Kuka teistä alkaisi sijaisvanhemmaksi
lapsenlapselle, sisaruksen lapselle tai muuten tutulle lapselle tarvittaessa?
Kommentit (51)
Ilman muuta voisin ryhtyä. Olen paljon hoitanut muidenkin lapsia, ja meillä on käynyt lomalapsi. Pidän yleensäkin lapsista, ja varmasti rakastaisin huostaani annettua lasta.
Alkaisin sijaisvanhemmaksi tuntemattomallekin lapselle. Useamman vuoden olen pyöritellyt asiaa mielessäni ja jos tilaisuus tulisi tarttuisin siihen. Aiemminkin olisin tarttunut mutta nykyään tilanne on entistä parempi sillä tarvittaessa voin jättäytyä kokonaan pois töistä tai tehdä vain osa-aikaista.
Itselleni tuntuisi helpommalta ottaa ihan vieras lapsi mutta toki ottaisin jonkun läheiseni lapsen sijoitukseen jos tarve tulisi.
Mies saattaisi hetken harata vastaan mutta ymmärtäisi velvollisuuden auttaa ihmisenä toista ihmistä ja lopulta innostuisi asiasta.
Lähipiirissä ei ole nyt lapsia, ja jaksaminen ja talon neliöt eivät ainakaan vieraille lapsille riittäisi, vaikka työ on todella tärkeää.
En voisi kuvitella muulle kuin tutulle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
En voisi kuvitella muulle kuin tutulle lapselle.
Nopeastihan vieraasta lapsesta tulee tuttu.
Tällä hetkellä en pystyisi, koska minulla on sairaus joka aiheuttaa kroonista väsymystä ja jaksan just ja just huolehtia itsestäni, mutta jos tuota ei olisi niin ryhtyisin.
Voiko siihen noin vain ryhtyä? Esim. varsinkin jos ei ole omia lapsia? Onko kovatkin kuulustelut ja tarkistukset, että hyväksytään sijaisvanhemmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä monellakin tuttavalla/naapurilla on sijaislapsi. Mietinkin, saako rahallista hyötyä, kun on niin yleistä.
Tavallisesta sijaislapsesta tienaa 800 euroa kuussa + verottoman kulukorvauksen. Vammaisesta tai muuten vaikeahoitoisesta lapsesta voi saada selvästi enemmänkin. Eli jos ottaa vaikka vain kaksikin sijaislasta, niin siitä saa jo elannon itselleen.
Vero menee niin palkkiosta kuin kulukorvauksestakin.
Ei mene kulukorvauksesta veroa koska se on nimenomaan kulukorvaus, eli tarkoitettu lapsen kulujen korvaamiseen eikä sijaisvanhemman käyttöön.
Menee koko summasta.
Sukulaislapsille ihan milloin vain, epäröimättä. Ns. vieraan lapsenkin voisin mielelläni ottaa, kunhan omat lapset ovat isompia.
Taidot ei välttämättä riittäisi kovin ongelmallisen tapauksen kanssa, joten ehkä tukiperhetoiminta voisi olla meidän perheelle oikeampi vaihtoehto, sitä sijoitettavaa tai tuettavaa lastakin ajatellen.
Jos tulisi tilanne, että joku itselleni jo valmiiksi läheinen lapsi/lapset olisi moisessa tarpeessa, ehdottomasti. Meillä on 3 lasta isolla ikähaarukalla päiväkoti-ikäisestä teiniin, kyllä siihen sekaan sopisi. Jopa ihan vauvaakin voisin harkita, vaikka se olisi isoin asia.
Olen muutenkin harkinnut esim tukiperheeksi ryhtymistä, ihan ennestäänkin vieraille lapsille. Todella usein otan muutenkin esim viikonlopuksi kylään yh-vanhemman lapsen jo nyt meille.