Jos pääsisit nyt lääkikseen, menisitkö?
Kuvitellaan, että yhtäkkiä tarjottaisiin muutamalle paikkaa lääkiksessä ilman pääsykoetta ja arpa osuisi sinuun.
Opinnot olisi aloitettava syksyllä 2021, eli myöhemmin ei voisi käyttää mahdollisuutta.
Suomessa on monta lääkistä ja saisit myös valita mihin niistä menisit.
Mitä tekisit? Miksi menisit tai et menisi lääkikseen?
Kommentit (72)
Täällä on taas paljon lääkäreitä paikalla :D
En menisi koska en pärjäisi. Enkä kestä nähdä verta jne. Onneksi lääkikseen on pääsykokeet.
En. Pärjäisin kyllä varmaan opinnoissa siihen asti, kun pitäisi leikellä kuollutta ihmistä.
Olen jotenkin yliherkkä kaikenlaisille eritteille.
En menisi. En ole pänttääjätyyppiä ja veren näkeminen aiheuttaa heikotusta.
En todellakaan menisi. Ei ole kiinnostanut koskaan, enkä kestäisi ruumiin leikkelyä ym.
Vainko palkan takia pitäisi haluta mennä, vai mikä kysymys tää oikein oli?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan, vaikka ikää on 40. En tiedä kyllä, miten hyvin työtä jaksaisin.
Miksi sanoit et "vaikka ikää 40v"? Oletko mielestäsi liian vanha oppimaan vai mitä? Itse sain uuden yliopisto-koulutuksen juuri päätökseen, hyvä vain että sai aivot ajattelemista =) Tällä iällä osaa paremmin priorisoida ja ymmärtää kokonaisuuksia eri tavalla kuin nuorempana, eli oikein fiksuakin opiskella jos suinkin kiinnostaa.
Mut en haluaisi lääkikseen, ikinä.
N51
En. Ala ei kiinnosta. Olen myös umpisurkea nippelitiedon pänttäämisessä, vaikka opiskeluissa pärjäänkin (nyt maisterivaiheessa, keskiarvo reilusti yli 4). En usko, että olisin hyvä lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan, vaikka ikää on 40. En tiedä kyllä, miten hyvin työtä jaksaisin.
Miksi sanoit et "vaikka ikää 40v"? Oletko mielestäsi liian vanha oppimaan vai mitä? Itse sain uuden yliopisto-koulutuksen juuri päätökseen, hyvä vain että sai aivot ajattelemista =) Tällä iällä osaa paremmin priorisoida ja ymmärtää kokonaisuuksia eri tavalla kuin nuorempana, eli oikein fiksuakin opiskella jos suinkin kiinnostaa.
Mut en haluaisi lääkikseen, ikinä.
N51
Samaa mieltä.
T: yliopistosta masteriksi piirun verran alle 50- vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan, vaikka ikää on 40. En tiedä kyllä, miten hyvin työtä jaksaisin.
Miksi sanoit et "vaikka ikää 40v"? Oletko mielestäsi liian vanha oppimaan vai mitä? Itse sain uuden yliopisto-koulutuksen juuri päätökseen, hyvä vain että sai aivot ajattelemista =) Tällä iällä osaa paremmin priorisoida ja ymmärtää kokonaisuuksia eri tavalla kuin nuorempana, eli oikein fiksuakin opiskella jos suinkin kiinnostaa.
Mut en haluaisi lääkikseen, ikinä.
N51
Samaa mieltä.
T: yliopistosta masteriksi piirun verran alle 50- vuotiaana.
Mitä opiskelitte? Mietin, jos minäkin, mutta vaikea valita mihin hakisi tässä iässä.
En
Ei mua lääketiede kiinnosta yhtään
Voisi olla mielenkiintoista! Mielelläni ottaisin paikan vastaan. Olisin kiinnostunut kokeilemaan kuinka pärjäisin. Pidän opiskelusta ja itseni kehittämisestä ja minusta voisi olla lääkäriksikin. Olen joskus leikkimielisesti ajatellut, että jos vaihdan alaa niin alan ensihoitajaksi.
Todellisuudessa en saisi töitäni järjestymään niin, että voisin opiskella työn ohessa. En myöskään ole valmis luopumaan nykyisestä työstä. Työni on tärkeää ja olen siinä hyvä. Minua tarvitaan.
Even if there was a hand, it was the hand of God -Diego Maradona
En menisi. Olen elämäni aikana lukenut niin pirusti, että en jaksaisi aloittaa uudestaan. Luulen myös, että olen omalla alallani, joten miksi vaihtaa...
F, asianajaja
En missään nimessä. En enää kovinkaan paljon usko moderniin lääketieteeseen, enkä halua sitä edustaa. Uskon holistiseen käsitykseen terveydestä.
En halua niin stressaavalle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka epäempaattisia lääkäreitä saadaankaan, kun koko valintaprosessi perustuu pitkään matikkaan?
Mulle oikea diagnoosi ja sen mukainen hoito on kuitenkin tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka epäempaattisia lääkäreitä saadaankaan, kun koko valintaprosessi perustuu pitkään matikkaan?
Pitkä matematiikka on oppiaine, joka parhaiten lukion aineista mittaa niitä kykyjä, joista on lääketieteenkin opiskelussa on hyötyä. Vaikka voisi pelkästään ulkoa pänttääväkin pärjätä opinnoissa, päättelykyky ja loogisuus ajattelussa on tärkeitä muiden kuin ulkoa opeteltavien listojen sisäistämisessä.
Uskon ja toivon, että myötätuntoa voidaan myös harjaannuttaa opiskellessa. Toki mukana on täysin empatiaan kyvyttömiäkin, mutta toivottavasti heistä suurin osa päätyy erikoisaloille, missä empatian merkitys ei niin suuri ole. Jotkut ”nerothan” tällaisia on, ja heitä sitten löytyy keskivertoa enemmän kirurgeista, anestesiologeista ym.
En menisi. En pärjäisi siellä. Enkä olisi valmis laittamaan kahta alle kolmevuotiasta päiväkotiin.
Menisin.
Mieluummin 6v koulussa ja hyvä palkka kuin loppuelämä pätkätöitä 1300e/kk palkalla.
En todellakaan menisi, ei minkäänlaista mielenkiintoa. Lisäksi uusien opintojen aloittaminen olisi tässä vaiheessa typerää. Joutuisin jättämään kesken tämänhetkiset maisterinopintoni, joita on jäljellä enää alle vuosi.
Millä tavalla kuluttavaa? Vaikea kuvitella, että lääkäri ei pystyisi muuhunkin halutessaan. Mutta niinhän sitä sanotaan... Ihminen on itse itsensä pahin vihollinen.