Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja on antanut sinulle elämäsi suurimmat oivallukset?
Itsellä ehdottomasti Paulo Coelho : Alkemisti. Mikä on sinun oivalluksiesi kirja? :)
Kommentit (244)
Kirja, nimeä en tarkkaan muista, jossa opastettiin,mitä kannattaa työpaikalla itsestään puhua: ei siis omaisuuden määrää, valan määrää, perintöjen suuruutta, palkan suuruutta ym.
Itse lisäisin vielä, että esim. kaikkia ongelmia kotona, lasten tai puolison kanssa tai huonosti nukuttujen öiden määrää ei kannata paljastaa. Kun yritykseen tulee yt-neuvottelut , ja johdon on tehtävä ratkaisu, kuka laitetaan pellolle, heikon kuvan itsestään antanut voi olla tulilinjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Benazir Bhutto: Idän tytär
Luin kirjan nuorena ja itkin millaisia uhrauksia perhe teki maansa eteen ja syvästä keskinäisestä rakkaudesta.
Myöhemmin isänsä tavoin myös Benazir murhattiin. Olivat "vähän" toisenlaisella asenteella liikkeellä kuin nykypoliitikot, joita kiinnostavat vain omat edut.
Haluamatta arvostella toisten makua ja mieltymyksiä, on hankala kuvitella että kukaan joka on lukenut elämänsä aikana yli 10 kirjaa pitäisi Alkemistia hyvänä. Lukaisin joskus kun olin utelias mistä vauhkotaan. Päähenkilö sanalla sanoen kaheli. Hyvin vähän narratiivia ja sisältöä olkoonkin että oli vain n. 200 sivuinen. Vähän kuin joku söisi puolikkaan hattaran ja julistaisi että se oli paras ateria ikinä. Mutta hyvä jos sinä ap, olet siitä inspiraatiota löytänyt, sehän on pääsia.
Vierailija kirjoitti:
Kirja, nimeä en tarkkaan muista, jossa opastettiin,mitä kannattaa työpaikalla itsestään puhua: ei siis omaisuuden määrää, valan määrää, perintöjen suuruutta, palkan suuruutta ym.
Itse lisäisin vielä, että esim. kaikkia ongelmia kotona, lasten tai puolison kanssa tai huonosti nukuttujen öiden määrää ei kannata paljastaa. Kun yritykseen tulee yt-neuvottelut , ja johdon on tehtävä ratkaisu, kuka laitetaan pellolle, heikon kuvan itsestään antanut voi olla tulilinjalla.
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Muistaakseni minäkin olen lukenut. Muistatko nimeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmuudella isäni vanha koulukirja jostain 1930-luvulta. Saattoi olla V. J. Kallion Luonnonoppi. Olin jotain kymmenvuotias kun sain sen käsiini 1960-luvulla. Siitä kiinnostuin luonnontieteistä, josta sitten myöhemmin ura aukesi ylemmän korkeakoulututkinnon myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhjä paperi.
Oivallus: yhtä rahaton tänäänkin kuin eilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja, nimeä en tarkkaan muista, jossa opastettiin,mitä kannattaa työpaikalla itsestään puhua: ei siis omaisuuden määrää, valan määrää, perintöjen suuruutta, palkan suuruutta ym.
Itse lisäisin vielä, että esim. kaikkia ongelmia kotona, lasten tai puolison kanssa tai huonosti nukuttujen öiden määrää ei kannata paljastaa. Kun yritykseen tulee yt-neuvottelut , ja johdon on tehtävä ratkaisu, kuka laitetaan pellolle, heikon kuvan itsestään antanut voi olla tulilinjalla.Kuulostaa mielenkiintoiselta. Muistaakseni minäkin olen lukenut. Muistatko nimeä?
En muista nimeä, mutta oli kaiketi amerikkalainen ja käännetty suomeksi. Keltainen tai oranssi kansi, olisikohan nimessä ollut mainittu 'paita'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimmat oivallukset tuleet varmaankin Russ Harrisin Onnellisuusansa (perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan) sekä Bruce Fisherin Jälleenrakennus (avioeron jälkeisen elämän rakentaminen) kirjoista.
Mäkin olen lukenut Alkemistin, niin haluaisin tietää:
Mitä oivalluksia, siis uusia ajatuksia itsellesi sä siitä kirjasta sait?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja, nimeä en tarkkaan muista, jossa opastettiin,mitä kannattaa työpaikalla itsestään puhua: ei siis omaisuuden määrää, valan määrää, perintöjen suuruutta, palkan suuruutta ym.
Itse lisäisin vielä, että esim. kaikkia ongelmia kotona, lasten tai puolison kanssa tai huonosti nukuttujen öiden määrää ei kannata paljastaa. Kun yritykseen tulee yt-neuvottelut , ja johdon on tehtävä ratkaisu, kuka laitetaan pellolle, heikon kuvan itsestään antanut voi olla tulilinjalla.Kuulostaa mielenkiintoiselta. Muistaakseni minäkin olen lukenut. Muistatko nimeä?
Totta. Ja ennenkuin menee yksityiselämästään mitään kertomaan kannattaa katsoa mitä muut puhuvat yksityiselämästään ja ongelmistaan ja kuinka vanhoja ongelmia ne ovat sekä monestiko ne samat tarinat kerrotaan mahdollisten työvuosien aikana.
Donna Edenin kirjat.
En tiedä löytyykö vielä suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastunut sammakko. "Ja perjantaina klo 14 kävi huonosti".
Kirjoitustyyli ja kuvitus.
Niitä on monia, mutta viimeksi Nunna Kristodulin päiväkirjat. Uskonnosta riippumatta hänen ajatuksensa avaavat ihan uuden tavan nähdä elämä ja maailma.
Tyhjä ruutuvihko.
Ja se oivallus? Tuntuu ,että iästä ja koulutuksesta riippumatta en ole juurikaan viisaampi miten pitäisi elämää elää. Olenko todella oikeasti oppinut mitään oikeasti tärkeää...Arjen suorittamista
Vierailija kirjoitti:
Haruki Murakami : Norwegian wood
Jos olette nähneet elokuvan, niin se on vain kalpea pieru kirjasta.
Niin kun itse kirja on täyttä paskaa.
Yliarvostettu kirjailija.
James Nestor'in kirja "Hengitys". Lukiessaan oppii asioita, joita ei ollut ikinä tullut ajatelleeksi ja kokeiltua.
Anna Karenina. Siinä oli tosi kaunis loppu. Antoi uskoa elämään. Olin silloin lukioikäinen.