Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Unelmapaikka maaseudulla, mutta kyläyhteisö ei hyväksy muualta tulleita
19.05.2021 |
Ensimmäinen paikka, joka oikeasti tuntuu kodilta. Syrjäisellä harvaan asutulla alueella. Saavuimme muutama vuosi sitten elämänmyönteisinä, positiivisina ja yhteistyöhaluisina. Aika pian kävi ilmi, että paikalliset ei todellakaan pidä muualta tulleista. On alkanut hienovarainen ja ei niin hienovarainen kiusanteko, todella ilkeämielinen juoruilu. On muitakin muualta muuttaneita, jotka kokeneet samaa. Nyt on jokapäiväistä itsensä kanssa kamppailua siitä, tuliko tehtyä elämän suurin virhe. Olen muuttunut kielteiseksi, varautuneeksi ja pelokkaaksi.
Olen asunut syrjäseuduilla ennenkin, mutta missään en ole kokenut vastaanvanlaista kielteisyyttä ja ulkopuolisuutta. En tarvitse mitään uber-yhteisöllisyyttä, mutta sentään olisi kiva tuntea että ihmisiin voi jollain tavalla luottaa.
Onko muita jotka kokeneet tällaista? Helpottiko ajan mittaan?
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pitkälti työskentelee elinkeinonharjoittajina, pohjoisessa Suomessa. On pienet piirit, sukuyhteisöt vahvana. Muualta tulleet on vääränlaisia ja uhka.
Ap.
Ei mun kohteluni ainakaan paremmaksi muuttunut. 7v jaksoin sitä ja muutin pois. T. Vastaaja nro 3
Mä jaksoin 4 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista se takanapäin juoruilu on, keksivätkö jotain valheita ja miten se on tullut ilmi? Millaisiin asioihin ne tarttuvat, voitko havainnollistaa?
Kiinnostaisi tietää, olen syntyperäinen helsinkiläinen, mutta harkinnut maallemuuttoa. En ollenkaan pysty kuvittelemaan tuota puolta, millaista siellä olisi.
Minua lähinnä kiinnostaa, miten tästä juoruilusta itse kuulee? Sen kun ei vaan ole paikallisten kanssa tekemisissä kuin pakolliset. Ei ne paikalliset ole siellä teitä paapomassa ja palvomassa.
Eihän tuo oikein onnistu jos on vaikka lapsia, kun on kaikenlaisia vanhempainiltoja ja lapsiakin voidaan kavahtaa jos vanhemmat levittelee ilkeämielisiä juoruja. Tai jos on ihan tultu omalle pihalle syyttämään jostain vahingonteosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista se takanapäin juoruilu on, keksivätkö jotain valheita ja miten se on tullut ilmi? Millaisiin asioihin ne tarttuvat, voitko havainnollistaa?
Kiinnostaisi tietää, olen syntyperäinen helsinkiläinen, mutta harkinnut maallemuuttoa. En ollenkaan pysty kuvittelemaan tuota puolta, millaista siellä olisi.
Minua lähinnä kiinnostaa, miten tästä juoruilusta itse kuulee? Sen kun ei vaan ole paikallisten kanssa tekemisissä kuin pakolliset. Ei ne paikalliset ole siellä teitä paapomassa ja palvomassa.
Eihän tuo oikein onnistu jos on vaikka lapsia, kun on kaikenlaisia vanhempainiltoja ja lapsiakin voidaan kavahtaa jos vanhemmat levittelee ilkeämielisiä juoruja. Tai jos on ihan tultu omalle pihalle syyttämään jostain vahingonteosta.
Niin, kyllä meidän pihoille on tultu ja täällä on myös käyty saapastelemassa myös silloin kun on oltu poissa. Ja ihan itse ovat kertoneet että ovat käyneet. Ja tuosta juoruilusta nyt voi todellakin jotain päätellä, kun ovat minulle juoruamassa muista tänne muuttaneista.
Ap.
Jaiks, kiitos vaan tästäkin muistutuksesta. En taidakaan ostaa mökkiä tuppukylästä.
Maassa maan tavalla. Koskee myös nihkeitä takahikiöitä. Ja kyllä, asun sellaisessa ja olen muuttanut tänne kaupungista. Täällä ei siedetä muuttajia jotka tulevat kylälle henkseleitä paukutellen kuinka on tietoa ja rahaa, nyt pistetään kaikki kylän toiminta uusiksi kun on niin jämähtänyttä.
Täällä ei tykätä ihmisistä jotka muuttavat maalle ja kuvittelevat että naapuri ihan hyvää hyvyyttään pilkkoo polttopuut, kantaa saunavedet, korjaa veneen ja leipoo jouluksi. Ehei, ihan samat säännöt pätee kuin kaupungissa.
Täällä pärjää kun on ystävällinen, maksaa palveluista, pitää pihan siistinä, koiran kotipihassa ja haukkumatta, ei päsmäröi ja viihtyy itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja tulijoissa itsessään ei tietenkään ole mitään vikaa?
Miettikää millä asenteella sinne maalle ja syrjäisiin paikkoihin muutatte.
Jos se on samanlainen asenne kuin tällä palstalla, että kaikki böndet ovat moukkia, niin ei kannata ihmitellä että ystäviä löydy ja että suhtautuminen uusiin ihmsiin on joskus nuivaa.
Miksi aina vaaditaan muilta jotain, olematta itse valmis johonkin.
Kyllä nuo pienet alueet toivovat lisää asukkaita, että myös palvelut säilyisivät niiden keskuspaikassa, kuten kirkonkylillä.
Ap:han sanoi että on positiivinen ja ystävällinen ihminen ja muutti hyvillä mielin maalle.
Niinhän se sanoo, totuus voi olla ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja tulijoissa itsessään ei tietenkään ole mitään vikaa?
Miettikää millä asenteella sinne maalle ja syrjäisiin paikkoihin muutatte.
Jos se on samanlainen asenne kuin tällä palstalla, että kaikki böndet ovat moukkia, niin ei kannata ihmitellä että ystäviä löydy ja että suhtautuminen uusiin ihmsiin on joskus nuivaa.
Miksi aina vaaditaan muilta jotain, olematta itse valmis johonkin.
Kyllä nuo pienet alueet toivovat lisää asukkaita, että myös palvelut säilyisivät niiden keskuspaikassa, kuten kirkonkylillä.
Ap:han sanoi että on positiivinen ja ystävällinen ihminen ja muutti hyvillä mielin maalle.
Ei kannata olla tyrkky.
No jos normaali ystävällisyys, käytöstavat ja toisen huomioiminen on tyrkkyä ja liikaa jollekin niin kenessähän on vika? Ihan ollaan rauhassa eletty ja oltu, ketään ei ole häiritty. Ja niin kuin sanoin, olen asunut maaseudulla ennenkin ja tämmöstä en ole kohdannut missään. Olen kotoisin pienestä maaseutupitäjästä, siellä kyräiltiin, mutta mittaluokka täällä nykyisessä on potenssiin 10! Enkä ole ainoa joka kokenut samaa.
Ap.
Mä en kaipaa maalla seuraa, muutin tänne jotta saan olla rauhassa omilla mailla. Ärsyttää naapurit jotka haluavat tutustua, olla ystävällisiä, huomioivia ja yhteisöllisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista se takanapäin juoruilu on, keksivätkö jotain valheita ja miten se on tullut ilmi? Millaisiin asioihin ne tarttuvat, voitko havainnollistaa?
Kiinnostaisi tietää, olen syntyperäinen helsinkiläinen, mutta harkinnut maallemuuttoa. En ollenkaan pysty kuvittelemaan tuota puolta, millaista siellä olisi.
Minua lähinnä kiinnostaa, miten tästä juoruilusta itse kuulee? Sen kun ei vaan ole paikallisten kanssa tekemisissä kuin pakolliset. Ei ne paikalliset ole siellä teitä paapomassa ja palvomassa.
Eihän tuo oikein onnistu jos on vaikka lapsia, kun on kaikenlaisia vanhempainiltoja ja lapsiakin voidaan kavahtaa jos vanhemmat levittelee ilkeämielisiä juoruja. Tai jos on ihan tultu omalle pihalle syyttämään jostain vahingonteosta.
Niin, kyllä meidän pihoille on tultu ja täällä on myös käyty saapastelemassa myös silloin kun on oltu poissa. Ja ihan itse ovat kertoneet että ovat käyneet. Ja tuosta juoruilusta nyt voi todellakin jotain päätellä, kun ovat minulle juoruamassa muista tänne muuttaneista.
Ap.
Laita alueella on kameravalvontakyltti. Joku että heti huomaa sen jo postilaatikolla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pitkälti työskentelee elinkeinonharjoittajina, pohjoisessa Suomessa. On pienet piirit, sukuyhteisöt vahvana. Muualta tulleet on vääränlaisia ja uhka.
Ap.
Ovatko lestoja tms? Se selittäisi jo paljon siitä nurkkakuntaisuudesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tyypillistä maaseudulla. Vanhempani muuttivat pieneen kylään 40 vuotta sitten ja heitä kohdellaan edelleen uusina tulokkaina. Tämä etelä-suomessa.
Minä kestin 2 v, ja muutin takaisin isoon kaupunkiin. Oma asenne oli varmaan aika naiivi, uskoin että ihmiset olisi aika samanlaisia kaikkialla, että miksi en tutustuisi kun kerran kaupungissakin tutustun.
No nyt olen viisaampi, en mene Kainuuseen edes käymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en muuttanut edes maalle, vaan "vain" keskisuureen kapunkiin. Ihme juoruilu ja ilkeily, etenkin työpaikalla. Jotkut ovat jopa ääneen ehdottaneet, että mitä jos muuttaisin takaisin. Tiedän useita muualta muuttaneita, jotka ovat muuttaneet pois tämän ilmapiirin takia. Ja sitten itketään, että maaseutu tyhjenee...
Pikkupaikkakuntalaisena voin vain kuvitella, kuinka ankeaa on muuttaa "ulkopuolisena" tällaiselle paikkakunnalle, ellei ole esim. mennyt naimisiin paikkakuntalaisen kanssa. Kaikki kahvipöytäkeskustelut, joita ikinä olen kuunnellut, on lähinnä sukuselvityksiä siitä, kuka on kenenkin lapsi tai serkku tai isosedän vanha heila ja mitä hölmöyksiä kenenkin suku on tehnyt.
Sitten kun on jotain sukupuuta paikkakunnalla, on helpompaa, mut sitä ennen kellään ei ole mitään luottamusta sinuut, kun ei tiedetä menneisyyttäsi kolmanteen tai neljänteen polveen. Parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas, eli edes hyvällä käytöksellä sitä ei voi muuttaa. Vain aika auttaa, ja sitä tarvitaan parin sukupolven verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja tulijoissa itsessään ei tietenkään ole mitään vikaa?
Miettikää millä asenteella sinne maalle ja syrjäisiin paikkoihin muutatte.
Jos se on samanlainen asenne kuin tällä palstalla, että kaikki böndet ovat moukkia, niin ei kannata ihmitellä että ystäviä löydy ja että suhtautuminen uusiin ihmsiin on joskus nuivaa.
Miksi aina vaaditaan muilta jotain, olematta itse valmis johonkin.
Kyllä nuo pienet alueet toivovat lisää asukkaita, että myös palvelut säilyisivät niiden keskuspaikassa, kuten kirkonkylillä.
Ap:han sanoi että on positiivinen ja ystävällinen ihminen ja muutti hyvillä mielin maalle.
No sehän se just pahinta on monille "maalaisjunteille". Tervehdi ystävällisesti niin hienostelet. Ole iloinen niin olet tekopirteä. Äitini jaksaa maaseudultaan aina valittaa kuinka kylmiä ihmisiä täällä kaupungissa asuu (asui itsekin täällä muutaman vuoden). Itse on yleensä hiljaa ja kun puhuu, puhuu jotenkin "venkoillen" niin, ettei kukaan ymmärrä ja se on sitä huumoria vaan, täällä ollaan niin totisia. Selän takana haukkuu kaikki, muistan kun ollessani lapsi haukkui kaverinikin, että sillä on niin pitkät jalat, että koulureppu tulee selässä tosi alas, tämä oli oikein huvittavaa. Lapsen fyysinen ominaisuus. Ja tämän lapsen äiti oli pidentänyt hamettaan niin, että pidennys näkyi, tämä oli oikein hupaisaa, että siinä hienolla naisella (opettaja) ei ollutkaan rahaa hameeseen ja hah hah haa. On myös tosi pisteliäs, saattaa tokaista jotain loukkaavaa, mutta vaihtaa heti puheenaihetta, jotta toinen ei ehdi vastata. Ja tämä kaikki on vain huumoria, iloista maalaismeininkiä. Eikä todellakaan ole suvun ja asuinalueen pahinta sorttia. Mieluummin asun ikävässä ja totisessa kaupungissa, jossa tervehdykseen vastataan ym. omituista.
Olen kotoisin maalta, ja tunnistan tuon vihamielisyyden. Niitä, jotka myyvät pelto- tai metsämaita tonteiksi "kaupunkilaisille" suunnilleen vihataan, ja sitten niille tonteille talonsa rakentavat saavat tämän vihan niskaansa eivätkä ikinä pääse osaksi kyläyhteisöä. Heidän asumisensa "sen ja sen" pellolla vain lähinnä v*tuttaa.
Jotain selkkauksiakin on ollut. Yhden entisen pellonereunan ok-talon asukkaat tekivät valituksen, kun läheinen talli ryhtyi rakentamaan maneesia. Aiheutuu kuulema vaikka mitä haittaa. Noh, ympäristökeskuksen vastaus oli, että ovat rakentaneet talonsa maatalousalueeksi kaavoitetulle maalle, ja maneesin paikalle voisi rakentaa vaikka sikalan. Että sillä lailla.
Että miettikää nämä asiat, kun etsitte uudistalotonttia maalta.
Ainoat tavat muuttaa onnellisesti osaksi vanhaa maalaisyhteisöä ovat:
1) Mennä naimisiin tilanomistajan kanssa ja kehittää tilaa menestyksekkäästi. Muualla töissäkin voi käydä, mutta sitten jää jo ulkopuolisemmaksi.
2) Lunastaa itselleen suvun vanha talo maalta. Arvostus tulee talon mukana, ja vanhat kyläyhteisö tietää että siinä asuu nyt sen ja sen poika tai tytär.
Olen itse maatalon tytär, enkä ikipäivänä muuttaisi kotikylälle asumaan. Epäonnisia maallemuuttajia tiedän sieltä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Pikkupaikkakuntalaisena voin vain kuvitella, kuinka ankeaa on muuttaa "ulkopuolisena" tällaiselle paikkakunnalle, ellei ole esim. mennyt naimisiin paikkakuntalaisen kanssa. Kaikki kahvipöytäkeskustelut, joita ikinä olen kuunnellut, on lähinnä sukuselvityksiä siitä, kuka on kenenkin lapsi tai serkku tai isosedän vanha heila ja mitä hölmöyksiä kenenkin suku on tehnyt.
Sitten kun on jotain sukupuuta paikkakunnalla, on helpompaa, mut sitä ennen kellään ei ole mitään luottamusta sinuut, kun ei tiedetä menneisyyttäsi kolmanteen tai neljänteen polveen. Parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas, eli edes hyvällä käytöksellä sitä ei voi muuttaa. Vain aika auttaa, ja sitä tarvitaan parin sukupolven verran.
Totta, kun kirkkomaan kalmistolla alkaa olla sukua neljän sukupolven ajalta ja isovanhemmat taistelleet useammissa sodissa, niin johan alkaa suut löysentyä vainajan muistotilaisuudessa kahvia ryystäessä.
Olen asunut ikäni pienellä paikkakunnalla, alle 3000 asukasta. Tuttuja asioita, aina uudet asukkaat otetaan varautuneesti ja hieman aluksi ihmetellään mitä porukkaa on. Älä pliis väkisin yritä päästä paikallisten porukkaan. Se ärsyttää minua.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut ikäni pienellä paikkakunnalla, alle 3000 asukasta. Tuttuja asioita, aina uudet asukkaat otetaan varautuneesti ja hieman aluksi ihmetellään mitä porukkaa on. Älä pliis väkisin yritä päästä paikallisten porukkaan. Se ärsyttää minua.
En ole yksityiselämässä todellakaan yrittänyt paikallisten porukkaan, mutta työtehtävissä en ymmärrä kuppikuntia. Kaikkien kanssa pitää yrittää tehdä yhteistyötä.
Alue: Aihe vapaa
Itse olen saanut tietää juoruilusta ihan niin, että esim joku ihminen on kysynyt jotain asiasta jonka hän on kuullut. Eli on kuullut puhuttavan minusta jotain pahaa ja on sitten itse ehkä vahingossa tai tahallaan tuonut sen ilmi. Toinen keino on se, että toisten käytös paljastaa jotain ja ovat ivallisia sekä selvästi puhuvat toisilleen jotain minusta. On minua myös esitelty muille, että tuolla se ja se menee ja on muuttanut sieltä ja tiedätkö sen. Tämäkin usein niin, että mukana on jo enemmän valetta kuin totta. Tämä siis paljastaa ainakin sen, että jotkut puhuvat.