Mies ei suostunut heittämään teiniä kouluun samalla kun meni töihin. Voi h*lkkari kun ottaa päähän.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole kuin pukeutumiskysymys. Meillä teinit menee kouluun fillarilla säästä riippumatta n. 6 km.

Eihän tuosta ole kysymys.

Tässä tapauksessa poika myöhästyi BUSSISTA sateella, eikä fillarinsa kyydistä.

Voi kamala, teini joutui pyöräilemään sateessa. Hyvä näpäytys mieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin ollut tuo mies, olisin ottanut teinarin kyytiin ja pitänyt vaimon tyytyväisenä. Sitten olisin kuskannut teinin johonkin aivan toiseen suuntaan missä sen koulu sijaitsee ja komentanut ulos autosta. Kaikki olisivat voittaneet. Mouruava ämmä olisi siinä luulossa, että teini pääsi kätevästi heittämään paperitolloja opettajaa kohti. Miehenä taas olisin tyytyväinen siihen, että kurinpidollinen toimenpide olisi onnistunut kerta kaikkiaan mainiosti, teini ymmärtäisi että elämässä on otettava vastuuta eikä myöhästellä. 

Minä mies, olisin ilmanmuuta vienyt lapseni kouluun. En olisi miettinyt hetkeäkään. Enkä olisi miettinyt mitä vaimo ajattelee. Olisin ihan itse ajatellut.

M56

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvottava mies. Poika tulee kostamaan tämänkin, kun isänsä on vanha ja raihnainen.

Eivät kaikki ole samanlaisia kuin sinä, katkera vanha nainen.

Tosiasia on se, että isä ja poika menevät tänään saunaan, jutustelevat rennosti viikon kulusta ja asioista taivaan ja maan väliltä, eivät edes muista koko insidenttiä. Mies jopa antaa pojan maistaa hieman saunakaljastaan, oluen makuun tottumaton poika nyrpistelee, on kunnon poika. Tuo äiti sen sijaan yrittää juomalasi seinään painettuna kuunnella mitä miehet keskenään puhuvat kun HÄN, perheen kuningatar, ei ole paikalla. 

Ainoa, jota tuo yhdentekevyys jää kaivelemaan on juuri perheen äiti, joka myöhemmässä vaiheessa elämäänsä alkoholisoituu, kenties yrittää kännissä puukottaakin miestään. Sinä vaiheessa miehellä ei enää ole muuta vaihtoehtoa kuin lempata akka lopullisesti pihalle. Nainen kuolee jossain juoppokämpässä, muumioituu sinne niin, että hautausurakoitsijat joutuvat kaapimaan hänen jäänteensä lattiasta raspilla mustaan jätesäkkiin ja krematorioon. 

😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveän moni täällä on ymmärtänyt vanhemmuuden väärin. On nimenomaa vanhemman vastuu ja asia opettaa lasta käyttäytymään oikein. Joskus vanhemman on oltava se paha poliisi, joka ei kaikkea lapsen perseilyä katso läpi sormien ilman seuraamuksia.

Oliko kyydin evääminen paska juttu? Lyhyellä aikavälillä kyllä, pitkällä ei. Teinipojat varsinkin uskovat ja ymmärtävät vain auktoriteettia ja sitä, että teoista joutuu kantamaan vastuuta. Jos auktoriteettia ei ole tai sitä ei käytetä, niin lapsi sopeutuu siihenkin ja alkaa käyttäytymää sen mukaisesti.

Jos lapsi yhden pyöräreissun takia loppuelämäkseen katkeroituu, niin vika on lapsessa ja teissä vanhemisssa. Käytte asian myöhemmin läpi ja selitätte miksi kyytiä ei annettu. Kyllä teini ymmärtää, kun selitätte.

Minä olen aina ollut kurin kannattaja. Vanhemman kuuluu olla se joka päättää asiat. Minusta tässä tapauksessa isä ei opeta lapselleen mitään hyvää tempauksellaan. Jos mies olisi myös mennyt pyörällä niin olisin voinut pitää tuota kohtuullisena opetuksena.

Tämä koska jos kyseessä yksittäinen myöhästyminen niin siitä ei kuulu rangaista tai opettaa vaan ennemmin että sattuuhan tuota. Ja jos kukaan ei olisi ollut menossa autolla tuohon suuntaan niin olisi ollut ok pojalle pyöräillä sateessa. Mutta se että isä ei ota kyytiin vaikka samalla olisi päässyt on lähinnä epäreilua ja opettaa että virheistä ja unohduksista rangaistaan heti ja muita ei tarvi auttaa.

Minusta tärkeintä olisi kasvattaa mielenterveydeltään terveitä lapsia. Jos lapsi unohtelee välillä asioita niin se ei ole niin vakavaa mitä se että lapselta puuttuu perusturvallisuus. Meillä lapsilla on tiukat säännöt. 17 v ikäisenäkin kysytään lupa lähteä illalla kavereille jne. Silti meillä ei rangaista yksittäisistä pienistä virheistä tai unohduksista. Sitten jos unohtaa jotain isoa jossa vaikka vaarantaa jonkun hengen käydään asia todella tarkkaan läpi ettei tällaista sattuisi koskaan uudelleen. Mutta on suotavaa ettei lapsen tarvi pelätä yksittäistä koulubussissa myöhästymistä tai sitä ettei läheisimmät ihmiset autakaan vaikka olisi mahdollista.

Olen ihan omasta mielenkiinnosta lukenut vähän psykologiaa. Ja tuntuu uskomattoman yksipuoliselta monien vastaukset että isä teki oikein ja siinäpä lapsi oppii. Lapsi oppii paljon paremmin jos voi kunnioittaa vanhempaansa. Ja jos vanhempi kohtelee lastaan kunnioittavasti. Silti voi olla tiukkojakin rajoja ja lapsen kuuluu totella. Mutta en minä halua kouluttaa lapsestani pelkäävää ja turvatonta nuorta vaan ihmisen joka kokee että elämä kantaa, ihmisen joka uskaltaa tehdä uusiakin asioita ja joka ymmärtää ettei haittaa vaikka joskus epäonnistuu, unohtaa tai väsyy. Yksin ei tarvi pärjätä. Kannustamme tekemään asioita ja pärjäämään mutta vakuutamme että me vanhemmat autamme tarvittaessa. Eikä se tarkoita että kuskaisimme lapsia jatkuvasti kouluun jne. He ovat ahkeria, reippaita, savuttomia, alkoholittomia ja iloisia nuoria. Heillä on kesätöitä ja naapurit pyytävät heitä tekemään pieniä askareita joita eivät enää itse jaksa tehdä.

Toivottavasti moni miettisi asioita vähän laajemminkin niin kasvatus tavat kehittyisivät.

No just näin! Hirveän moni täällä ei ollenkaan tunnu ollenkaan ymmärtävän lukemaansa. Kyse ei ole siitä, voiko tuommoista matkaa pyöräillä vai ei, vaan siitä että isä rangaistuksena kieltäytyy ottamasta lasta kyytiin vaikka on sama matka. Mitä lapsi siitä muka oikeasti oppii? Epäreiluuden tunteen. Jos isä ei menisi samaa matkaa autolla muutenkin, olisi ihan ok laittaa lapsi pyöräilemään. Vaikka silloinkin moni vanhempi varmasti lähtisi viemään jos vaan mahdollista. "Rangaistukseksi" myöhästymisestä riittää normaalinuorelle puhuttelukin.

Tännehän voi provokiihkoissaan kirjoittaa mitä tahansa pullamössöilystä jne. Kyllä normaaliälyllä varustettu ihminen tajuaa tuon, että kaatosateessa pyöräily ei kasvata ketään. Nämä huutelijat eivät varmaan pyöräile itse millään kelillä.

Teinit tarvitsevat yllättävän paljon kuuntelua, kannustusta, välittämistä, vaikka ovatkin jo pieniä aikuisia tavallaan. Kyllä monista perhesuhteista huomaa, että onko se kodin ilmapiiri ollut välittävä vai ei. On paljon aikuisia, jotka eivät pidä vanhempiinsa mitään yhteyttä. Ap:n perheessä saattaa kasvaa yksi, jos tuo on tavanomaista käytöstä heillä.

Hyvää koulutusta tulevaan. Kohta teini nauttii valtion täysihoidosta, eli tarpoo metsiä ja soita raskas reppu selässä, eikä siellä katsota säätä.

Jaa jaa. Nyt oli menossa ihan vaan kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Lähtekää tekemään iltapäivällä jotain kivaa kahdestaan. Mies tehköön mitä lystää. Kylmän viileä linja miestä kohtaan on paras. Ette vastaa mitään hänelle koko päivänä. Kasvattaa saa ja pitääkin, mutta nuoria pitää silti kunnioittaa.

Mikä hemmetin kylmän viileä välttely?

Puhutte suoraan tuon asian auki.

Typerää ruveta johonkin mykkäkoulua pitämään. Ei ne asiat sillä muutu. Ne muuttuu puhumalla ja tuomalla esiin ne epäkohdat ja käsittelemällä. Ei ehkä kerrasta vaan useammasta käsittelykerrasta.

Tuttua meininkiä. On kylläkin ex nyt, mutta ei niitä lapsia erollakaan täysin pysty pelastamaan. Miten pelastaa lapset, kun lapset eivät pysty ottamaan eroa isästään? Kun se biologinen isä on nyt vaan aina biologinen isä.

Mulla oli samanlainen isä ja äiti kotona. Isä täysi kusipää ja äiti se joka näytti empatiaa mutta isän "opetusmetodit" meni aina edelle. Juttelen isälleni väkinäisesti vain kerran vuodessa, äiti laittaa viestiä viikottain mutta ei olla läheisiä koska jäi paha maku hänenkin toiminnastaan. En koskaan tuntenut että isäni olisi ollut "mun puollella" vaan aina joku kiukunpuuska ja vittuilunhalu vei voiton.

Vanhemman tarkoitus on kasvattaa ja ohjata, tiedän että välillä saa saarnatakin ja sanoa kovemmin mutta vanhemman kuuluisi näyttää myös empatiaa ja puhua asia läpi rakentavasti. Perheenjäsenillä ei loppujen lopuksi ole elämässä kuin toisensa, joten todella lyhytnäköistä vittuilla lukio-ikäiselle joka muuttaa todennäköisesti pois pian. Ap:n miehelle tulee kiire korjata tuota virhettään ja silti muisto tuosta jää ja lapsi alkaa tulkita sitä eri lailla vielä aikuistuessaan.

Vierailija kirjoitti:

Voi kamala, teini joutui pyöräilemään sateessa. Hyvä näpäytys mieheltä.

Toivottavasti isukki joutuu vastaisuudessa myös itse näpäytysten kohteeksi. Oppiipahan olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli samanlainen isä ja äiti kotona. Isä täysi kusipää ja äiti se joka näytti empatiaa mutta isän "opetusmetodit" meni aina edelle. Juttelen isälleni väkinäisesti vain kerran vuodessa, äiti laittaa viestiä viikottain mutta ei olla läheisiä koska jäi paha maku hänenkin toiminnastaan. En koskaan tuntenut että isäni olisi ollut "mun puollella" vaan aina joku kiukunpuuska ja vittuilunhalu vei voiton.

Vanhemman tarkoitus on kasvattaa ja ohjata, tiedän että välillä saa saarnatakin ja sanoa kovemmin mutta vanhemman kuuluisi näyttää myös empatiaa ja puhua asia läpi rakentavasti. Perheenjäsenillä ei loppujen lopuksi ole elämässä kuin toisensa, joten todella lyhytnäköistä vittuilla lukio-ikäiselle joka muuttaa todennäköisesti pois pian. Ap:n miehelle tulee kiire korjata tuota virhettään ja silti muisto tuosta jää ja lapsi alkaa tulkita sitä eri lailla vielä aikuistuessaan.

Niinpä. Nämä näpäyttelijävanhemmat tuntuvat unohtavan, että antavat itse viestiä lapsille käytöksellään miten muita tulisi kohdella. Jos vanhempi on julma, kiukkuinen ja v*ttuilee kasvatuksen nimissä onhan se aivan suora viesti lapsille, että tällainen käytös on ok. Kannattaa vanhempien siis miettiä haluavatko lapsensa olevan aina varpaisillaan hissuttelevia, muille k*sipäitä ja huonoitsetuntoisia, vaiko empaattisia ja ymmärtäväisiä ja hyvän itsetunnon omaavia aikuisia. 

On kyllä kusipäistä käytöstä. Ymmärrän kyllä, että mies ajatteli antavansa teinille opetuksen kun pisti pyöräilemään, mutta eiköhän meistä jokainen ole myöhästynyt tai mokannut joskus? Varmasti jokaisella meistä on joskus ollut ”paniikkiaamu” ja on vaan tullut kiire, vaikka kuinka on yrittänyt olla ajoissa, joten kyllä sen verran pitää oman lapsen puolella olla, että ottaa kyytiin eikä laita kaatosateeseen, varsinkin jos suunta on sama.

Toki eri asia sitten jos myöhästely on toistuvaa. Harmi vaan, ettei mies taida tajuta, että nämä on niitä ”pieniä” juttuja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen isä-poika-suhteessa. Mieheni isä oli aivan samanlainen, keksi koko miehen lapsuuden tuollaisia kivoja ”opetuksia” ja halusi muuten vaan olla joka asiassa hankala ja nyt ihmettelee kun lapset eivät käy kylässä.

Olisin miehelle opetukseksi antanut teinin jäädä kotiin. Jos omalta isältä ei tuon vertaa löydy empatiaa teinille (olettaen ettei myöhästyminen ollut kuin yksittäinen eikä ole kyse jatkuvista tahallisista myöhästelyistä) niin miettisin kyllä myös tarkasti millaisen ihmisen kanssa olen itse parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa itsekkäältä paskalta. Kunnolla kissa illalla pöydälle. Jos jatkuu tuo muiden sortaminen niin säälittä vaihtoon.

Itsekkyys vielä menisi, mutta tuohan on ilkeyttä ja sadismia. Onko mies lapsen isä?

En ymmärrä tässä ketjussa kommentoijia, joille oma lapsi tuntuu olevan jotenkin pahin vihollinen, jolle pitää olla mahdollisimman hankala ja vittumainen, jotta ”oppii olemaan”. Jokaisesta virheestä pitää muistaa rangaista mahdollisimman kovasti, ettei vaan jatkossa mokaa.

Ihmiset, missä myötätunto ja empatia? Tottakai huonoa käytöstä ei pidä sallia, mutta mitäpä jos joskus sanoisi virheen tehneelle lapselle että ”ei se mitään, kaikki tekee virheitä”, tai ”ensikerralla yrität sitten kovemmin” tai ”kaikki meistä on joskus mokannut, siihen ei maailma kaadu”.

Toki rajat pitää olla mutta uskon että empaattiset vanhemmat kasvattavat empaattisia lapsia, lapsi ei ole sinun pahin vihollinen vaan sinun tulisi olla aina lapsen puolella.

Minä mietin ketjua lukiessani että olisi mielenkiintoista tietää minkälaiset ihmiset ovat sitä mieltä että isä teki oikein kun laittoi pojan pyöräilemään opetukseksi vaikka meni itse viereen autolla?

Miehiä vai naisia? Ovatko he henkisesti kuinka rikki? Miten heitä on kasvatettu ja opetettu nuorena ? Kykenevätkö he tuntemaan empatiaa toista ihmistä kohtaan? Pitävätkö he teinejä jotenkin alempiarvoisina?

Ehkä tuollainen kasvatustyyli selittää osaltaan miksi nykyään niin paljon pahoinvoivia nuoria. Ja ennen hirveää huutelua, en tarkoita koulumatkan pyöräilyä, vaan sitä että isä rankaisee yksittäisestä myöhästymisestä inhottavasti ja toimii todella epäempaattisesti tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä, että jo omana aikana yläasteella aamun ensimmäiseltä tunnilta myöhästyminen johti tunnin jälki-istuntoon, jos ei ollut vanhemman selitystä antaa.

Nykyääänkin myöhästymiset vaikuttavat arvosanoihin. Jos on nihilisti opettaja, se yksi ainoa myöhästyminenkin saattaa vaikuttaa.

Ymmärrän teinin itkun joka tapauksessa, isänsä teki todella julmasti. Itse annoin alakoululaisen mennä tänään bussilla, koska ulkona tosiaan sataa kaatamalla. Normaalisti pyöräilee kouluun 4,8km suuntaansa.

Ja höpön höpö, ei myöhästymiset kyllä arvosanoihin vaikuta. Eikä myöskään yhdestä myöhästymisestä ainakaan nykyään istumista tule. Meidän koulussa 3 myöhästymisen jälkeen pidetään kasvatuskeskustelu.

Itse ainakin toivon, että minä ja mieheni olemme lapsillemme niitä aikuisia, joiden puoleen he voivat epäröimättä kääntyä kun tarvitset apua/tekevät virheitä. Sitten yhdessä mietitään mitä tehdään ja miten asia ratkaistaan, oli kyse sitten bussista myöhästymisestä tai jostain suuremmasta. Ap:n poika ei taida jatkossa ensimmäisenä ottaa isäänsä yhteyttä kun tarvitsee apua, jos ensimmäisenä on odottamassa mahdollisimman julma näpäytys.

Välttelevä kiintymyssuhde on Suomen tyypillisin, joten hyvin uskottavaa. Säälittävä mies.

Miks lapsi menee ylipäätänsä bussilla kouluun kerta isä jokatapauksessa menossa samaan suuntaan? Varsinkin näin korona-aikana.

Pimee ukko.

Vierailija kirjoitti:

Meidän nuoret ei edes suostu menemään kouluun vanhempien kyydillä, ei vaikka olisi millainen kaatosade. Pyörällä tai kävellen menevät, koska on NOLOA mennä äidin tai isän kyydillä. Kuulostaa melko hermoheikolta nuorelta, jos itkee kun ei pääse isän kyydillä. Jestas. Eiköhän nyt kannata ensin hoitaa nuoren mielenterveys kuntoon, ja sitten perheen aikuisten. 

Varmaan sullekin tekis hyvää käydä juttelemassa jonkun kanssa...