Lue keskustelun säännöt.
Jos pikkulapsiperheessä tehdään riitojen välttämiseksi kotitöiden jaosta excel niin...
18.05.2021 |
...onko siihen reilua merkitä myös lasten hoitamiseen liittyvät asiat? Eli jaetaan tiskivuorot ja vessanpesuvuorot mutta pitäisikö samalla jakaa vuorot kumpi laittaa lapselle iltapalat, hoitaa nukuttamiset jne?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
On ihan hyvä, etä asioista voidaan sopia ja pyriään ennakoimaan, mutta en tiedä haluaisinko elää kumppanin(naisen) kanssa lapsiperhe arkea, jossa jokainen tuleva liikkeeeni ja toimeni olisi ennalta taulukoitu. - Sellaiselta tämä nyt vähän kuullosti. Tai sitten ehkä ymmärsin avauksen väärin Muta se on varmaa ettei parisuhde ole minulle nollasummapeli. Mutta toisaalta ihan liian paljon olen kohdannut äällä kirjoituksia, joissa viim. yhteen muuton tai lapsen saamien myöä moni mies on taantunut ja vajonnut pari vuotiaan lapsen tasolle, kun ei kai voi ymmärtää, niinkään, että (yleensä) nainen olisi ollu halukas elämään tomppelin kumppanin kanssa. Tai, että hän olisi odottanut, kuinka hänänen kumppaninsa (e. tavallisimmin mies) kyllä muuttuu ja havahtuu jakamaan yhteisestä arjestä ja vasuita tekemään oman osansa, vaikka ei ennen yhteen muuttoa tai ennen laps(i)en syntymää niistä juuri lainkaan välittänyt.
Se vähän yksinkeraisempi mies
Monet parit jos nyt listaisivat kaiken mitä tekevät, huomaisivat että nainen usein tekee huomattavasti enemmän. Tämä on ihan tutkittu fakta. Mutta mielestäni naiset itse myös ylisuorittavat ja tekevät juttuja joita ei olisi pakko tehdä Just Nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Ei työn fyysinen raskaus saa vaikuttaa siihen kumman vuoro on tyhjentää tiskikone.
Kivat kirsikanpoiminnat sieltä sitten
Fyysisesti raskaampi työ ei aina ole raskaampaa. Ojan kaivuu lapiolla on helpompaa kuin olla erityisopettaja vaikeille oppilaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan hyvä, etä asioista voidaan sopia ja pyriään ennakoimaan, mutta en tiedä haluaisinko elää kumppanin(naisen) kanssa lapsiperhe arkea, jossa jokainen tuleva liikkeeeni ja toimeni olisi ennalta taulukoitu. - Sellaiselta tämä nyt vähän kuullosti. Tai sitten ehkä ymmärsin avauksen väärin Muta se on varmaa ettei parisuhde ole minulle nollasummapeli. Mutta toisaalta ihan liian paljon olen kohdannut äällä kirjoituksia, joissa viim. yhteen muuton tai lapsen saamien myöä moni mies on taantunut ja vajonnut pari vuotiaan lapsen tasolle, kun ei kai voi ymmärtää, niinkään, että (yleensä) nainen olisi ollu halukas elämään tomppelin kumppanin kanssa. Tai, että hän olisi odottanut, kuinka hänänen kumppaninsa (e. tavallisimmin mies) kyllä muuttuu ja havahtuu jakamaan yhteisestä arjestä ja vasuita tekemään oman osansa, vaikka ei ennen yhteen muuttoa tai ennen laps(i)en syntymää niistä juuri lainkaan välittänyt.
Se vähän yksinkeraisempi mies
Monet parit jos nyt listaisivat kaiken mitä tekevät, huomaisivat että nainen usein tekee huomattavasti enemmän. Tämä on ihan tutkittu fakta. Mutta mielestäni naiset itse myös ylisuorittavat ja tekevät juttuja joita ei olisi pakko tehdä Just Nyt.
Tutkittu fakta on myös se että eron jälkeen se määrä mitä nainen joutuu tekemään päivässä kotitöitä vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä33496 kirjoitti:
Ei tuolla asenteella pitkälle pötkitä. Kaksi marttyyria toisiaan nokittamassa.
Missä on halu tehdä toiselle hyvää? Ajatus "toinen toistanne palvelkaa". Siinä on vinha perä.
26 yhteistä vuotta, 3 lasta
No jos niitä riitoja on jo tullut siitä että toinen tekee mielestään kaiken vaikka se ei ole totta niin voihan joku taulukko ratkaista riidan... Ap
Suosittelen keskustelua taulukon sijaan. Jos alatte kaiken tasan jakamaan, sille ei tule loppua. Lapsi on oksennustaudissa ja sitten laskette kuinka monta yrjöä kumpikin siivosi ja sitten toinen sanoo, että mä siivosin isomman. Oikeasti. Nyt on kyse ihmissuhteesta, rakkaudesta.
Taulukko on mielestäni hyvä juttu jos toinen koko ajan luistaa mutta väittää ettei luista. Silloin on hyvä lyödä kunnon aikataulu pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Ei työn fyysinen raskaus saa vaikuttaa siihen kumman vuoro on tyhjentää tiskikone.
Kivat kirsikanpoiminnat sieltä sitten
Fyysisesti raskaampi työ ei aina ole raskaampaa. Ojan kaivuu lapiolla on helpompaa kuin olla erityisopettaja vaikeille oppilaille.
Mutta oli ammatti mikä vain niin kotona on tietyt kotityöt jotka on tehtävä eikä ammattiinsa voi siinä vedota että itse aikoo tehdä alle puolet ja puoliso joutuisi siksi tekemään yli puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Kotona pienen lapsen kanssa on helposti rankempaa kuin missään duunissa. Mutta tämä on ehkä vain mun mielipide.
niin tuleeko se mies sieltä töistä tekemään niitä kotitöitä vai ei ?
Käyttäjä33496 kirjoitti:
Ei tuolla asenteella pitkälle pötkitä. Kaksi marttyyria toisiaan nokittamassa.
Missä on halu tehdä toiselle hyvää? Ajatus "toinen toistanne palvelkaa". Siinä on vinha perä.
26 yhteistä vuotta, 3 lasta
Kyllä tämmönen taulukko saattaa pelastaa sen liiton, jos toisesta tuntuu että tekee koko ajan paljon enemmän. Myös se (usein miesten) väite että "no kun mä käyn töissä niin mun ei enää tarvi illalla mitään" on niin typerä. Jäisivät sitten himaan "työpäiväksi" jos siellä on niin paljon helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Ei työn fyysinen raskaus saa vaikuttaa siihen kumman vuoro on tyhjentää tiskikone.
Kivat kirsikanpoiminnat sieltä sitten
Fyysisesti raskaampi työ ei aina ole raskaampaa. Ojan kaivuu lapiolla on helpompaa kuin olla erityisopettaja vaikeille oppilaille.
hyvin sivuutit sen, että käykö molemmat töissä.
on myös eroa siinä, käykö se äippyli osa-aikatöissä ja mies koko-aikatöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Kotona pienen lapsen kanssa on helposti rankempaa kuin missään duunissa. Mutta tämä on ehkä vain mun mielipide.
niin tuleeko se mies sieltä töistä tekemään niitä kotitöitä vai ei ?
Mitä tarkoitat? Töiden jälkeen, oli se lastenhoito tai toimistotyö, kotihommat puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan hyvä, etä asioista voidaan sopia ja pyriään ennakoimaan, mutta en tiedä haluaisinko elää kumppanin(naisen) kanssa lapsiperhe arkea, jossa jokainen tuleva liikkeeeni ja toimeni olisi ennalta taulukoitu. - Sellaiselta tämä nyt vähän kuullosti. Tai sitten ehkä ymmärsin avauksen väärin Muta se on varmaa ettei parisuhde ole minulle nollasummapeli. Mutta toisaalta ihan liian paljon olen kohdannut äällä kirjoituksia, joissa viim. yhteen muuton tai lapsen saamien myöä moni mies on taantunut ja vajonnut pari vuotiaan lapsen tasolle, kun ei kai voi ymmärtää, niinkään, että (yleensä) nainen olisi ollu halukas elämään tomppelin kumppanin kanssa. Tai, että hän olisi odottanut, kuinka hänänen kumppaninsa (e. tavallisimmin mies) kyllä muuttuu ja havahtuu jakamaan yhteisestä arjestä ja vasuita tekemään oman osansa, vaikka ei ennen yhteen muuttoa tai ennen laps(i)en syntymää niistä juuri lainkaan välittänyt.
Se vähän yksinkeraisempi mies
Monet parit jos nyt listaisivat kaiken mitä tekevät, huomaisivat että nainen usein tekee huomattavasti enemmän. Tämä on ihan tutkittu fakta. Mutta mielestäni naiset itse myös ylisuorittavat ja tekevät juttuja joita ei olisi pakko tehdä Just Nyt.
Tutkittu fakta on myös se että eron jälkeen se määrä mitä nainen joutuu tekemään päivässä kotitöitä vähenee.
miten se voi oleellisesti vähentyä, jos äippyli hoitaa ihan kaiken yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi luoja että voi nykynaisten elämä olla vaikeaa.
älä vaan aloittaja lisäänny, ja toivottavasti et ole jo sitä tehnyt
Tai älä sinä lisäänny, jos et osaa suunnitella asioita.
Sen iltapalaleivän antaa kumpi tahansa, joka on siihen juuri sillä hetkellä fyysisesti kykenevä.
Sinä tarvitset siihen taulukon. Oletko asperger?
Kyse oli pikkulapsiperheestä. Harva vauva osaa itse syödä puuronsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Ei työn fyysinen raskaus saa vaikuttaa siihen kumman vuoro on tyhjentää tiskikone.
Kivat kirsikanpoiminnat sieltä sitten
Fyysisesti raskaampi työ ei aina ole raskaampaa. Ojan kaivuu lapiolla on helpompaa kuin olla erityisopettaja vaikeille oppilaille.
hyvin sivuutit sen, että käykö molemmat töissä.
on myös eroa siinä, käykö se äippyli osa-aikatöissä ja mies koko-aikatöissä.
Etkö nyt tosiaan halua tajuta että kotona lasten hoitaminen on se työpäivä sille kotipuolisolle? Oletko tosiaan noin paksukalloinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan hyvä, etä asioista voidaan sopia ja pyriään ennakoimaan, mutta en tiedä haluaisinko elää kumppanin(naisen) kanssa lapsiperhe arkea, jossa jokainen tuleva liikkeeeni ja toimeni olisi ennalta taulukoitu. - Sellaiselta tämä nyt vähän kuullosti. Tai sitten ehkä ymmärsin avauksen väärin Muta se on varmaa ettei parisuhde ole minulle nollasummapeli. Mutta toisaalta ihan liian paljon olen kohdannut äällä kirjoituksia, joissa viim. yhteen muuton tai lapsen saamien myöä moni mies on taantunut ja vajonnut pari vuotiaan lapsen tasolle, kun ei kai voi ymmärtää, niinkään, että (yleensä) nainen olisi ollu halukas elämään tomppelin kumppanin kanssa. Tai, että hän olisi odottanut, kuinka hänänen kumppaninsa (e. tavallisimmin mies) kyllä muuttuu ja havahtuu jakamaan yhteisestä arjestä ja vasuita tekemään oman osansa, vaikka ei ennen yhteen muuttoa tai ennen laps(i)en syntymää niistä juuri lainkaan välittänyt.
Se vähän yksinkeraisempi mies
Monet parit jos nyt listaisivat kaiken mitä tekevät, huomaisivat että nainen usein tekee huomattavasti enemmän. Tämä on ihan tutkittu fakta. Mutta mielestäni naiset itse myös ylisuorittavat ja tekevät juttuja joita ei olisi pakko tehdä Just Nyt.
Tutkittu fakta on myös se että eron jälkeen se määrä mitä nainen joutuu tekemään päivässä kotitöitä vähenee.
miten se voi oleellisesti vähentyä, jos äippyli hoitaa ihan kaiken yksin?
Sen ei tarvi siivota miesvauvan sotkuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Kotona pienen lapsen kanssa on helposti rankempaa kuin missään duunissa. Mutta tämä on ehkä vain mun mielipide.
niin tuleeko se mies sieltä töistä tekemään niitä kotitöitä vai ei ?
Mitä tarkoitat? Töiden jälkeen, oli se lastenhoito tai toimistotyö, kotihommat puoliksi.
ai nyt sä hyppäsit yhdessä kommentissa kotiäidistä työssäkäyväksi?
Anna mä arvaan, oletteko insinöörejä?
Ketkään muut kuin insinöörit ei ole noin tyhmiä, että rupeaa pitämään kotitöistä exceliä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan hyvä, etä asioista voidaan sopia ja pyriään ennakoimaan, mutta en tiedä haluaisinko elää kumppanin(naisen) kanssa lapsiperhe arkea, jossa jokainen tuleva liikkeeeni ja toimeni olisi ennalta taulukoitu. - Sellaiselta tämä nyt vähän kuullosti. Tai sitten ehkä ymmärsin avauksen väärin Muta se on varmaa ettei parisuhde ole minulle nollasummapeli. Mutta toisaalta ihan liian paljon olen kohdannut äällä kirjoituksia, joissa viim. yhteen muuton tai lapsen saamien myöä moni mies on taantunut ja vajonnut pari vuotiaan lapsen tasolle, kun ei kai voi ymmärtää, niinkään, että (yleensä) nainen olisi ollu halukas elämään tomppelin kumppanin kanssa. Tai, että hän olisi odottanut, kuinka hänänen kumppaninsa (e. tavallisimmin mies) kyllä muuttuu ja havahtuu jakamaan yhteisestä arjestä ja vasuita tekemään oman osansa, vaikka ei ennen yhteen muuttoa tai ennen laps(i)en syntymää niistä juuri lainkaan välittänyt.
Se vähän yksinkeraisempi mies
Monet parit jos nyt listaisivat kaiken mitä tekevät, huomaisivat että nainen usein tekee huomattavasti enemmän. Tämä on ihan tutkittu fakta. Mutta mielestäni naiset itse myös ylisuorittavat ja tekevät juttuja joita ei olisi pakko tehdä Just Nyt.
Tutkittu fakta on myös se että eron jälkeen se määrä mitä nainen joutuu tekemään päivässä kotitöitä vähenee.
miten se voi oleellisesti vähentyä, jos äippyli hoitaa ihan kaiken yksin?
Sen ei tarvi siivota miesvauvan sotkuja?
juujuu. miksi valitsit itse sen miesvauvan?
montako vaatekertaa tämä miesvauvasi puklasikaan päivässä ja paskoi housuunsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan hyvä, etä asioista voidaan sopia ja pyriään ennakoimaan, mutta en tiedä haluaisinko elää kumppanin(naisen) kanssa lapsiperhe arkea, jossa jokainen tuleva liikkeeeni ja toimeni olisi ennalta taulukoitu. - Sellaiselta tämä nyt vähän kuullosti. Tai sitten ehkä ymmärsin avauksen väärin Muta se on varmaa ettei parisuhde ole minulle nollasummapeli. Mutta toisaalta ihan liian paljon olen kohdannut äällä kirjoituksia, joissa viim. yhteen muuton tai lapsen saamien myöä moni mies on taantunut ja vajonnut pari vuotiaan lapsen tasolle, kun ei kai voi ymmärtää, niinkään, että (yleensä) nainen olisi ollu halukas elämään tomppelin kumppanin kanssa. Tai, että hän olisi odottanut, kuinka hänänen kumppaninsa (e. tavallisimmin mies) kyllä muuttuu ja havahtuu jakamaan yhteisestä arjestä ja vasuita tekemään oman osansa, vaikka ei ennen yhteen muuttoa tai ennen laps(i)en syntymää niistä juuri lainkaan välittänyt.
Se vähän yksinkeraisempi mies
Monet parit jos nyt listaisivat kaiken mitä tekevät, huomaisivat että nainen usein tekee huomattavasti enemmän. Tämä on ihan tutkittu fakta. Mutta mielestäni naiset itse myös ylisuorittavat ja tekevät juttuja joita ei olisi pakko tehdä Just Nyt.
En väitä vastaan. -Todennäköisesi olet aivan oikeassa. Pakko muuten vielä täydenää,, etä tätä naisten osuutta tehdä enempi tavanomaisia kotiaskareita (yms). kuvaa hämmentävällä tavalla ällä palstalla joitain kertoja kohtaamani kysymys, joissa kirjoitttaja (luultavammin nainen) kysyy, että miten paljon kumppaninne (oletetusarvoisesti mies) auttaa teitä kotiaskareissa....
Siis miä hel.i.ä. Siis aivan kuin kumppani olsi yhteisessä kodissa vain auttajan roolisssa joka pikkasen ehkä joskus vähänenemmänkin auttaa ja jeesaa. Mutta ilm. ei ainakaan ole itsenäien ja tasaveroinen kumppani, joka tekee ihan itsenäisesti ja omaehtoisesti arjen askareita.
Enkä ny arkoita, etteikö kumpi tahansa voisi pyytää toista avukseen ja tueksi. Vaan sitä nurinkurista asetelmaa, jossa toisen asemasta anneaan mielikuva,etä hän n aina enempi tai vähempi avustaja roolissa, joka luultavammin ei tekisi juurikaan miään, ellei joku (, kuen ässä kumppani) osoitaisi hänelle paikkaa ja tehäviä ja joka kantaisi aina asioista suurimman vastuun.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö tässä pikkulapsiperheessä molemmat myös töissä, ja yhtä raskaissa fyysisesti?
Ei työn fyysinen raskaus saa vaikuttaa siihen kumman vuoro on tyhjentää tiskikone.
Kivat kirsikanpoiminnat sieltä sitten
Fyysisesti raskaampi työ ei aina ole raskaampaa. Ojan kaivuu lapiolla on helpompaa kuin olla erityisopettaja vaikeille oppilaille.
Mutta oli ammatti mikä vain niin kotona on tietyt kotityöt jotka on tehtävä eikä ammattiinsa voi siinä vedota että itse aikoo tehdä alle puolet ja puoliso joutuisi siksi tekemään yli puolet.
Tätä juuri tarkoitin, ei ikinä voi tietää mikä duuni on oikeasti kuluttavin, tilanteet vaihtelee, ja molempien pitäisi yrittää tehdä kykynsä mukaan niin ettei yksi kannattele koko hommaa. Jonain päivänä joku ehtii enemmän, se että on hiilikaivosinsinööri ei tarkoita että on oikeutettu johonkin ylimääräiseen lepoon jatkuvasti.
Ei hyvää päivää...Siis pitää tehdä taulukko kotitöistä ja tarkasti katsotaan että molemmat tekee yhtä paljon hommia. Järkyttävän ahdistavaa ja veikkaan että tämmöinen liitto ei elämän loppuun asti kestä. Lapsiakin tulee surku kun katselevat tommosta touhua: Nyt on iskän vuoro antaa teille safkaa, mä en anna kun se on isän huki. Ja mä en pyyhi tuota maitoa tosta lattialta kun mä siivosin sen viimeksi. Ja kipitänpäs tsiikaamaan taulukosta kumpiko viime kerralla laittoi perunat kiehumaan.
Ahdistavaa.
Kyllä se on myös mun kokemus. Töissä on kepoa verrattuna mitä lapsen kanssa kotona.