä asia ei sinänsä vaivaa minua, koska voisin itsekin ostaa samalla tavalla. Ihmettelen vaan tuota mielihyvän määrää minkä saa. Paljonhan tuo vie aikaa ja vaatii viitseliäisyyttä koko ajan selata jotain verkkokauppaa.

Kyllä. On paljon kivempi, kun se vähäkin on säästössä itselleni, eikä mene tyhjään krääsään. Kun on jo ostettu aikoinaan ne vaatteet päälle, kotona on kaikki se tarpeellinen mitä tarvii, niin pakolliset laskut maksan ja ruuat ostan, mutta mihinkään ylimääräiseen en rahojani pistä. Ja ne pakolliset menotkin vievät jo ison osan omakotitalon asujilta.

Vierailija kirjoitti:

Olin aiemmin melkoinen himoshoppaaja ja ostin ihan kaikkea mahdollista jota en todellakaan tarvinnut. Silmäni avautuivat totaalisesti, kun laskin yhteen paljon minulla on mennyt rahaa - 3 vuoden aikana reilut 5000 €. Aivan järkyttävää. Suurin osa tavaroista ei edes ollut käytössä, vaan jääneet kaapin perälle pölyä keräämään.

Konmaritin kaiken turhan pois, nyt nautin aina siististä ja minimalistisesta kodista, jossa ei tavarat pursuile. Nykyään ostan vain tarpeeseen ja käytän 24h sääntöä, eli jos haluan ostaa jotain niin mietin vuorokauden yli.

Olo on kyllä tuhat kertaa parempi. Olen huomannut miten vähän oikeasti tarvitsen. Ja parasta on kun saa laittaa shoppailusta säästyneet rahat säästöön.

Olen aika paljon ostanut tänä kesänä. Säästöjä käytetty tuhansia ja lomarahat myös.

Mikä on turhaa? Kaikki on ollut tarpeellista mutta ainahan voi ostaa halvempaa, huonompaa ja vähemmän. Nyt ajattelin mennä tosi vähällä kuluttamisella vuoden.En tarvitse mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vaatteita, koruja, laukkuja, sisustus juttuja, en ole ostanut koskaan. Sen sijaan olen kyllä hankkinut retkeily tarvikkeita mieleni mukaan. Olen myös hankkinut laadukkaita batistiini lakanoita.

Säilytän ja hoidan omia aarteitani hyvin. Ei tarvitse samoja ostaa uudelleen.

Kyllä silti vahdin itseäni, etten vaan osta mitään turhaa. Minusta tämä oli hyvä aloitus ap:ltä. Kiitos.

Joo. Tosi hyvä aloitus. En tosiaankaan osta turhaa. Yksi asia, mistä en luovu on kirjat. En toki itse osta, saan lahjaksi. Ja erilaisia ilmaisia pisteitä on meillä täällä maalla: ota tästä, jätä tänne. Hyllyssäni on varmaan sata sellaista, mitä luen aina uudestaan. Mm Hiljaiset sillat ja Poikani Kevin. Ilahduin suuresti, kun viimeksi löysin Love Storyn. Klassikko. Elämänkertoja on Aira, Frederik, Danny, Eikka, Miljoona Sade, Loiri...

Ruoan suhteen olen tosi tarkka. Haaskuuseen ei mene mitään.

Satunnaisilla tuloilla ei turhia ostella.Pidetään älä osta mitään päiviä.

Ostan uuden vaatteen kun edellinen hajoaa, määrä pysyy samana.

Sama koskee tavaroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin ketjussa on vilahtanut kosmetiikka. En ole koskaan käsittänyt, miten ja miksi joillakin pursuaa kylppärinkaapit täynnä eri tuotteita. Mikä siinä kosmetiikan ostelussa on hauskaa?

Käytän itsekin kosmetiikkaa, arvioni mukaan ihan normaalin verran: meikkaan päivittäin ( meikkivoide, puuteri, poskipuna, ripsiväri, luomiväri ja kulmakynä + -geeli), dödö, vartalovoide, hajuvesi, hiuspuuteri jne. Mutta jokaista tuotetta on yksi kerrallaan, ja kun se loppuu, ostan uuden. Ei niitä kerry kaappeihin, eikä toisaalta esim. meikit kovin nopeasti kulu loppuunkaan, harvoin tarvii olla ostamassa.

Uuden ripsivärin osto on minulle yhtä viihdyttävä tapahtuma kuin Omo-paketin osto. Vain tarvittaessa.

Hei oon ihmetellyt samaa! Mä käytän myös kosmetiikkaa ihotautilääkärien suositusten mukaan, ts. tiettyjä apteekin perusvoiteita pumppupullossa (:D) ja sitten mulla on bb-voide, ripsari, kulmaväri ja poskipuna. Saattaisin huvikseni ostaa joskus jonkun luomiväripaletin ja huulituotteen, mutta se siitä.

Olen selkeästi erilainen kosmetiikan kuluttaja kuin mun ystävät, jotka käyttää paljon aikaa ja rahaa uutuuksien seuraamiseen ja hankkimiseen. Mä ajattelen, että mulla on se mitä tarvitsen, he ajattelevat, että aina on varmasti olemassa joku tuote, jonka avulla voisi näyttää vielä paremmalta.

Kosmetiikkateollisuus luo ongelmia ja ulkonäköpaineita, eikä se mikään ihme ole, että ihmiset nielaisevat sen syötin, epävarmojahan me ollaan kaikki jollain tavalla. Sitten se sama nerokas teollisuus tarjoaa aina myös ratkaisun niihin itse luomiinsa ongelmiin ja ihmiset ostaa hullunkiilto silmissä, ja kaapit ja meikkipussit pursuaa tuotteita, joista iso osa lopulta päätyy roskiin.

Jäljelle jää kevyempi tilipussi ja ikuinen paha mieli ja epävarmuus omasta ulkonäöstä.

Osa kosmetiikkaa ruholleen levittäessään näyttaä  rakentavan variksenpelätin osaa.

Lopetin jo vuosia sitten. Ei mitään järkeä haalia turhaa kamaa.

Harmi ettei nyt pääse sitten ainakaan myymällä eroon "turhasta" tavarasta kun kukaan ei osta mitään. Kunnossa olevaa tavaraa ei kyllä haluaisi roskiinkaan heittää.