Pahoittaisitko mielen tästä?
Valmistuin pari kuukautta sitten pitkän uurastuksen ja töiden ohessa opiskelun jälkeen yliopistosta (FM). Mies kysyi tänään loukkaannunko kun ei ole ostanut/kuulosti siltä ettei ajatellut hankkia valmistujaislahjaa?
En tietenkään loukkaannu asiasta enkä tarvitse lahjoja, mutta kieltämättä jäi vähän harmittamaan. Lähinnä siis se että itse tykkään muistaa läheisiä ja ystäviä ja totta hitossa lahjoisin oman puolison samassa tilanteessa ja järjestäisin hänelle juhlat tai vähintään veisin syömään. Itse olen ylpeä saavutuksestani ja sitä olisi mukava fiilistellä. Tuntuu että elämässä on muutenkin niin vähän juhlittavaa varsinkin näinä aikoina. Nyt kun jäin pureskelemaan asiaa niin alko jopa vähän v*tuttaa. Mitä itse ajattelisit? :/
Kommentit (54)
Eikö tämä täsmälleen sama aloitus ole ollut jo täällä? Piti oikein tarkistaa, miltä vuodelta aloitus on, sillä lähes sanatarkasti samanlaisen olen lukenut kauan sitten.
Lopeta miehen paapominen, lahjojen ostelu ja juhlien järjestäminen sekä etenkin rahan käyttäminen miehen muistamiseen.
Naiset tekevät tosi usein sen virheen, että järjestävät miehelle kaikkea kivaa ja ihanaa, mitä itsekin haluaisivat kokea, koska kuvittelevat, että mies tajuaa vinkin ja tekee niin vastavuoroisesti naiselle.
Mutta ei se ikinä toimi niin. Miehet eivät tajua, miehet eivät ajattele, miehet eivät ole epäitsekkäitä ja huomaavaisia (poikkeuksia on).
Selvästi haluat, että muistaminen toimii kumpaankin suuntaan, ja sitten petyt, kun niin ei käy. Joten joko lopetat miehet lahjomisen tai sitten lahjot vain ja ainoastaan siksi, että siitä tulee itsellesi hyvä mieli. Jos hyvä mieli ei riitä, lopeta miehen muistaminen. Osta jatkossa itse lahjoja itsellesi, varaa ravintola, käy ulkona, osta kukkia, äläkä odota niitä mieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö juhlijat yleensä itse tarjoa eikä odota muiden tarjoavan?
no tämä. aika harvalle kukaan maksaa muutenkaan mitään aikuisiän juhlia, jos ei hautajaisia lasketa
No kyllä se vainaja ne hautajaisetkin maksaa ellei nyt olla ihan perusaukinen
Vierailija kirjoitti:
Lopeta miehen paapominen, lahjojen ostelu ja juhlien järjestäminen sekä etenkin rahan käyttäminen miehen muistamiseen.
Naiset tekevät tosi usein sen virheen, että järjestävät miehelle kaikkea kivaa ja ihanaa, mitä itsekin haluaisivat kokea, koska kuvittelevat, että mies tajuaa vinkin ja tekee niin vastavuoroisesti naiselle.
Mutta ei se ikinä toimi niin. Miehet eivät tajua, miehet eivät ajattele, miehet eivät ole epäitsekkäitä ja huomaavaisia (poikkeuksia on).
Selvästi haluat, että muistaminen toimii kumpaankin suuntaan, ja sitten petyt, kun niin ei käy. Joten joko lopetat miehet lahjomisen tai sitten lahjot vain ja ainoastaan siksi, että siitä tulee itsellesi hyvä mieli. Jos hyvä mieli ei riitä, lopeta miehen muistaminen. Osta jatkossa itse lahjoja itsellesi, varaa ravintola, käy ulkona, osta kukkia, äläkä odota niitä mieheltä.
aina yhtä hupaisaa kun tämä miesvihaajavanhapiika lietsoo eripuraa miesten ja naisten välille täällä palstalla
Ap mitä jos kuitenkin pureskelet läpi miehen taustan ja oman taustan ja sitten vasta arvotat että kuka tässä on automaattisesti oikeassa?
That being said, minulla on yksi tosi mukava yliopistosta valmistunut naiskaveri joka oli yksityisesti meille kavereille pahoillaan että miesystävä ei halunnut juhlistaa valmistumista. Kaikki me tajuttiin että tämä johtuu lähinnä siitä että kun se mies ei ole oikeasti tosissaan sen naisen kanssa vaikka on 7 vuotta yhdessä takana mutta kun ei ole miehelle "parempaa" ilmaantunut. Käsi ylös palstalla jotka on jumittuneet ihan hävettävän pitkiin suhteisiin joilla ei ole koskaan alunperinkään ollut mitään tulevaisuutta. Meitä on niin paljon.
Sitten minulla on myös yksi naispuolinen tuttava joka opiskelee jotain ihan hävettävää marginaalidiibadaabaa korkeakoulussa ja kaikki hänen lähisukulaiset on ahdistuneita koko ajan jos hän on paikalla ja siitä että hän vain jyrää kaikki kun hän mielestään opiskelee jotain automaattisesti "pyhää".
Ihmisiä on niin moneen junaan. Minusta ei ole mitään oikeaa tapaa suhtautua kenenkään opintoihin, mutta toisaalta aapeen toive siitä että joku juhlisi hänen kanssaan sitä että on saatu iso urakka pakettiin tuntuu ihan kohtuulliselta. Ehkä on paikallaan vaihtaa miestä, mitä mieltä?
Niin ja kun minulla on sitten suvun puolella se kolmas tuttu nainen joka on opiskellut oikeasti, oikeasti jotain todella vaativaa ja ei vain pysty tunnustamaan sitä itselleen vaan projisoi sen jotenkin miehiin ja vihaa heitä vaikka fiksumpaa häneltä olisi tunnustaa se oma osaaminen ja mennä se edellä työelämään. Mutta ei kun itsesabotaasi sillä verukkeella että miehet ja niin edelleen. Ihan hirveää haaskausta ja ihan hirveää perusteetonta sivullisten miesten dissaamista. Miten naiset ei oikeasti osaa keskittyä oleelliseen vaan tekee kaikesta jotain ihmissuhdedraamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuit käsienheiluttelijaksi. Onnea.
Onneksi ei kainalontuulettajaksi. Aivoillahan työtä nykyään tehdään, rakas hupsukki.
Työtä ei tosiaan tehdä vain aivoilla, vaikka kaikissa töissä aivojakin tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta miehen paapominen, lahjojen ostelu ja juhlien järjestäminen sekä etenkin rahan käyttäminen miehen muistamiseen.
Naiset tekevät tosi usein sen virheen, että järjestävät miehelle kaikkea kivaa ja ihanaa, mitä itsekin haluaisivat kokea, koska kuvittelevat, että mies tajuaa vinkin ja tekee niin vastavuoroisesti naiselle.
Mutta ei se ikinä toimi niin. Miehet eivät tajua, miehet eivät ajattele, miehet eivät ole epäitsekkäitä ja huomaavaisia (poikkeuksia on).
Selvästi haluat, että muistaminen toimii kumpaankin suuntaan, ja sitten petyt, kun niin ei käy. Joten joko lopetat miehet lahjomisen tai sitten lahjot vain ja ainoastaan siksi, että siitä tulee itsellesi hyvä mieli. Jos hyvä mieli ei riitä, lopeta miehen muistaminen. Osta jatkossa itse lahjoja itsellesi, varaa ravintola, käy ulkona, osta kukkia, äläkä odota niitä mieheltä.
Tässä on totuus. Itsekin suhteen alussa ostin miehelle lahjaksi tämän kovasti toivomia juttuja, kuten kalliit kuulokkeet, uuden puhelimen, pelejä yms. Aina omina juhlapäivinä petyin, kun en saanut mieheltä muuta kuin onnentoivotukset, vaikka olin selvästi ilmoittanut mitä toivoisin lahjaksi (kuten mieskin teki). Nyt en enää osta lahjoja, en syntymäpäivinä, jouluna enkä häiden vuosipäivänä. Enkä myöskään enää pety kun minua ei muisteta. Alkuun mies tuntui hieman loukkaantuvan, kun ei saanut lahjoja, mutta ei selvästikään niin paljon, että olisi muuttanut omaa käytöstään.
Aika vaikea kuvitella tuollaista tilannetta suhteessani. Pääsääntöisesti emme osta lahjoja toisillemme eikä ainakaan mitään yllätyslahjoja kun emme kumpikaan välitä mistään turhasta krääsästä.
Mutta jos siis mies kysyisi, että loukkaannunko jos hän ei osta lahjaa
valmistumiseni johdosta niin vastaisin, en. Jos jostain syystä kuitenkin haluaisin, että hän ostaisi lahjan, niin sitten sanoisin, että haluaisin, että hän ostaisi minulle lahjaksi asian x. Mies sen kyllä ostaisi. Minä pitäisin huolen, että käyttäisin vastaavan määrän rahaa miehen hyväksi jossakin toisessa tilanteessa.
En itse odottaisi tuollaisessa tilanteessa mitään isoa lahjaa, mutta olisihan se kiva saada jotain, vaikka pullo kuohuvaa. Olisi myös mukavaa käydä syömässä jossain tai tehdä yhdessä jotain herkullista ruokaa kotona. Sellaista pientä juhlistamista. Ei tuntuisi kivalta jos mies sivuuttaisi asian kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta miehen paapominen, lahjojen ostelu ja juhlien järjestäminen sekä etenkin rahan käyttäminen miehen muistamiseen.
Naiset tekevät tosi usein sen virheen, että järjestävät miehelle kaikkea kivaa ja ihanaa, mitä itsekin haluaisivat kokea, koska kuvittelevat, että mies tajuaa vinkin ja tekee niin vastavuoroisesti naiselle.
Mutta ei se ikinä toimi niin. Miehet eivät tajua, miehet eivät ajattele, miehet eivät ole epäitsekkäitä ja huomaavaisia (poikkeuksia on).
Selvästi haluat, että muistaminen toimii kumpaankin suuntaan, ja sitten petyt, kun niin ei käy. Joten joko lopetat miehet lahjomisen tai sitten lahjot vain ja ainoastaan siksi, että siitä tulee itsellesi hyvä mieli. Jos hyvä mieli ei riitä, lopeta miehen muistaminen. Osta jatkossa itse lahjoja itsellesi, varaa ravintola, käy ulkona, osta kukkia, äläkä odota niitä mieheltä.
aina yhtä hupaisaa kun tämä miesvihaajavanhapiika lietsoo eripuraa miesten ja naisten välille täällä palstalla
Jos miehelle ei ole lahjat ja muistaminen tärkeitä, niin hänelle on yksi lysti, muistaako ja lahjooko häntä kukaan, edes oma puoliso. Siinä menee naisella aikaa ja rahaa hukkaan, molemmat nainen voi käyttää paremminkin. Itseään voi aina ilahduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu
tapoihin muistaa kun läheinen valmistuu.Ap:n tapauksessa olisin loukkaantunut ja pahoittanut mieleni.
Mies ei nähtävästi tunne alkeellisimpiakaan käytös tapoja.
Mihin suljettuun ravintolaan ap:n miehen olisi pitänyt ap viedä?
No vaikka avoinna olevaan ravintolaan, hölmö.
ravintolat suljettiin maaliskuussa, trolli
Ravintolat ovat olleet pitkään auki, johan tuossa olisi ollut monta viikkoa aikaa käydä ulkona syömässä.
Onnea uudelle maisterille. Älä välitä tylsistä kommenteista tai tökeröstä miehestä. Tosin itsekin ihmettelen aviopareja, jotka eivät osaa toisilleen sopivia lahjoja ostaa. Itse ainakin tiedän täsmälleen mistä koruista tai urheiluvaatteista vaimoni pitää. Kukkakimppu on aina varma valinta arkeen ja juhlaan.
En todellakaan, vaan järjestäisin itse jonkinlaiset kekkerit. En tykkää että mulle järjestetään mitään.
no tämä. aika harvalle kukaan maksaa muutenkaan mitään aikuisiän juhlia, jos ei hautajaisia lasketa