Kuinka paljon ulkonäkö vaikuttaa parin valintaasi nainen?

Kiva hymy ja sellainen vartalo, että uskaltaisin olla intiimihommissa myös alla. Ylipaino ei haittaa, mutta sairaalloinen kyllä. Muuten tärkeämpää on luonne. Olenkin ihastunut vasta kun ihminen on tullut jotenkin tutuksi, en koskaan heti ekan kerran nähdessä.

Ei vaikuta ulkonäkö, minä kiinnitän huomiota ihmisen tapaan puhua / kommunikoida. Ja siihen miten kohtelee muita.

Ulkonäkö on minulle sivuseikka.

En ole koskaan rakastunut ulkonäön perusteella vaan luonteen perusteella. Mieheni on pitkä ja laiha honkkeli ja hänellä on vinot hampaat. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Hän on älykäs, kohtelias, ystävällinen, sivistynyt...ja paljon muuta ihanaa. Mutta tätähän ei kysytty.

Nuorempana vaikutti, mutta ei enää. Nykyisen kanssa ollut jo kohta 16 vuotta ja hyvä mies on.

Minä olen se poikkeus, joka vahvistaa säännön. Rakastuin nuorena mieheen, jota en pitänyt haluttavana ja jonka ulkonäöstä en juuri välittänyt. Itkin monet itkut, että miksi piti rakastua juuri häneen ja miksen vaan voi päästää irti, kun en pidä hänen ulkonäöstään. Hänessä oli toki piirteitä, kuten kauniit kädet ja hoikka olemus, joista pidin, mutta kasvot eivät sitten oikein viehättäneet. Alku oli vaikea ja yritin jättää hänet pariin kertaan. Hän vain oli niin erilainen kuin muut miehet, hyvin älykäs ja hänellä oli kauniit ajatukset, hyvät arvot ja erilainen näkökulma moniin asioihin kuin muilla. Nämä piirteet vetivät minua hänen puoleensa.

Tämän saman miehen kanssa olen ollut nyt lähes 20 vuotta yhdessä. Hän on upea ja jotenkin hänestä on tässä vuosien myötä tullut minun silmissäni komeampi ja komeampi. Nykyisin vertaan muita miehiä häneen ja mielestäni kaikki muut häviävät, vaikka alussa oli toisinpäin. Meillä intohimo on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi.

Me olimme tosiaan melko nuoria, vasta aikuisiksi tulleita, kun tapasimme. Muutenkin alkumme oli hieman poikkeuksellinen. Tässä iässä en ehkä enää lähtisi suhteeseen miehen kanssa, jonka ulkonäköön en tuntisi vetovoimaa. 

No ei yhtään. Aviomies oli aikanaan työkaveri. Muistan ajatelleeni, että hän on peräti ruma. En kuitenkaan ole kovin pinnallinen, joten tämä ei haitannut minua. Hurmasi minut ihan muilla keinoilla ja nykyään ihan ihmettelen, millä silmillä olen häntä aikoinaan katsonut, koska nyt tuo on minusta ihan älyttömän komea.

Kauneus on katsojan silmässä, ja näköjään ne silmätkin voi vaihtua.

En ole koskaan ihastunut yhteenkään mieheen ulkonäön perusteella. Tottakai minäkin tykkään katsella komeita miehiä niin taviksissa kuin julkkiksissakin, mutta ihastumisen kanssa tällä ei mun kohdalla ole mitään tekemistä. Olen ihastunut aina, ja vain ja ainoastaan siihen mitä ukot suustaan suoltaa. Eli luonteeseen ja huumorintajuun. Sitä paitsi yleensä aina sitten kun joku tyyppi on alkanut tutustuttua vaikuttaa mielenkiintoiselta niin sen jälkeen löydän heidän ulkonäöstään jotain kivoja puolia, kuten esim. hymy, hiukset tai pylly tms. Tämän hetkisen ihastuksen kohdalla en kyllä keksi oikein mitään sanottavaa ulkonäöstä, hyvää enkä pahaa, mutta jotain ihanaa ja kuumaa pilkettä sillä on silmäkulmassa. Eli kun muutaman kohtaamisen jälkeen tämä maailman tavallisimman näköinen (ja vielä n. 170cm pitkä lippa pystyssä huom!) tyyppi oli onnistunut hurmaamaan mut nokkeluudellaan ja hauskoilla jutuillaan, alkoi yht´äkkiä hänen totinen ja tuima perusilmeensä näyttämään hyvinkin kuumalta. 

Ei lyhyt eikä liian laiha, koska itse olen naiseksi pitkä ja lihava, en halua näyttää miehen rinnalla jättiläiseltä.

Muuten luonne ja seksuaalinen kemia on tärkeimmät, huumori on ihan ykkönen, en voisi elää ihmisen kanssa arkea jos ei olisi yhteistä huumoria. 

Omaan aviomieheeni tutustuin ensimmäiset kuukaudet vain puhelimessa, sain häneltä surkean passikuvan jossa hän näytti lähinnä vankikarkurilta. Katsoin että on jotenkin liian kapeat huulet. Mutta kyllä ne huulet on sitten 20 vuotta ihan hyvin kelvanneet, en ole niihin kiinnittänyt huomiota sen jälkeen kun tavattiin livenä.

Mulle miehen pitää olla ns. hyvä suustaan, eli ei saa jäädä puheissa mulle toiseksi, lisäksi ääni on tärkeä, mieheni nauru sai mut ihastumaan häneen jo puhelimessa, tuoksu pitää olla itseä miellyttävä niin että kainalossa on hyvä olla. Sitten kun on siinä kainalossa on kiva silitellä rintakarvoja ja lihaksikkaitakin kohtia vartalossa, en silti tykkää mistään sixpäkkimahasta vaan saa olla siitä kohtaa pehmeä. Eli ei mikään bodari, vaan tavallinen mies joka on joskus jotain tehnyt että on lihaksia enemmän kuin mulla.

Sanoisin, että minulla on ns. minimivaatimukset ulkonäön suhteen. Jos ne ylittyy eli ei näytä minusta vastenmieliseltä, niin sitten on muita minimivaatimuksia älyn, työssäkäynnin jne. suhteen.

Ulkonäön osalta turn offeja on itselleni lihavuus, epäsymmetriset kasvot (siis selkeästi epäsymmetriset luokkaa Lauri Tähkä, tai vaikka toinen silmä selkeästi ylempänä kuin toinen), olematon leuka (alahuulesta suora linja kaulaan) tai jättileuka (leuka on tyyliin leveämpi kuin muu pää tai älyttömän pitkä). Lihavuus ei käy (siis selkeä pallomaha, nykyinenkin mies on pikkusen pullea) eikä sellaiset bodarilihakset joissa verisuonet paistaa ja rasvaprosentti on -10.

Miehissäni on ollut sekä siroja ja kaunispiirteisiä että rotevampia ja maskuliinisempia, jokaisella on kuitenkin ollut oman tyyppisekseen sopusuhtainen kroppa ja kasvot. On ollut tummaa ja vaaleaa. Pituus on ollut väliltä 170-193. Ite olen 167.

Nykyinen mies on ns täydellisen tasapainoinen kokonaisuus. Maailma on täynnä miehiä jotka ovat objektiivisesti häntä komeampia, mutta hän on silti minulle se maailman komein.

Keskipitkä, keskipainoinen, keskituloinen, keskimääräisesti varusteltu, keskimääräistä älykkäämpi ja korkeakoulutettu. Hauska muttei mikään porukan showmies. Todella huomaavainen kaikkia ihmisiä kohtaan, mutta ei mikään ovimatto vaan mielipiteet löytyy. Näkee myös naiset ensisijaisesti ihmisinä. Eläinrakas, tykkää tehdä puutöitä ja lämmittää saunaa, mutta ei ryyppää ja keittiössäkin kaikki tarvittava onnistuu. Täydellinen suomalainen mies.

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö on tärkein asia kiinnostuksen heräämisessä, eli vaikuttaa paljon. Miehen pitää olla minun silmääni komea ja hyväkroppainen. En nyt ala sen tarkemmin erittelemään miesmakuani mutta tiedän heti kun sellaisen näen.

Ja niin sen tietävät sadatmuutkin joita hän myöskäy pumppaamassa.

Nojoo kyllä ihastuin kun mieheni oli tavatessa lihaksikas, komea, kasvoistaan symmetrinen (mitä mä en ole) ja oli miehekäs nenä ja kiva tukka. Ja jotenkin meillä oli sitä kemiaa, jonka vuoksi häneen hullaannuin täysin. Ollaan nyt oltu 15 vuotta yhdessä, enkä voisi kuvitella seurustelevani omasta mielestäni epämiellyttävän näköisen kanssa. Kumpikaan meistä ei ole minkään mallin tai missin näköinen, mutta toisiamme pidetään hottiksina.

Vierailija kirjoitti:

Ap:ko se poistattaa vastauksia tästä, kun ei miellytä?

Joo, ihan asiallisia vastauksia katoaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö on tärkein asia kiinnostuksen heräämisessä, eli vaikuttaa paljon. Miehen pitää olla minun silmääni komea ja hyväkroppainen. En nyt ala sen tarkemmin erittelemään miesmakuani mutta tiedän heti kun sellaisen näen.

Ja niin sen tietävät sadatmuutkin joita hän myöskäy pumppaamassa.

Ap:ko se poistatti tämän alkuperäisen, kun ei miellyttänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö on tärkein asia kiinnostuksen heräämisessä, eli vaikuttaa paljon. Miehen pitää olla minun silmääni komea ja hyväkroppainen. En nyt ala sen tarkemmin erittelemään miesmakuani mutta tiedän heti kun sellaisen näen.

Ja niin sen tietävät sadatmuutkin joita hän myöskäy pumppaamassa.

Ap:ko se poistatti tämän alkuperäisen, kun ei miellyttänyt?

Naiset haluavat käydä keskustelua vain valitsemillaan puheenvuoroilla. Pumppausviestikin poistui heti.

Sisin ratkaisee. Olen monesti tavannut ns. klassisen hyvännäköisiä miehiä, mutta koska he ovat olleet itsekeskeisiä, ei niin älykkäitä tai jopa tylsiä, en ole heihin ihastunut. Monesti yhden keskustelun jälkeen he eivät enää näytä omaan silmään hyvännäköisiltä. Sama toimii toisinpäin, pisin suhteeni oli 9v miehen kanssa, joka ensin oli mielestäni jopa vähän ruma - pitkä laiheliini, hassunmuotoinen nenä ja silmälasit. Mutta kun opin tuntemaan häntä huomasin pitäväni hänen erilaisesta nenästä ja keskityin silmälaisen sijaan hänen kauniisiin silmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:ko se poistattaa vastauksia tästä, kun ei miellytä?

Joo, ihan asiallisia vastauksia katoaa.

Turha tähän näköjään vastata kun joku vääntää ketjua mieleisekseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään merkitystä. Rakastun ihmiseen, en naamanahkaan. Luonne ratkaisee. Olen seurustellut muiden mielestä ei-niin-hyvännäköisten kanssa, mutta koska heidän luonteet oli kultaa, mun silmissä he oli universumin parhaimman näköiset.

Kaikki eivät tätä voi ymmärtää, vaan seurustelevat vaikka narsistin pelimiehen kanssa, kunhan on hyvännäköinen.

Myös taviksen/ruman näköinen voi olla pelimies ja pettäjä, esim. joku hyvätuloinen johtaja, jonka itsetunto kaipaa muita naisia pönkittäjäksi.

Olen ollut tällaisen rahakkaan taviksen kanssa naimisissa.

Ei siis mitään takeita ulkonäön suhteen. Pitäkää naiset varanne: itsekäs, ilkeä narskuluonne ja raha, tuhon tie!!

Esim lihavuus ei ole omasta mielestäni niinkään rumaa, mutta en haluaisi seurustella miehen kanssa joka ei pidä huolta terveydestään. Samasta syystä esim hampaiden pesu on tärkeää😆

Tottakai paljon. En ihastu ihmiseen joka ei miellytä.

Minua miellyttää kuitenkin hyvin eri tyyppiset miehet, ei välttämättä keskenään samankaltaiset.

Tuoksu on etenkin se juttu. Puhtaus ja siisteys.

Mun miehet on kaikki olleet aika taviksia jos mietitään mitä on sellaiset yleisimmät ulkonäköihanteet. En oikein tykkää ”liian hyvännäköisistä”, ei ole kotoisa olo sellainen kanssa. Itse oon nätti ja suht aktiivinen kuntoilija, on myös kauneusvirheitä.

On tietyt piirteet, jotka miehissä minua viehättävät. Pitkät hiukset ja jonkinlainen parta, keskiruskeasta tummempaan. Nämä voivat olla kiinni ihan tosi erinäköisissä miehissä, mutta niistä lähdetään liikkeelle. Kun alkuviehätys on näiden perusteella syntynyt, aletaan tutustua sitten ihmisinä.