Lue keskustelun säännöt.
Hämmentävää. Kaveri ei muista kaikkia juttelemiamme asioita, kertoo juttuja uudestaan
22.05.2021 |
Ja sitten yritän näytellä yllättynyttä kuin se juttu olisi uusi, vaikka hän on puhunut siitä jo aiemmin. Olen vain hämmentynyt… miksi ei muista asioita?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei! Kamalaa puolustelua täynnä koko ketju! Tuo johtuu vain ja ainoastaan siitä, että keskittyy enemmän siihen juttunsa kertomiseen ja omaan itseensä ja ääneensä kuin vastavuoroiseen keskusteluun, johon sisältyy myös kuuntelu ja keskustelukumppanin huomiointi muutenkin. Nuo jos tekisi niin takuulla muistaisi, mitä on kenenkin kanssa jutellut. Ellei sitten ole se dementia kyseessä. "Hajamielisyys" on vain tekosyy sille, että on hölöttäjä eikä arvosta keskustelua.
Joillekin keskustelussa tärkeintä on ulkoiset seikat. Nämä ihmiset laskevat kuinka monta tapaamisaloitetta kukakin on tehnyt, montako minuuttia ollut äänessä, kuinka hyvin muistanut toisen puhumat asiat, montako kertaa kertonut saman jutun jne. Näistä he tekevät päätelmiä kuinka hyvin toinen heitä huomioi.
Muut taas keskustelevat keskustelun itsensä vuoksi. Silloin ei lasketa tällaisia seikkoja eikä kiinnitetä huomiota niinkään ulkoisiin muodollisuuksiin, jotka vain jäykistävät keskustelua. Jos jokin asia on ystäväni mielen päällä, hän saa aloittaa keskustelun siitä ja kertoa sen niin monta kertaa kuin haluaa. Sanon silloin, että juu juteltiinkin tästä jo silloin kerran, mutta kysyn myös lisäkysymyksiä joilla voimme keskustella asiasta lisää kun hän sitä kerran edelleen miettii. Samoin tekevät ystäväni minulle. Joskus saatetaan puhua koko ilta vain toisen asioista. Joskus taas toisen. Puhutaan samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Välillä muistetaan, välillä ei muisteta mitä on jo puhuttu. Puhutaan sitten taas uudestaan ja otetaan uusia näkökulmia esiin. Näistä keskusteluista minä pidän. Noiden ulkoisten seikkojen arvostajien kanssa tuleekin vähemmän keskusteltua. Mutta he varmaan viihtyykin paremmin keskenään.
Tämä on totta. Pinnallisempaa on laskea kuka on nyt sanonut juttunsa kuinka monta kertaa ja että saako sitä kertoa. Ei kai kukaan oleta olevansa edes niin tärkeä muiden silmissä että kaikkien pitäisi muistaa jutut kerrasta ja ettei toisen aikaa saisi tuhlata kertomalla juttua uudelleen..?
Eri asia sitten kun joku kertoo sitä yhtä tarinaa väkisin jo kahdettakymmenettä kertaa vaikka keskustelija on jo maininnut että on kuullut tarinan jo aiemmin eikä halua kuulla sitä enää.
Minä muistan kaiken kerrasta, se on valitettavaa. Ihmiset on hirveitä valehtelijoita. Sen olen huomannut.
Ymmärrätkö sinä sitten sen eron milloin joku on tosissaan ja milloin joku vitsailee vaiko tulkitseko sinä kaikki sanomiset sananmukaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei! Kamalaa puolustelua täynnä koko ketju! Tuo johtuu vain ja ainoastaan siitä, että keskittyy enemmän siihen juttunsa kertomiseen ja omaan itseensä ja ääneensä kuin vastavuoroiseen keskusteluun, johon sisältyy myös kuuntelu ja keskustelukumppanin huomiointi muutenkin. Nuo jos tekisi niin takuulla muistaisi, mitä on kenenkin kanssa jutellut. Ellei sitten ole se dementia kyseessä. "Hajamielisyys" on vain tekosyy sille, että on hölöttäjä eikä arvosta keskustelua.
Joillekin keskustelussa tärkeintä on ulkoiset seikat. Nämä ihmiset laskevat kuinka monta tapaamisaloitetta kukakin on tehnyt, montako minuuttia ollut äänessä, kuinka hyvin muistanut toisen puhumat asiat, montako kertaa kertonut saman jutun jne. Näistä he tekevät päätelmiä kuinka hyvin toinen heitä huomioi.
Muut taas keskustelevat keskustelun itsensä vuoksi. Silloin ei lasketa tällaisia seikkoja eikä kiinnitetä huomiota niinkään ulkoisiin muodollisuuksiin, jotka vain jäykistävät keskustelua. Jos jokin asia on ystäväni mielen päällä, hän saa aloittaa keskustelun siitä ja kertoa sen niin monta kertaa kuin haluaa. Sanon silloin, että juu juteltiinkin tästä jo silloin kerran, mutta kysyn myös lisäkysymyksiä joilla voimme keskustella asiasta lisää kun hän sitä kerran edelleen miettii. Samoin tekevät ystäväni minulle. Joskus saatetaan puhua koko ilta vain toisen asioista. Joskus taas toisen. Puhutaan samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Välillä muistetaan, välillä ei muisteta mitä on jo puhuttu. Puhutaan sitten taas uudestaan ja otetaan uusia näkökulmia esiin. Näistä keskusteluista minä pidän. Noiden ulkoisten seikkojen arvostajien kanssa tuleekin vähemmän keskusteltua. Mutta he varmaan viihtyykin paremmin keskenään.
Tämä on totta. Pinnallisempaa on laskea kuka on nyt sanonut juttunsa kuinka monta kertaa ja että saako sitä kertoa. Ei kai kukaan oleta olevansa edes niin tärkeä muiden silmissä että kaikkien pitäisi muistaa jutut kerrasta ja ettei toisen aikaa saisi tuhlata kertomalla juttua uudelleen..?
Eri asia sitten kun joku kertoo sitä yhtä tarinaa väkisin jo kahdettakymmenettä kertaa vaikka keskustelija on jo maininnut että on kuullut tarinan jo aiemmin eikä halua kuulla sitä enää.
Juuri tämä! Itselläni on aika hyvä muisti keskustelujen suhteen, mutta koska minullakin on asioita missä muistini on surkea, en todellakaan odota, että kaikilla olisi samanlainen muisti kuin minulla. Olisi itsekästä odottaa, että muut muistaisivat kaiken sanomani kautta aikojen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei vaan muista, kenelle on kertonut?
Miten tuo on mahdollista?
Itselläni ainakin on kymmeniä kavereita, eikä aina vaan voi muistaa kenenkä kanssa tuli viimeksi höpöteltyä mitäkin. Samoin jos ystäväni alkaa kertomaan jotain asiaa uudestaan, sanon heti että "niin sä kerroit jo", enkä jää odottamaan tarinan loppuun ja esittämään yllättynyttä, siis mitä:D
Jos kaksi yhtä vilkasta ihmistä tapaa ja heillä juttu luistaa luonnostaan, niin tuskinpa kumpikaan heistä tekee "muistiinpanoja" siitä kertoiko toinen saman jutun viikko sitten vaiko ensimmäistä kertaa. Hyvä keskustelu rullaa luontevasti eteenpäin ja siinä voidaan käydä läpi laajoja aihepiirejä maailmanhistorian tasolta yhteisen kaveripiirin kuulumisiin vaikkapa tunnin aikana kahvilassa.
No tämähän se kertoo kaiken. Eli pääasia että päästään kitapurjeita pullistelemaan, kumpikaan ei keskity mihinkään mitä sanotaan, mutta olipa hyvä "keskustelu" ja vähän parannettiin maailmaa! Ja samat jutut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Mut ai että kun on hyvä flow!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei vaan muista, kenelle on kertonut?
Miten tuo on mahdollista?
Itselläni ainakin on kymmeniä kavereita, eikä aina vaan voi muistaa kenenkä kanssa tuli viimeksi höpöteltyä mitäkin. Samoin jos ystäväni alkaa kertomaan jotain asiaa uudestaan, sanon heti että "niin sä kerroit jo", enkä jää odottamaan tarinan loppuun ja esittämään yllättynyttä, siis mitä:D
Jos kaksi yhtä vilkasta ihmistä tapaa ja heillä juttu luistaa luonnostaan, niin tuskinpa kumpikaan heistä tekee "muistiinpanoja" siitä kertoiko toinen saman jutun viikko sitten vaiko ensimmäistä kertaa. Hyvä keskustelu rullaa luontevasti eteenpäin ja siinä voidaan käydä läpi laajoja aihepiirejä maailmanhistorian tasolta yhteisen kaveripiirin kuulumisiin vaikkapa tunnin aikana kahvilassa.
No tämähän se kertoo kaiken. Eli pääasia että päästään kitapurjeita pullistelemaan, kumpikaan ei keskity mihinkään mitä sanotaan, mutta olipa hyvä "keskustelu" ja vähän parannettiin maailmaa! Ja samat jutut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Mut ai että kun on hyvä flow!
Kenellä on lopulta aina uutta sanottavaa? Onko sinullakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään muista aina, kelle olen kertonut mitäkin. Mutta vastapuolikaan ei aina muista, jos OLEN kertonut jutun jo aiemmin.
Olet varmaan nuori. En tarkoita, että tämmöinen johtuisi jostain vanhuudenhöperyydestä, koska en ole vanha, vaan ihan aika menee ja kuluu.
Nuorena (alle 25v) muisti kaikki jutut koska ei ole elämänkokemusta. Silloin jää paremmin mieleen
Nuorena aivot vaan toimivat paremmin, joten muisti asiat paremmin. Ei liity elämänkokemukseen, vaan aivokapasiteettiin. Muisti heikkenee iän myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei! Kamalaa puolustelua täynnä koko ketju! Tuo johtuu vain ja ainoastaan siitä, että keskittyy enemmän siihen juttunsa kertomiseen ja omaan itseensä ja ääneensä kuin vastavuoroiseen keskusteluun, johon sisältyy myös kuuntelu ja keskustelukumppanin huomiointi muutenkin. Nuo jos tekisi niin takuulla muistaisi, mitä on kenenkin kanssa jutellut. Ellei sitten ole se dementia kyseessä. "Hajamielisyys" on vain tekosyy sille, että on hölöttäjä eikä arvosta keskustelua.
Joillekin keskustelussa tärkeintä on ulkoiset seikat. Nämä ihmiset laskevat kuinka monta tapaamisaloitetta kukakin on tehnyt, montako minuuttia ollut äänessä, kuinka hyvin muistanut toisen puhumat asiat, montako kertaa kertonut saman jutun jne. Näistä he tekevät päätelmiä kuinka hyvin toinen heitä huomioi.
Muut taas keskustelevat keskustelun itsensä vuoksi. Silloin ei lasketa tällaisia seikkoja eikä kiinnitetä huomiota niinkään ulkoisiin muodollisuuksiin, jotka vain jäykistävät keskustelua. Jos jokin asia on ystäväni mielen päällä, hän saa aloittaa keskustelun siitä ja kertoa sen niin monta kertaa kuin haluaa. Sanon silloin, että juu juteltiinkin tästä jo silloin kerran, mutta kysyn myös lisäkysymyksiä joilla voimme keskustella asiasta lisää kun hän sitä kerran edelleen miettii. Samoin tekevät ystäväni minulle. Joskus saatetaan puhua koko ilta vain toisen asioista. Joskus taas toisen. Puhutaan samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Välillä muistetaan, välillä ei muisteta mitä on jo puhuttu. Puhutaan sitten taas uudestaan ja otetaan uusia näkökulmia esiin. Näistä keskusteluista minä pidän. Noiden ulkoisten seikkojen arvostajien kanssa tuleekin vähemmän keskusteltua. Mutta he varmaan viihtyykin paremmin keskenään.
Siis se on sinusta ulkoiseen keskittymistä, jos keskittyy toiseen ihmiseen ja keskustelun sisältöön? Kaikkea sitä kuuleekin! Eli sinä voit höpöttää mitä tahansa tai kertoa tärkeitäkin asioita, ja on ihan sama, kuunteleeko toinen vai ei? Ja samat asiat aina vain uudestaan, pääasia että pääset taas itse ääneen?
Ei, minähän sanoin että ulkoiseen keskittymistä on esimerkiksi laskea montako kertaa toinen on kertonut saman jutun. Minun ystäväni saavat kertoa juttunsa niin monta kertaa kuin haluavat. Minä kuuntelen kyllä mielelläni. Myös he kuuntelevat minua laskematta ja kyttäämättä onko muistini nyt varmasti täydessä terässä vai ei.
Tunnen kyllä ihmisen, jolle on selvästi hirveän tärkeää muistaa kaikki ja olla koskaan toistamatta itseään. Oikeasti hänen seurassaan ei tule sellainen olo, että hän arvostaisi keskustelua vaan sellainen, että hän ei pysty rentoutumaan, on jäykkä, kontrolloi itseään ja muita koko ajan, korottaa itseään muiden yläpuolelle ja tuntee ylemmyyttä kun muistaa jotain mitä toinen on unohtanut sanoneensa. Eli kyllä, hän keskittyy toiseen ihmiseen ja keskustelun sisältöön mutta vähemmän mukavalla tavalla kuin ne kaverini jotka voivat keskustella samoista asioista yhä uudelleen ja uudelleen.Ohhoh! Nyt hyvämuistisuus, keskittyminen ja kuunteleminen on jo ylimielisyyttä? Uskomatonta. Mitä jos joskus itse keskittyisit kuuntelemaan? Ei tarvitsisi noin puolustella sitä, ettet muista keskustelujen sisältöä lainkaan.
Olen aivan varma, että et ole niin hyvä keskustelija kuin luulet olevasi. Tämäkin on keskustelu. Ja keskittyminen on sinulla aivan 0. Keskittymisen sijaan loukkaannut ja pistät sanoja suuhuni. En ole sanonut että hyvämuistisuus ja keskittyminen on ylimielisyyttä. Kerroin, että niitäkin voi käyttää ylimielisesti, eivätkä ne automaattisesti takaa hyvää keskustelua. Päinvastoin, ne voivat jäykistää koko keskustelun. Lopuksi yrität vielä loukata minua tempaamalla tuulesta, etten minä muistaisi keskustelujen sisältöä ollenkaan, vaikka en ole mitään sellaista sanonut. Minulla on itse asiassa varsin hyvä muisti. Mutta en käytä sitä itseni korottamiseen keskusteluissa.
paljon kavereita ei muista onko just sulle kertonut vai jollekin muulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei vaan muista, kenelle on kertonut?
Miten tuo on mahdollista?
Itselläni ainakin on kymmeniä kavereita, eikä aina vaan voi muistaa kenenkä kanssa tuli viimeksi höpöteltyä mitäkin. Samoin jos ystäväni alkaa kertomaan jotain asiaa uudestaan, sanon heti että "niin sä kerroit jo", enkä jää odottamaan tarinan loppuun ja esittämään yllättynyttä, siis mitä:D
Jos kaksi yhtä vilkasta ihmistä tapaa ja heillä juttu luistaa luonnostaan, niin tuskinpa kumpikaan heistä tekee "muistiinpanoja" siitä kertoiko toinen saman jutun viikko sitten vaiko ensimmäistä kertaa. Hyvä keskustelu rullaa luontevasti eteenpäin ja siinä voidaan käydä läpi laajoja aihepiirejä maailmanhistorian tasolta yhteisen kaveripiirin kuulumisiin vaikkapa tunnin aikana kahvilassa.
No tämähän se kertoo kaiken. Eli pääasia että päästään kitapurjeita pullistelemaan, kumpikaan ei keskity mihinkään mitä sanotaan, mutta olipa hyvä "keskustelu" ja vähän parannettiin maailmaa! Ja samat jutut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Mut ai että kun on hyvä flow!
Ei rento kuppilakeskustelu ole mikään taloyhtiön yhtiökokous, jossa todetaan paikallaolijat ja käydään läpi virallista esityslistaa kohta kohdalla. Jos 4 ihmistä istuu saman pöydän ääressä, on tärkeää että kaikki saavat sanoa sanottavansa yleisistä ja yksityistä asioista, joita heillä on mielessä eikä keskustelua käydä vain jostain jääkiekkoilun MM-kisoista tai euroviisuista. Hyvät jutut, parempi mieli kuten eräs mainosta voisi mukailla.
Muistan tosi hyvin mitä kaverit ovat minulle kertoneet, mutta itse en aina muista mitä olen kertonut kullekkin kaverille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään muista aina, kelle olen kertonut mitäkin. Mutta vastapuolikaan ei aina muista, jos OLEN kertonut jutun jo aiemmin.
Olet varmaan nuori. En tarkoita, että tämmöinen johtuisi jostain vanhuudenhöperyydestä, koska en ole vanha, vaan ihan aika menee ja kuluu.
Nuorena (alle 25v) muisti kaikki jutut koska ei ole elämänkokemusta. Silloin jää paremmin mieleen
Nuorena aivot vaan toimivat paremmin, joten muisti asiat paremmin. Ei liity elämänkokemukseen, vaan aivokapasiteettiin. Muisti heikkenee iän myötä.
Vastasit minulle. Olen 31v. Kyllä se liittyy elämänkokemukseenkin sillä tavalla, että esim.15-20-vuotiaana monet omat ja kavereiden kokemukset ovat täysin uusia. Esimerkiksi saatat muistaa jonkin luennon tai esityksen joka ei sinua nyt kiinnostaisi koska olet nähnyt vastaavaa hapatusta jo tusinan. Samoin kaverisi ovat muistelleet reissujanne ja kokemuksianne jo useaan otteeseen - tosin kuin silloin nuorena.
Eli puhun elämänkokemuksesta nyt ajallisena asiana, en tarkoita mitenkään negatiivisena nuoria kohtaan. Mutta jokin luokkareissu/ryhmäreissu tai vaikka komediajakso jää varmasti päähän tuon ikäisenä, tässä iässä ne on kaikki yhtä ja samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei muista kelle on mitäkin jutellut. Miksi esität että on uusi juttu? Minä yleensä sanon, että joo sie kerroitkin tuosta jo viimeksi. Itse yleensä kysyn, että mainitsinko tästä jo viimeksi.
Ehkä en halua saattaa toista ”noloon” tilanteeseen niin esitän mieluummin… ehkä ei pitäisi. Hyvä pointti tuo.
Ap
Itse huikkaan yleensä nopeesti tutun jutun alkaessa että "niin tosta olikin puhetta.." ja samalla kannustan toista jatkamaan että asiasta voidaan puhua uudestaankin :)
Ei minua haittaa jutella useampaankin kertaan samasta tilanteesta, tärkeää on kuitenkin heti alussa ilman suurempaa numeroa viestittää että on jo tietoinen käsiteltävästä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei vaan muista, kenelle on kertonut?
Miten tuo on mahdollista?
Itselläni ainakin on kymmeniä kavereita, eikä aina vaan voi muistaa kenenkä kanssa tuli viimeksi höpöteltyä mitäkin. Samoin jos ystäväni alkaa kertomaan jotain asiaa uudestaan, sanon heti että "niin sä kerroit jo", enkä jää odottamaan tarinan loppuun ja esittämään yllättynyttä, siis mitä:D
Jos kaksi yhtä vilkasta ihmistä tapaa ja heillä juttu luistaa luonnostaan, niin tuskinpa kumpikaan heistä tekee "muistiinpanoja" siitä kertoiko toinen saman jutun viikko sitten vaiko ensimmäistä kertaa. Hyvä keskustelu rullaa luontevasti eteenpäin ja siinä voidaan käydä läpi laajoja aihepiirejä maailmanhistorian tasolta yhteisen kaveripiirin kuulumisiin vaikkapa tunnin aikana kahvilassa.
No tämähän se kertoo kaiken. Eli pääasia että päästään kitapurjeita pullistelemaan, kumpikaan ei keskity mihinkään mitä sanotaan, mutta olipa hyvä "keskustelu" ja vähän parannettiin maailmaa! Ja samat jutut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Mut ai että kun on hyvä flow!
Ei rento kuppilakeskustelu ole mikään taloyhtiön yhtiökokous, jossa todetaan paikallaolijat ja käydään läpi virallista esityslistaa kohta kohdalla. Jos 4 ihmistä istuu saman pöydän ääressä, on tärkeää että kaikki saavat sanoa sanottavansa yleisistä ja yksityistä asioista, joita heillä on mielessä eikä keskustelua käydä vain jostain jääkiekkoilun MM-kisoista tai euroviisuista. Hyvät jutut, parempi mieli kuten eräs mainosta voisi mukailla.
Jos niillä kahdella keskustelijalla on keskenään hyvä flow, mitä se kuuluu kenellekään muulle? Mikä oikeus on arvostella toisten keskusteluja, oliko ne nyt keskustelun arvoisia? Voi myös jättäyttyä sivuun jos ei kiinnosta kuunnella tai keskustella...
Varmaan yleistä ihmisillä joilla on laaja tuttavapiiri.
Minulla ei ole, mutta silti joskus noin tapahtuu. Jos yrittäisin ja keskittyisin, saisin minimoitua sen, mutta en pidä sitä niin vakavana asiana, että yrittäisin. Joskus aloitan sanomalla "oon varmaan aiemminkin maininnut tästä".
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muisti reistaa?
Kyseessä 38v, eikai muistin pitäisi vielä reistailla?
Ap
Itselläni on myös kaveri, joka on samanikäinen ja ei muista oikein mitään. Olen epäillyt alkavaa muistihäiriötä. Älykkyyden puutekin kyllä voi olla syynä, kun silloin mitään ei pysty päättelemään, vaan kaikki on muistin varassa.
Masennus ym voi vaikuttaa keskittymiseen tai muistiin. Ehkä kaverisi ei vaan ole sulle maininnut että on masentunut. Tää on toki vain yksi mahdollisuus, kuten ketjussakin mainittu niin muistamattomuus on ihan normaalikin ilmiö.
PS. Masennus ja ahdistus sekä stressi iskeevät paljon älykkäisiin ihmisiin joten kaverisi älykkyyttä sinun tuskin tarvitsee pohtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei! Kamalaa puolustelua täynnä koko ketju! Tuo johtuu vain ja ainoastaan siitä, että keskittyy enemmän siihen juttunsa kertomiseen ja omaan itseensä ja ääneensä kuin vastavuoroiseen keskusteluun, johon sisältyy myös kuuntelu ja keskustelukumppanin huomiointi muutenkin. Nuo jos tekisi niin takuulla muistaisi, mitä on kenenkin kanssa jutellut. Ellei sitten ole se dementia kyseessä. "Hajamielisyys" on vain tekosyy sille, että on hölöttäjä eikä arvosta keskustelua.
Joillekin keskustelussa tärkeintä on ulkoiset seikat. Nämä ihmiset laskevat kuinka monta tapaamisaloitetta kukakin on tehnyt, montako minuuttia ollut äänessä, kuinka hyvin muistanut toisen puhumat asiat, montako kertaa kertonut saman jutun jne. Näistä he tekevät päätelmiä kuinka hyvin toinen heitä huomioi.
Muut taas keskustelevat keskustelun itsensä vuoksi. Silloin ei lasketa tällaisia seikkoja eikä kiinnitetä huomiota niinkään ulkoisiin muodollisuuksiin, jotka vain jäykistävät keskustelua. Jos jokin asia on ystäväni mielen päällä, hän saa aloittaa keskustelun siitä ja kertoa sen niin monta kertaa kuin haluaa. Sanon silloin, että juu juteltiinkin tästä jo silloin kerran, mutta kysyn myös lisäkysymyksiä joilla voimme keskustella asiasta lisää kun hän sitä kerran edelleen miettii. Samoin tekevät ystäväni minulle. Joskus saatetaan puhua koko ilta vain toisen asioista. Joskus taas toisen. Puhutaan samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Välillä muistetaan, välillä ei muisteta mitä on jo puhuttu. Puhutaan sitten taas uudestaan ja otetaan uusia näkökulmia esiin. Näistä keskusteluista minä pidän. Noiden ulkoisten seikkojen arvostajien kanssa tuleekin vähemmän keskusteltua. Mutta he varmaan viihtyykin paremmin keskenään.
Tämä on totta. Pinnallisempaa on laskea kuka on nyt sanonut juttunsa kuinka monta kertaa ja että saako sitä kertoa. Ei kai kukaan oleta olevansa edes niin tärkeä muiden silmissä että kaikkien pitäisi muistaa jutut kerrasta ja ettei toisen aikaa saisi tuhlata kertomalla juttua uudelleen..?
Eri asia sitten kun joku kertoo sitä yhtä tarinaa väkisin jo kahdettakymmenettä kertaa vaikka keskustelija on jo maininnut että on kuullut tarinan jo aiemmin eikä halua kuulla sitä enää.
Mitä ihmettä?! Kyllä minulle ainakin ystävät ovat niin tärkeitä ihmisiä, että olen kiinnostunut heidän jutuistaan. Kuuntelen ja muistan. Ja sama toisin päin, muistan mitä olen puhunut.
Miksi vastasit noin asiattomasti kommenttiin, jossa muistutettiin siitä että väsyneitä äitejä tulisi tukea? En ymmärrä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei! Kamalaa puolustelua täynnä koko ketju! Tuo johtuu vain ja ainoastaan siitä, että keskittyy enemmän siihen juttunsa kertomiseen ja omaan itseensä ja ääneensä kuin vastavuoroiseen keskusteluun, johon sisältyy myös kuuntelu ja keskustelukumppanin huomiointi muutenkin. Nuo jos tekisi niin takuulla muistaisi, mitä on kenenkin kanssa jutellut. Ellei sitten ole se dementia kyseessä. "Hajamielisyys" on vain tekosyy sille, että on hölöttäjä eikä arvosta keskustelua.
Joillekin keskustelussa tärkeintä on ulkoiset seikat. Nämä ihmiset laskevat kuinka monta tapaamisaloitetta kukakin on tehnyt, montako minuuttia ollut äänessä, kuinka hyvin muistanut toisen puhumat asiat, montako kertaa kertonut saman jutun jne. Näistä he tekevät päätelmiä kuinka hyvin toinen heitä huomioi.
Muut taas keskustelevat keskustelun itsensä vuoksi. Silloin ei lasketa tällaisia seikkoja eikä kiinnitetä huomiota niinkään ulkoisiin muodollisuuksiin, jotka vain jäykistävät keskustelua. Jos jokin asia on ystäväni mielen päällä, hän saa aloittaa keskustelun siitä ja kertoa sen niin monta kertaa kuin haluaa. Sanon silloin, että juu juteltiinkin tästä jo silloin kerran, mutta kysyn myös lisäkysymyksiä joilla voimme keskustella asiasta lisää kun hän sitä kerran edelleen miettii. Samoin tekevät ystäväni minulle. Joskus saatetaan puhua koko ilta vain toisen asioista. Joskus taas toisen. Puhutaan samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Välillä muistetaan, välillä ei muisteta mitä on jo puhuttu. Puhutaan sitten taas uudestaan ja otetaan uusia näkökulmia esiin. Näistä keskusteluista minä pidän. Noiden ulkoisten seikkojen arvostajien kanssa tuleekin vähemmän keskusteltua. Mutta he varmaan viihtyykin paremmin keskenään.
Tämä on totta. Pinnallisempaa on laskea kuka on nyt sanonut juttunsa kuinka monta kertaa ja että saako sitä kertoa. Ei kai kukaan oleta olevansa edes niin tärkeä muiden silmissä että kaikkien pitäisi muistaa jutut kerrasta ja ettei toisen aikaa saisi tuhlata kertomalla juttua uudelleen..?
Eri asia sitten kun joku kertoo sitä yhtä tarinaa väkisin jo kahdettakymmenettä kertaa vaikka keskustelija on jo maininnut että on kuullut tarinan jo aiemmin eikä halua kuulla sitä enää.
Mitä ihmettä?! Kyllä minulle ainakin ystävät ovat niin tärkeitä ihmisiä, että olen kiinnostunut heidän jutuistaan. Kuuntelen ja muistan. Ja sama toisin päin, muistan mitä olen puhunut.
Miksi vastasit noin asiattomasti kommenttiin, jossa muistutettiin siitä että väsyneitä äitejä tulisi tukea? En ymmärrä.
-eri
Sori vastaus tuli vahingossa väärään ketjuun. Saa poistaa
Anoppini on tuollainen. Epäilisin muistisairautta, mutta on ollut samanlainen jo ainakin 20 vuotta.
"Silloin, kun Matti pienenä sanoi..." Juu, 20 vuodessa ehtii aika monta kertaa kuulla, kun Matti sanoi kerran aika hauskasti ollessaan 6 v.
Ja kyllä, se juttu pitää silti kertoa uudestaan, ja pitkästi, vaikka sanoo innokkaasti "Joo, mä muistankin tän, oli kyllä tosi nokkela tuo Matti pienenä".
Sitä vaan olen miettinyt, mistä huomaisi, jos anopille oikeasti tulisi muistisairaus.
En minäkään muista mitä kenellekin olen puhunut.
Haittaako se oikeasti joitain että samoja juttuja kerrotaan uudestaan? Ihan normaalia minun mielestäni että samat jutut toistuvat. Ei kai kukaan meistä aina voi yllättää ja jaksaa olla tuore ja kiinnostava.
Itse asiassa se kaveri on saattanut muistaa siinä kertoassa, että hemskutti kyllähän minä tästä kerroin jo viimeksi, mutta kerrotaan nyt uudelleen kun sinä et näköjään muista yhtään mitään asiasta.