Onko täällä 1968-1969 synyneitä?

Olen vuosimallia 1970 ja muistan, ettei juuri kukaan katsonut meidän lasten perään, olimme vapaita kuin taivaan linnut.

Elviksen kuoleman muistan ja dingo oli kova. Elämä oli vapaata mutta köyhää, vaatteita piti ommella itse ja tehdä kaikenlaisia tuunauksia. Me lapset ei oltu jalustalla niin kuin nykyään vaan kasvettiin siinä sivussa, piti olla kiitollinen kaikesta.

Muistan, kuinka siskon huoneen seinällä oli Grease-elokuvan juliste ja haaveilin Olivia Newton-Johnin korvakoruista.

Sain monot kun täytin koulussa avustuskaavakkeen. Äiti poltti hihansa asiasta että olin täyttänyt kupongin kun kiikutin monot koulusta kotiin. Eipä noi niitä monoja olis ostellu kuitenkaan niin ei haitannut. Sain vissiin selkään tuostakin. No tuli nyt muutenki kerran viikkoon

Turussa Ristimäen koulussa oli puucee. Talkkari lämmitti kaakeliuunit. Olen syntynyt 1963

Naapurin porukat kävi Leningradissa vähän ennen Moskovan olympialaisia ja toivat muovikassillisen olympia aiheisia pinssejä

Mishkat ja muut. Harmi ettei mitään noista tallessa

Oli kannattavaa ommella vaatteita itse. Minunkin äitini ompeli, vaikka oli akateeminen ja töissä.

Nykyäänhän ompelu ei enää kannata. Aasiassa tehdään niin halvalla ja kankaat ovat törkykalliita.

Muistatteko ylioppilaskevättänne?

Puusukset, joita isä tervasi. Muistan tervan hajun ja se oli ihana. 

Tivolit bingot markkinat ,huutokaupat työväentalolla, tivolien mainoslentolehtiset, lättähattu junat, kirjakaupasta papatit 10 penniä kappale. Merkkarit. Limupullon pantilla sai merkkarin tai pari. Viinapullot heiteltiin kiveen tai tehtiin ritsamaaleja.

Vierailija kirjoitti:

Tivolit bingot markkinat ,huutokaupat työväentalolla, tivolien mainoslentolehtiset, lättähattu junat, kirjakaupasta papatit 10 penniä kappale. Merkkarit. Limupullon pantilla sai merkkarin tai pari. Viinapullot heiteltiin kiveen tai tehtiin ritsamaaleja.

Nämä kyllä kuulostavat siltä, että olet syntynyt 1948'

Halleyn komeetasta puhuttiin paljon 80-luvulla.

1966. 70-luvulla elintaso nousi, meille hankittiin pakastin 1974 ja väri -TV Montrealin olympialaisia varten 1976. Olin armeijassa viimeistä viikkoa kun Tsernobylissa tapahtui voimalaonnettomuus. UKK:n hautajaiset jääneet mieleen syksyllä 86.

Minua karmi Katja-tytön surma. Oli kivenlohkareella isketty päähän - äiti oli nähnyt anorakkiin pukeutuneen hahmon. Myöhemmin paljastui, että äiti oli surmannut lapsensa.

Asia vaivasi kymmenvuotiasta.

Elviksen kuoleman minäkin muistan, samoin Lapuan räjähdyksen hautajaiset sekä Katja-tytön murhan. Iloisina asioina on jäänyt mieleen se kun meille tuli sisävessa ja puhelin 70-luvun puolivälissä. 80-luku oli mahtavaa vapautumisen ja nousun aikaa, MTV alkoi näkyä, tein ensimmäisen lentomatkani Englantiin kielikurssille ja Wham oli pinnalla, Berliinin muuri murtui.

Väritelkkareiden ilmestyminen olohuoneisiin suunnilleen 1970-luvun puolivälissä.

Synnyin tasan 52v sitten. Punk teki tuloaan.

USA kävi kuussa ( vai kävikö? )

Tv-sarja Pieni talo preerialla

Abba, Queen

Virenin kaatuminen juoksukilpailussa

Patruunatehtaan räjähdys

Elviksen poismeno

Ihana aikuisten- ja nuortenmuoti

Väritelkat

Nuorten sävellahja lauantaisin klo 16.05

Ja paljon muuta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin elämäni ensimmäisen satelliitin joskus 70-luvulla, silloin taivaalla ei juuri niitä vaeltanut. Jäi mieleen. Sitten jäi mieleen Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen uutisointi ja arkkurivit.  Radiosta kuului Rockradio eikä nuorisomusaa muulloin soitettu. Värit tuli televisioon, sitten töllöön tuli enemmän kuin kaksi kanavaa ja sitten jopa pystyi telkkarista nauhoittamaan videonauhalle asioita.

Music Television alkoi näkyä <3 Duran Duran, Talk Talk, Deee-Lite, Dead or Alive... Abba oli suosionsa huipulla ja lopetti sinne. 

Junissa oli vielä puulämmitteisiä kolmannen luokan vaunuja. 

Eikä ollut mitään kolmatta luokkaa junissa.

Oli kolmanen luokan vaunuja, joka oli eläinvaunu, tupakkaa sai polttaa vapaasti, eikä myyty paikkalippuja, oli puupenkit ja siellä säilytettiin polkupyöriä ja rahtia.

Ja III-luokassa oli usein vapaita istuinpaikkoja.

Oli erityisesti opiskelijoiden suosiossa, kun paikkalipusta ei tarvinnut maksaa.

II-luokassa oli pehmustetut istuimet ja oli tupakoitsimattomien ja tupakoivien vaunut erikseen. Jokaisessa istuimessa oli tuhkakuppi.

Näin vielä 80-90-luvulla.

Ja joku 400km junamatka saattoi kestää 8-9h.

Ensimmäinen sukupolvi, joista suurin osa pääsi kunnalliseen päivähoitoon, joko päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle viimeistään 5v iässä. Vanhempien tulotasosta ja varallisuudesta riippuen.