Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi koulussa hyvät oppilaat laitetaan aina tukemaan heikkoja?
19.05.2021 |
Muistan omalta kouluajoilta, miten raskasta tämä oli. Opettaja laittoi aina ne, jotka ei saaneet mitään aikaan, pareiksi ns hyvien oppilaiden kanssa.
Sitten, että työ saatiin tehtyä, piti hyvän oppilaan koko ajan ohjata ja tukea sitä huonommin ohjautuvaa. Mutta eihän sitä lapsi osaa tehdä.
Käytännössä meni niin, että hyvä oppilas teki sen työn molempien puolesta yksin. Sekä ajatustyön että käytännön toteutuksen. Saamatta mitään tukea omaan työhönsä heikommalta.
Heikompi oppilas kiikkui tuolilla, lojui pulpetilla, ja sai saman arvosanan työstä kuin hyvä oppilas.
Mikä järki tässä on?
Kommentit (106)
Muistan, miten itseä tämä kismitti. Yritin sitä heikommin suoriutuvaa luokkakaveria saada mukaan tekemään. Että etsi sinä tietoa tosta kirjasta, minä etsin tästä. Eihän se edes avannut sitä kirjaa, vaikka se oli hänen nenänsä eteen annettu!
Lopulta aina luovutin ja tein työn yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ketä sitten?
Samalla tutustutaan luokkakavereihin ja opitaan ymmärtämään muita monipuolisemmin.
Että tuollaisestakin pitää vielä valittaa aikuisena.
Minkälaisen kasvatuksen olette oikein saanut.
Meillä kotona jo kasvatettiin ja opetettiin, että heikompaa tulee aina auttaa ja etenkin sairaita.
Vierailija kirjoitti:
Halvempaa kuin apuopettajat.
Mutta kun ei tuosta kumpikaan opi!
Tai oppii. Heikompi oppii sen, että siivestämälläkin pärjää. Tunnollisempi oppii, että minun pitää tehdä oman lisäksi muiden työt, muuten ei tule valmista.
Järjetöntä.
Ei lapsi osaa opettaa toista, jos toinen on selvästi heikompi. Eikä motivoida, jos toinen ei halua osallistua. Aikuisella on keinoja tuohon, ei lapsella.
Vierailija kirjoitti:
No, ketä sitten?
Samalla tutustutaan luokkakavereihin ja opitaan ymmärtämään muita monipuolisemmin.
Että tuollaisestakin pitää vielä valittaa aikuisena.
Minkälaisen kasvatuksen olette oikein saanut.
Meillä kotona jo kasvatettiin ja opetettiin, että heikompaa tulee aina auttaa ja etenkin sairaita.
Miten se paremmin suoriutuvan oppilaan asema voi jatkuvasti olla se auttaja ja muiden tukioppilas? Kun ei tuossa ollut kyse heikompien auttamisesta. Vasn siitä, että ne paremmin osaavat teki työn lopulta heikompien puolesta.
Mitä siinä kumpikaan oppii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ketä sitten?
Samalla tutustutaan luokkakavereihin ja opitaan ymmärtämään muita monipuolisemmin.
Että tuollaisestakin pitää vielä valittaa aikuisena.
Minkälaisen kasvatuksen olette oikein saanut.
Meillä kotona jo kasvatettiin ja opetettiin, että heikompaa tulee aina auttaa ja etenkin sairaita.
Joo, tunsin ne luokkakaverit kyllä oikein hyvin, kun oltiin pieninä leikitty samoissa puistoissa ja 9v käytiin samaa peruskoulua.
Ne heikoimmat ei sinä aikana kehittyneet yhtään sen paremmiksi. Aikuisena yksi päätyi Kakolaan, pari elämään yhteiskunnan tuilla usean lapsen yksinhuoltajana jne.
Koulussa kiusasivat ja nimittelevät meitä muita.
Millä perusteella tuo tuolilla kiikkuva mitään aikaansaamaton lapsi on "heikompi"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella tuo tuolilla kiikkuva mitään aikaansaamaton lapsi on "heikompi"?
Kouluaineissa pärjäämisen suhteen heikompi. Motivaatioltaan heikompi. Yhteistyökyvyiltään heikompi. Yhteisen vastuunkannon taidoiltaan heikompi.
Parempi löysin rantein ottamisessa ja tuolilla keikkumisessa.
Muistan itsekin kuinka ärsyttävää se oli.
Numero riippui täysin siitä kenet sai parikseen.
Jos sai sellaisen joka pelleili ja häiriköi, tuli työstä kehno vaikka kuinka kovasti yritti tehdä siitä asiallista. Viimeistään työn esittelyssä pisti se häirikkö parastaan ja sai upotettua hyvänkin pohjatyön.
Ei sellainen mitään mitään taitoja kenellekään opettanut.
Oli aivan erilaista työskennellä sellaisen kanssa joka osallistui tekemiseen eikä piirellyt hämähäkkejä siihen esiteltävään osuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen ihmetellyt itsekin.
Lapsille pitäisi pienestä pitäen opettaa, että menestyjät menestyy ja häviäjät häviää - se on vaan luonnonlaki, ja niin se menee työmaailmassakin.
Jokainen on oman onnensa seppä; jos se heikkolahjainen kakara ei mitään tajua, niin ei ole järkeä että hän heikentää menestyjän menestymistä.
ja kiltit lapset saa häirikön ohjauttavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipäätään suomalainen koulujärjestelmä pyrkii tasapäistämään liikaa. Todella lahjakkaita ja älykkäitä ei pystytä tukemaan riittävästi. Kaikessa mennään heikoimpien etu edellä. Kuka pitäisi fiksuimpien puolta? Tasoryhmät takaisin. Oikeasti, tämä yhteiskunta tarvitsee myös huippuosaajia, ei pelkkiä keskinkertaisia puurtajia. Kyllä lapset ja nuoret itsekin tajuavat, että jotkut vaan on fiksumpia ja parempia. KOULUjutuissa. Ei se sitä tarkoita, että ihmisinä jotenkin parempia. Ja sitä paitsi, siellä tasoryhmissä ne heikommatkin pääsisi paremmin loistamaan ja kokemaan onnistumisen elämyksiä.
Oppi samalla, että aikuisena saa maksaa toisen valtion velkoja. Maksaa saamattomille ihmisille kehitysapua ja veroja. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen vahvasti lasten laittamista lahjakkaiden kouluun, tavalliset koulut ovat aivan hirvittävässä tilassa hiemankin keskimääräistä fiksumman lapsen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt itsekin.
Lapsille pitäisi pienestä pitäen opettaa, että menestyjät menestyy ja häviäjät häviää - se on vaan luonnonlaki, ja niin se menee työmaailmassakin.
Jokainen on oman onnensa seppä; jos se heikkolahjainen kakara ei mitään tajua, niin ei ole järkeä että hän heikentää menestyjän menestymistä.
Ei. Vaan se heikkolahjainen tarvii aikuisen ohjausta. Ei toinen lapsi pysty häntä auttamaan.
Jos ero taidoissa ei ole kovin suuri, silloin paremmin suoriutuva voi tukea toista oppilasta ja oppii siinä itsekin, kun selittää ajatteluaan toiselle
Jos toinen oppilas on taidoiltaan kovin eri tasolla eikä motivaatiota ole, niin ei se paremmin pärjäävä oppilas omaa keinoja, joilla tällaista kaveria tukea. Molemmat turhautuu.
Itsellä ei ole mitään muistikuvaa, että näin olisi vaikka peruskoulussa toimittu. Tosin niihin aikoihin olin itsekin ns. tuolilla keikkuja, niin ei sieltä hirveästi mitään muista.
Korkeakoulussa taas on tuntunut, että vain kourallinen kanssaopiskelijoista on sellaisia, että saavat mitään järkevää tehtyyn määräajan puitteissa. Lähes poikkeuksetta on ryhmätehtävissä "joutunut" tekemään selkeästi omaa osuuttaan enemmän. Muutamaan otteeseen tuo muiden lusmuilu on mennyt sen verran tunteisiin, että olen ihan periaatesyistä tehnyt koko tehtävän yksin, eronnut ryhmästä ja saanut hommat omalta osaltani sillä tapaa pakettiin. Korkeakoulun hyviä puolia. Peruskouluaikana ei varmaan olisi onnistunut, vaan olisi ollut pakko ns. upota laivan mukana tai tehdä kaikki itse vastaavassa tilanteessa.
Molemmat oppivat miten yhteiskunta toimii. Älykkäät ja ahkerat pyörittävät maailmaa, laiskat ja tyhmät eivät tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Oppi samalla, että aikuisena saa maksaa toisen valtion velkoja. Maksaa saamattomille ihmisille kehitysapua ja veroja. Jne.
Nojoo, ehkäpä se on tämä sitten mihin tuolla pyritään :D
Sama idea kuin työelämässäkin: näin saadaan tilastoharha että pahnanpohjimmaisetkin saa jotain aikaan, kun laitetaan heidät ahkeran kanssa "tiimiin".
Alue: Aihe vapaa
Halvempaa kuin apuopettajat.