Ns. oikeasta uskosta vielä...

Eli vaikka viestistäni sai sen kuvan, en todellakaan luullut ettei esikoisten seuroissa luettaisi muuta kuin lestadiuksen saarnoja. Enkä myöskään luullut että niitä selitettäisiin! Myönnän kyllä että tulin kirjoittaneeksi lauseen josta tällaisen kuvan sai.



Tarkoitukseni oli selittää ettei meidän seuroissa katsota tarpeelliseksi lukea kenenkään aiemmin pitämiä saarnoja jos keran on omat puhujat paikalla saarnaamassa. Niitä saarnoja on kyllä luettavana painettuna tekstinä ja kuunneltavassa muodossa äänitteinä. En minä mitään pahaa siinä näe että Lestadiuksen saarnoja luetaan seuroissa, muttemme me todellakaan pidä sitä tarpeellisena vaan luotamme siihen että Jumala antaa kulloisellekin puhujalle siinä tilanteessa sopivat sanat suuhun.

Ensiksi ajattelin, että jätän koko asian kommentoimatta, koska syytteet olivat mielestäni täysin epäasiallisia ja vielä perusteettomiakin. Kyllähän vastaavanlaisia syytöksiä jokainen keksisi loputtomiin kuten Essai jo sanoikin, mutta mitä sellainen keskustelu hyödyttää? Ei se ainakaan kenekään uskoa vahvista, mitä enemmän vikoja löytää toisista seurakunnista. Ja sitten vielä sellainen pointti, että emme me kuitenkaan tiedä, millä mikäkin asia on perusteltu ja miten se on kussakin seurakunnassa koeteltu, joten on vaarallista puuttua asioihin joista emme mitään tiedä.



Sama pätee tuohon eroamisjuttuunkin. Eiköhän riidassa kuitenkin aina ole kaksi puolta, (tässä tapauskessa useampiakin), ja eiköhän syytä ole yhtälailla molemmissa.



Kun nyt aloitin tämän ketjun, voi jollekin tulla mieleen että etsinhän minäkin vikoja vanhoillislestadiolaisuudesta. Se ei ollut tarkoitukseni. Halusin vain asiallista kommenttia asiaan, että olisi helpompaa ymmärtää vl:ien mielipiteitä. Voin sanoa, että vain ksiin ja parin muun viestit antoivat sellaisen kuvan, että vl:t eivät kuitenkaan halua mitään pahaa muille.



Tuomitsemisesta vielä vähän. Tuomitseminen on Raamatun mukaan yksiselitteisesti synti. En kuitenkaan ollenkaan väitä, ettei teidän serakunnassanne voisi olla elävää uskoa siksi että tuomitsette muut. Uskon nimittäin, että tämänkin synnin saa anteeksi aivan kuin muutkin. Omassakin seurakunnassani on vikansa, mutta silti uskon, että siellä asuu Pyhä Henki ja että seurakuntani sanan kautta pelastuu. Mutta siellä missä on syntisiä ihmisiä, ei mikään ole täydellistä. Tällä haluan vain sanoa, että olisi syytä itse kunkin vähän tutkiskella omaa uskoaan ennen kuin alkaa heittelemään perättömiä syytöksiä muista.

että se vl, joka otti tämän huiviasian ulkokultaisuuden merkiksi (en muista nimimerkkiä), ei oikeasti tiennyt raamatussa lukevan niin. Hassuahan se olisi muuten moittia raamatussa lukevaa asiaa.

kyl se on kuiteski ulkoinen asia..mut tärkeempää on JOKSEN TIETÄÄ JA OTTAA SELVÄÄ,kummat ne erosi ja kyllä minä ainakin tiedonhaluisena haluisin tietää miksi erosi ja mitä hajaannuksia tullut,olen vain kuullut joistakiun kauhee vaikeista ajoista, ja hajaannuksistamutta muuten en oikee tiedä mitä tapahtunu sillo ku niitä eroja tuli.



kyllä jotkut on lähteny siitä elävästä uskosta eroamalla,eikä siitä ole riiteleminen.



ja ulkoisista asioista on että paavali myöskin sanoi:että emme söisi ees sianlihaa jos se jotakin pahennuttaisi...mutta tässäkin on joku " pointti" vertauskuvannollinen ja SAAMME SYÖDÄ KUITESKI Sian lihaa. minä tykkään keskustella ..jos en vain ole loukkaamassa ketään,lähden pois jos loukkaan ja pyydän anteeksi..kerron vain miten minä käsitän näitä asioita siinä määrin miten ymmärrän.

anteeksi vähän liian kiireessä kirjoitin...ja jos on jotakin väärin muutenki kirjoittanu..tosiaan nyt hätiköin...

Mielestäni sulla on kiva ja persoonallinen tyyli kirjottaa... ja kiva murrekin :) Eihän toi Porin murretta ole?



Mainitsit tuon sianlihan syömisen. Mä olen kuullut sen kohdan niin, että Korintossa riideltiin (huom! jo Raamatun aikana kristillisyydessä on ollut erimielisyyksiä) epäjumalille uhratun lihan syömisestä. Toiset pitivät sitä syntinä, toiset eivät. Paavali neuvoi, että niille, joille lihan syöminen on syntiä, on parempi etteivät he syö. Ja taas ne, jotka eivät kokeneet sitä syntinä, saivat vapaasti syödä. Paavali neuvoi kuitenkin, että on paras olla syömättä niiden nähden, jotka pitivät asiaa syntinä, etteivät he pahentuisi.



Vielä tusta Korinton seurakunnasta vähän: eli kyllä sielläkin ilmestyi erimielisyyksiä, vaikka ihmiset elävässä uskossa olivatkin. Vieläpä aikalailla samntyyppisistä asioista kuin nykyaikanakin ainakin omassa seurakunnassani. Eivät ihmiset nykyään ole yhtään parempia kuin silloinkaan.

että tuli puheeksi tuo sianlihan syöminen. Se raamatunkohta nimittäin sopii mielestäni erittäin hyvin tähänkin keskusteluun. Siinähän Paavali sanoo, että he voivat syödä sitä lihaa, jotka eivät sitä synniksi koe. Heidän taas ei kannata sitä syödä, jotka kokevat sen synniksi.



Tätähän voisi verrata mielestäni suoraan nykypäivänä esim. meikkaamiseen. Raamatusta ei löydy selkeää kantaa meikkaamiselle. Joten Paavalin neuvo sopii mielestäni tähän hyvin. He jotka kokevat meikkaamisen synniksi, ei kannata meikata. He, jotka eivät sitä synniksi koe, voivat meikata.



Paavali jatkaa, ettei sianlihan syömisellä (vertaa meikkaamisella) pitäisi kuitenkaan pahentaa toisia. Eli mielestäni heidän, jotka kokevat ettei meikkaaminen ole syntiä, pitäisi olla hienotunteisia heitä kohtaan, jotka kokevat sen synniksi. Heidän ei esim. pitäisi mennä esittelemään uutta huulipunaansa meikkauksen vastustajille. Puolestaan meikkauksen vastustajat eivät saisi tuomita meikkaajia.



Toivottavasti edes joku ymmärsi, mitä yritin selittää :)

Ecvadorin viestit ovat mukavia ja persoonallisia.

Juuri noin mäkin oon ton asian ajatellut, ja olen muuten ajatellut sitä aika paljonkin! Ja todellakin tuo Raamatun kohta pätee kaikkeen, mihin Raamatussa ei ole selkeä kantaa, kuten mainitsemasi meikkaus ja muut ulkoiset asiat (kuten vaikka pukeutuminen), ehkäisy, alkoholin kohtuukäyttö (siis niin ettei humallu), musiikin kuuntelu, televison katselu jne...



Sinä rock kyllä oivallat niin hyvin ja ajattelet paljon!

samaa aikaa ja vaa lähetin ,vaik piti jatkamineni,mutta tahdoin että korjatkaa ja kertokaa te jotka tiedätte sen kohdan paremmin ,minä en nyt muista,kirjoitin vain sen tuoho:tuon Paavalin sanomisen sian lihan syönnistä ETTÄ sekin on niinku vertauskuvainnollisesti-ei suoraa nii ett pitää olla syömättä sianlihaa ja että Naiset peittäkää päänne ei ole nii että täytys peittää pää. vaan myös siinä on vertauskuvana,mutta kirjoitelkaa te jotka enemmän tiedätte.

minä kirjoitan sit jos saan tietää tuon mitä se peittäkää päänne vertaus tarkoittikaa.

että jos joku ajattelee, että tällä Raamatun kohdalla vain haen synnin vapautta, niin en tarkoittanut sitä. Esim. itse en meikkaa enka käytä pisaraakaan alkoholia (paitsi tietysti ehtoollisella), mutta jos joku muu näin tekee eikä koe siitä joutuvansa kiusaukseen, niin se on ok.



Tosta huivinkäytöstä sen verran, että mä oon joskus kuullut, että se saattoi olla vertauskuva siitä, että sen ajan ilotytöt ajeltiin kaljuiksi, ja että naisen pitää peittää pää tarkoittaa sitä että naisen on oltava siveä. Ja toinen selitys minkä olen kuullut on, että myös epäsiveät naisen kelpaavat, kunhan nöyrtyvät (katuvat) Jumalan edessä (siis vertauskuvallisesti peittävät päänsä).



Mutta se nyt on sitten ihan tulkinnanvarainen juttu, miten sen asian tulkitsee. Minä uskon, että tuo kehoitus oli sekä vertauskuvallinen, että kirjaimellinen, niin kuin Raamatussa lähes kaikki käskyt. Nykyään on yleistä, että Raamatun kehoitukset kumotaan sanomalla niitä vertauskuvalliseksi ja tulkitsemalla ne omalla tavallaan. Hyvänä esimerkkinä tästä homoseksuaalisuus. Kyllähän sekin todella selkeästi Raamatussa synniksi sanotaan, mutta silti homous hyväksytään ja yritetään väittää, että Jumalakin sen hyväksyy.



Minusta oli sekä ihan mielenkiintoista, että aika outoa että vl:t ovat näin tulkinneet tämän huivikysymyksen, koska toisissa asioissa ovat hyvinkin jyrkkiä.



Minulle itselleni tuo huivin käyttö ei ole mikään kynnyskysymys. Minä kyllä käytän sitä, koska se nyt sattuu olemaan meikäläisten tapa (tätäkin asiaa voidaan rinnastaa tuohon Paavalin neuvoon sianlihan syömisestä), mutta jos vaikka unohdan huivin kotiin, en koe tekeväni väärin jos kuuntelen Jumalan sanaa ilman huivia.

meikämami:

Juuri noin mäkin oon ton asian ajatellut, ja olen muuten ajatellut sitä aika paljonkin! Ja todellakin tuo Raamatun kohta pätee kaikkeen, mihin Raamatussa ei ole selkeä kantaa, kuten mainitsemasi meikkaus ja muut ulkoiset asiat (kuten vaikka pukeutuminen), ehkäisy, alkoholin kohtuukäyttö (siis niin ettei humallu), musiikin kuuntelu, televison katselu jne...

...el voivat siis käytännössä " tehdä mitä vaan" (juoda alkoholia, ehkäistä yms.), mikäli hän ei itse siitä pahennu tai pahenna muita?

Ensiksi haluan korostaa, että toi ajatus Paavalin kirjeestä oli ennen kaikkea MINUN henk. koht. mielipiteeni. En siis nyt puhu koko el-seurakunnan puolesta. Muuta el:t voivat kertoa oman mielipiteensä.



Elikkä minun mielestäni vastaus on, että kyllä, kristitty SAA tehdä mitä vain. Mutta HALUAAKO hän tehdä, se on eri asia. Ei usko ole sitä, että meille luetellaan, mitä emme saa tehdä ja mitä saamme. Jokainen punnitsee asiat omassatunnossaan.



Alkoholia ei ole mainittu synniksi Raamatussa. Humaltuminen sen sijaan on. Jos vaikka juo ruokajuomana viiniä, se ei siis Raamatun mukaan ole synti. Mutta kuinka helposti se yksi viini johtaakaan humaltumiseen! Tämän takia seuroissammekin neuvotaan olemaan kokonaan raitis. Itse olen aina ollut raitis, ja huomannut sen tuovan siunausta elämääni - ei tarvitse miettiä, voinko ottaa sen yhden vai en. Ei tarvitse taistella alkoholin aiheuttamien kiusausten, eikä maallisten harmien, kuten väkivallan ym. kanssa. Minä siis HALUAN olla raitis, mutta minun ei olisi PAKKO olla kokonaan raitis. Tässä on vissi ero.



Eli siis yritän sanoa, että seurakuntamme ei määrittele, mitä saamme tehdä ja mitä emme. Mutta ihminen jolla on usko, ei halua tieten tahtoen tehdä lisää syntiä. Jotkut asiat kuitenkin (kuten nyt tämä sianlihan syöminen Raamatussa) saattavat toisille olla syntiä, toisille ei. Ja jolle se ei ole synti, kyllä hän saa sitä lihaa syödä.

Toivottavasti en nyt hämmennä tätä soppaa niin pahasti, ettei kukaan kohta enää ymmärrä mistä on kysymys :) tämä on näin kirjoittaen joskus aika hankalaa.



Eli on asioita, jotka ovat Raamatussa synniksi sanottu ja sisältyvät kymmeneen käskyyn. Jos ajattelen, että voin minä varastaa, koska en koe sitä synniksi, alan leikittelemään uskollani ja olen suuressa vaarassa kadottaa kalliin uskoni. Tai jos ajattelen, että mitä se haittaa vaikka petän miestäni, koska en koe sitä synniksi. Eihän uskossa oleva ihminen ajattele näin, tai jos ajattelee, hän on pahasti syrjäteillä.



Eri asia sitten ovat ne asiat, joihin Raamattu ei ota selkeää kantaa ja jotka eivät sisälly kymmeneen käskyyn. Kuten vaikka musiikin kuuntelu. (otetaan nyt esimerkiksi vaikka klassinen musiikki). Joku voi kokea, että joutuu synnin kiusaukseen jos kuuntelee maallista musiikkia. Toinen voi kokea, että musiikki on mukava piriste, eikä vaikuta uskoon millään tavalla. Silloin se on synti sille joka joutuu kiusaukseen, mutta ei sille joka ei joudu.



Tai vaikkapa ehkäisyn käyttö. Toinen voi kokea, että ei toteuta Jumalan luomistyötä jos ehkäisee. Toinen taas voi kokea, että asettaa koko perheen ja ehkä puolison liian suuren työtaakan alle jos ei käytä ehkäisyä. Nämä ovat aina yksilöllisiä juttuja - suurta ihmismassa ei voida runnoa samaan muottiin ja vaatia kaikki elämään samanlainen elämä. Tai jos vaaditaan, ei kysymyksessä enää ole armon valtakunta, vaan joku ihan muu.

" ympäri käydään ja yhtee tullaan" sananlaskuna sanoakseni. tahdon kertoa sinulle että ei ,juuri näin sinun kirjoittamalla tavalla,ei olekaan mitää PAKKOA uskovaisella. (lainaisin nuo sanat teksteistäsi tähän ,mut ku meikä ei osaa...tätä tekniikkaa.



SUURIMMAKSI ERoksi mein välille minä näen nyt keskustelun johtopäätöksenä tuon HUIVIN.En ole kellää seuroissa kyl nähny huivia,mutta muutoin kuullu monet kerrat tuon :OLe vapaa ,vapaaksi ostettu lauma.



Ja minulle jää vain tärkeeksi se kummat ovat eronneet ja kenellä on alunalkajen ollu se elävä usko?,muutoin viimisistä korjauksistasi huokuu aivan samat asiat,,joista aina on keskustelua yllä.



Itse olen nii herkässä;ett heti tuntuu,kun joku voi olla esim. kuuntelemasa jotakin musiikia. ym. joitakin minulle niin tuntuvia asioita synniksi,mutta toisella tuntuu asiat olevan ihan ok. et onko asiat kunnossa? mutta tässä on just tuo varmaankin pätevä nin että eii se ehkä mikä sääntö ole,kun oman omantunnon asia ja kyllä sekin uskovainen on uskomsssa aivan vapaana jne.en voi mennä toisia tuomitsemaan, ei uskovaisten keskuudessakaan toisia leimata EI-uskovaisiksi,vaan rakkaudessa ja kärsivällisyydessä ajatellen että kyllä omatunto tulee käsittämään synnit synneiksi,kun on sen aika ja jos on tarvetta nii hyvin arkana sitä tahtoo neuvoa,ei koskaa jonakin parempana. JA JUURI VAIN RAKKAUDEN KAKSOSKÄSKY ON SE SUURIN KÄSKY KAIKISTA :jokaiselle meistä.



mutta korjatkaa nyt Aaava-Maria ja Ksii ja muut tätä,,misä minä menen ajatuksissa ja vääräsä kirjoitustylissä ym.vikaan.

mutta minä olen nyt ymmärtämässä kaiken tuon ,mitä parissa rivissä meikämami kirjoittaa :ettei uskovainen tahdo tehdä mitää omaatuntoa vasten ja näinhän ajattelemme ,nii aivan samoin.MUTTA EN NÄE HUIVIA ees tapana tarvittavan uskossamme.siinä eromme.



jos se oli tään aloituksen POINTTI alkukysymykseen.Miten eoavat EL ja VL?







mitä meikkin tulee.nii kerron tähän ROCK sinulle ja muille :että elin punkkarina enne ..ja kyllä se omatunto tais olla kipee:ku silo keran äitini sano:että kyllä SE JUMALA SINUUKI VIEL RAVISTELIS kunnoll,ja ku menin ulos pimeese röökil..tapahtu iha kauheita,



Minä takerruin päästäni siitä kauheesta ylöspäin sojottavasta mustasta tupeeratusta hiuksista omenapuuhun ja vielä oksatkin alko hakkaa mun meikattu naamaa:EN PIMEESSÄ KERTAKAIKIAAN NÄHNY,mihi törmäsin;mutt kyllä äitin sanat tuli HETI mielee.. ja omaantuntoonki otti:ja säikähti sillo hetkeks,ei silo vielä kuiteskaa kunnolla. yst. terv,

se puu vaa heilu tuulessa ja kauhee viima ja sade piiskas ulkona.Muistan vieläkin kuinka kauheeta oli kun en tienny,mihin jäin kiinni ja sadekin piiskas naamaani. Enkä iha heti ees päässy niistä oksista irti. Kyll mua ravistettii tovin.. yst.terv,

että Paavali neuvo tarkoittaa juuri niitä asioita, JOITA EI OLE RAAMATUSSA SANOTTU SELKEÄSTI SYNNIKSI. Monet asiat on raamatussa sanottu selkeäsanaisesti synniksi, esim. huorinteko, eikä näiden asioiden kohdalla ole harkinnanvaraa. Esimerkiksi tupakoinnin voi helposti kokea synniksi ja tulkita sen Pyhän Hengen temppelin vahingoittamiseksi, koska tupakointi kiistatta vahingoittaa elimistöä. Mutta tupakointiin ei ole selkeää kantaa raamatussa ja tiedän, että esim. vl:t hyväksyvät tupakoinnin. Kukaan ei varmaan myöskään vakavissaan väitä, että television katsominen olisi selkeästi raamatussa kielletty, joten sekin kuuluu mielestäni tähän Paavalin neuvon piiriin.



Toinen pointti tässä Paavalin neuvossa oli se, että uskovaisille on aina tullut ja aina myös tulee erimielisyyksiä siitä, mikä on syntiä ja mikä ei. Uskovaiset väittelevät aina omalle ajalleen tyypillisistä asioista. Ei me 2000-luvun ihmiset väitellä siitä, saako epäjumalille uhrattua sikaa syödä. Se ei kuulu meidän aikaan. Kellekkään ei nykypäivänä tule kiusausta teurastaa sikaa parvekkeellaan epäjumalille ja sen jälkeen pohtia, että hmmm saankohan minä nyt syödä tämän. Silti tämä Paavalin neuvo sopii myös meille 2000-luvun ihmisille. Syntikysymykset vain ovat muuttuneet.

Eli el:t ja vl:t erosivat 1900 luvun alussa ja syynä oli se, että el:t halusivat elää ulkonaisesti askeettisempaa elämää(ei saanut käyttää koruja, ei kukkia rukoushuoneella, seuroissa ei saanut käyttää soitinta) ja el:t suhtautuivat vihamielisesti kulttuuriin ja pitivät lapin seurakuntaa (Juhani Raattamaan seurakunta muistaakseni) esikoisseurakuntana, josta piti kysyä neuvot kaikkiin ongelmiin.

Ja jos el:t ja vl:t erottaa toisistaan pelkästään huivin käyttö, niin se on kyllä aika mitätön ero. Tuo huivi kun ei ole todellakaan seurakunnassamme mikään uskonkysymys tai kynnyskysymys. Kuten olen aikaisemmin jo sanonutkin, se on PELKKÄ KAUNIS TAPA. Kenenkään uskoa ei mitata sen mukaan, käyttääkö hän huivia vai ei. Tai jos joku mittaa, hänellä itsellään ei asiat taida olla ihan kohdallaan.

niin väkisinkin nousee mieleen sellainen kysymys, että kummat ovat luopuneet (tai eivät kokonaan luopuneet, mutta eivät pidä mitenkään keskeisenä) Laestadiuksen alkuperäisistä saarnoista? Kun te olette kuitenkin sanoneet, että pidätte Laestadiusta vain yhtenä uskovana opettajana muiden joukossa.



Laestadius kuitenkin on aikanaan pistänyt tämän herätysliikeen alulle ja alkanut opettaa Kristuksen oppia Lapin umpijuopolle sakille :) Siis samaa oppia kuin Luther on aikanaan opettanut. Ja jos tätä samaa oppia ei haluta aina uudestaan ja uudestaan palauttaa mieleen, niin kyllä minä sanoisin (mikäli aisaa tarkastellaan tästä näkökulmasta), että vl:t ovat enemmän vieraantuneet ihan siitä alkuperäisestä opista.



Mutta tässä siis vain yksi näkökulma asiaan. Herättääkö kessään mitään ajatuksia?