Lue keskustelun säännöt.
jatkuva huoli rahasta ja toimeentulosta vie elämänilon :(
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Lapsuus "asunto"köyhässä yh-perheessä. Ruoka oli aina loppu ennen äidin tilipäivää. Kauraryynit, maito ja sokeri on tuttua huttua, samoin raaka spagetti ja paljas näkkileipä. Oli tasan yhdet farkut, ja kun ne oli pesussa tai kuivumassa niin sitten ei menty ulos. Ei viikkorahoja, ei rahaa harrastuksiin, ei turhia hankintoja. Sitä ahdistuksen määrää kun tunsin itseni koulussa ulkopuoliseksi.
Menin töihin heti kun pääsin; lastenhoitoa, siivousta, useita eri myyjän hommia. Koko koulu- ja lukioajan tein töitä illat ja viikonloput että sain itselleni ostettua vaatteita ym. tarpeellista.
Yliopiston jälkeen oli pahin lama-aika eikä ketään palkattu, en saanut edes oman alan palkatonta harjoittelupaikkaa. Koska en halunnut että koulutukseni vanhenee kortistossa otin valtavat lainat (Finnvera) ja ostin oman alan yrityksen. Oli unettomia öitä ja kylmä rinki pseen alla, pelkäsin ihan tosissani. Jos on tarpeeksi rohkea ja tarttuu tilaisuuksiin on mahdollisuus päästä köyhyydestä ylös. Usko itseesi ja tee sitä mitä rakastat. Osaamisellesi on varmasti markkinat kunhan vain löydät ne!
Jos olet sairauseläkkeellä, niin neuvoni ei välttämättä auta sinua.
Sama tarina, paitsi että minulla oli järkeä olla ottamatta tyhmää taloudellista riskiä, kun oltiin kerran jo lamassa. Usko ja rakkaus ei laskuja maksa.
Sain työpaikan, maksoin asuntolainani ja jos nyt jäisin sairaseläkkeelle, olisi sairaseläkekin 2700 e kk.
Raha-asioissa ei pidä tunteilla ja haihatella, ryysyistä rikkauteen on harvinaista muualla kuin elokuvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Mitä ne yllätyslaskut oikein on? Pesukone tuntuu köyhällä hajoavan pari kertaa vuodessa, kun muilla ne kestää vuosikymmenen.
Ja yksityislääkärin pitää päästä, koska julkisen maksut on niin pieniä että sellainen summa on säästössä kun jättää turhuudet vähemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Minä olen jo aikoja sitten tajunnut, että terveyden ja elämänhalun säilyttäminen on tärkeämpää kuin fiksuus ja järkevyys joka ikisessä tilanteessa.
Jos köyhiä olisi pakko olla ja saisin taikasauvan, jolla muuttaa köyhiksi tai varakkaiksi ketkä vain haluan, niin taikoisin sinun kaltaisesi ihmiset kaikkein köyhimmiksi. Menetys olisi kaikille vähäisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Ap:n ulkona syömisestä en tiedä, mutta tuttavani kävi 1 x 6-12 kk hampurilaisketjussa syömässä ja silloinkin valitsi tarjousaterian tms. ja silti kuulin paheksuttavan hänen tuhlaavaisuuttaan. Joskus tarjosin itse, kun oli kuskina minun autollani ja siitäkin kuulin jälkipuhetta - ilmeisesti meidät nähnyt ei huomannut minun maksavan, tai sitä tietoa ei enää kannattanutkaan kertoa isovanhemmille. Useimmilla pienituloisilla ilot ja tuhlaamiset ovat tuota luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Minä olen jo aikoja sitten tajunnut, että terveyden ja elämänhalun säilyttäminen on tärkeämpää kuin fiksuus ja järkevyys joka ikisessä tilanteessa.
Jos köyhiä olisi pakko olla ja saisin taikasauvan, jolla muuttaa köyhiksi tai varakkaiksi ketkä vain haluan, niin taikoisin sinun kaltaisesi ihmiset kaikkein köyhimmiksi. Menetys olisi kaikille vähäisin.
Niin, ja olen eri kuin jolle vastasit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Minä olen jo aikoja sitten tajunnut, että terveyden ja elämänhalun säilyttäminen on tärkeämpää kuin fiksuus ja järkevyys joka ikisessä tilanteessa.
Jos köyhiä olisi pakko olla ja saisin taikasauvan, jolla muuttaa köyhiksi tai varakkaiksi ketkä vain haluan, niin taikoisin sinun kaltaisesi ihmiset kaikkein köyhimmiksi. Menetys olisi kaikille vähäisin.
No nyt oli lapsellista. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneks ei tarvii köyhistellä.
Pitkä työura takana ja nyt eläkkeellä.
Eläke netto 1830€
Kannattiko?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne yllätyslaskut oikein on? Pesukone tuntuu köyhällä hajoavan pari kertaa vuodessa, kun muilla ne kestää vuosikymmenen.
Ja yksityislääkärin pitää päästä, koska julkisen maksut on niin pieniä että sellainen summa on säästössä kun jättää turhuudet vähemmälle.
Tuossa pitää muistaa se, että köyhällä ei ole välttämättä varaa ostaa uutta kunnollista pesukonetta, ostelee käytettyjä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne yllätyslaskut oikein on? Pesukone tuntuu köyhällä hajoavan pari kertaa vuodessa, kun muilla ne kestää vuosikymmenen.
Ja yksityislääkärin pitää päästä, koska julkisen maksut on niin pieniä että sellainen summa on säästössä kun jättää turhuudet vähemmälle.
Tuossa pitää muistaa se, että köyhällä ei ole välttämättä varaa ostaa uutta kunnollista pesukonetta, ostelee käytettyjä sitten.
Niin mäkin tein.
Hain kirjastosta nokkakärryt ja ostin käytetyn pesukoneen 20 eurolla.
Pari v kesti. Ei niitä vaatteita joka käyttökerran jälkeen pitänyt pestä.
Aloin laittaa sivuun 20 euroa kk, joskus vähän enemmänkin. Kun rahat oli koossa, odotin vielä alea. 600 euroa maksoin ja myin vanhan koneen 30 eurolla
Käyn joka vuosi hammastarkatuksessa, kunnalliseen pääsee joka 2 vuosi. Liikun, harrastan kotijumppaa, fillaroin, olen normipainoinen. Yllättäviä sairastumisia ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Minä olen jo aikoja sitten tajunnut, että terveyden ja elämänhalun säilyttäminen on tärkeämpää kuin fiksuus ja järkevyys joka ikisessä tilanteessa.
Jos köyhiä olisi pakko olla ja saisin taikasauvan, jolla muuttaa köyhiksi tai varakkaiksi ketkä vain haluan, niin taikoisin sinun kaltaisesi ihmiset kaikkein köyhimmiksi. Menetys olisi kaikille vähäisin.
No nyt oli lapsellista. -eri
Mikä tuossa oli lapsellista? Miten paljon tunnet ihmisiä, jotka eivät koskaan kaipaa elämäänsä mitään kivaa? Yhtä ankeutta vain päivästä toiseen? Ja miten kauan sitä jaksaa ilman, että alkaa masentua tai esim. sortuu päihteisiin?
Viime aikoinahan monien mielenterveys on ollut kovilla jo muutaman kuukauden koronarajoitusten vuoksi. Nämä rajoitukset ja -eristykset ovai lastenleikkiä verrattuna vaikka kymmenen vuoden jatkuvaan köyhyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne yllätyslaskut oikein on? Pesukone tuntuu köyhällä hajoavan pari kertaa vuodessa, kun muilla ne kestää vuosikymmenen.
Ja yksityislääkärin pitää päästä, koska julkisen maksut on niin pieniä että sellainen summa on säästössä kun jättää turhuudet vähemmälle.
No kyllä mulle yllätyslaskut on sitä että yhtäkkiä hajoaa vaikkapa auto ja samalle kuulle tulee lääkärikäyntejä, lääkeostoksia, hammas tulee kipeäksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Minä olen jo aikoja sitten tajunnut, että terveyden ja elämänhalun säilyttäminen on tärkeämpää kuin fiksuus ja järkevyys joka ikisessä tilanteessa.
Jos köyhiä olisi pakko olla ja saisin taikasauvan, jolla muuttaa köyhiksi tai varakkaiksi ketkä vain haluan, niin taikoisin sinun kaltaisesi ihmiset kaikkein köyhimmiksi. Menetys olisi kaikille vähäisin.
No nyt oli lapsellista. -eri
Mikä tuossa oli lapsellista? Miten paljon tunnet ihmisiä, jotka eivät koskaan kaipaa elämäänsä mitään kivaa? Yhtä ankeutta vain päivästä toiseen? Ja miten kauan sitä jaksaa ilman, että alkaa masentua tai esim. sortuu päihteisiin?
Viime aikoinahan monien mielenterveys on ollut kovilla jo muutaman kuukauden koronarajoitusten vuoksi. Nämä rajoitukset ja -eristykset ovai lastenleikkiä verrattuna vaikka kymmenen vuoden jatkuvaan köyhyyteen.
Ja ravintolaruokako on välttämätöntä mielenterveyden vuoksi?
Kyllä mielitekoja saa olla, mutta ne pitää itse rahoittaa. Eikä sitten valittaa muille, miten rahat on loppu, kun ne on menneet ravintolaan.
10 v köyhyyttä on silkkaa laiskuutta, ei ole tarkoituskaan että muut 10 v makselevat sulle ravintolakäyntejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne yllätyslaskut oikein on? Pesukone tuntuu köyhällä hajoavan pari kertaa vuodessa, kun muilla ne kestää vuosikymmenen.
Ja yksityislääkärin pitää päästä, koska julkisen maksut on niin pieniä että sellainen summa on säästössä kun jättää turhuudet vähemmälle.
No kyllä mulle yllätyslaskut on sitä että yhtäkkiä hajoaa vaikkapa auto ja samalle kuulle tulee lääkärikäyntejä, lääkeostoksia, hammas tulee kipeäksi jne.
Sekö on siis yllätys, että ajoittain autosta tulee korjauskuluja, ja hammaslääkäriinkin pitää mennä?
Kumma, miten enemmistö tajuaa, että auto ei ole ikuinen vaan korjattavaa ja huolettavaa tulee, eikä hampaatkaan säily hoitamatta. Ei kai ne mädät hampaat ihan yllärinä sellaiseen kuntoon pääse, että montaa hammasta särkee kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Tuolla tavalla pysyykin köyhänä. Omien valintojen tulos se köyhyys, jos rahat on humputeltu turhuuteen.
Mistä ne muut edes tietävät paheksua? No siitä, että valitat rahattomuuttasi kun samalla tuhlaat. Mitä siihen pitäisi sanoa, kehua että oletpa fiksu, kun elät yli varojesi?
Minä olen jo aikoja sitten tajunnut, että terveyden ja elämänhalun säilyttäminen on tärkeämpää kuin fiksuus ja järkevyys joka ikisessä tilanteessa.
Jos köyhiä olisi pakko olla ja saisin taikasauvan, jolla muuttaa köyhiksi tai varakkaiksi ketkä vain haluan, niin taikoisin sinun kaltaisesi ihmiset kaikkein köyhimmiksi. Menetys olisi kaikille vähäisin.
No nyt oli lapsellista. -eri
Mikä tuossa oli lapsellista? Miten paljon tunnet ihmisiä, jotka eivät koskaan kaipaa elämäänsä mitään kivaa? Yhtä ankeutta vain päivästä toiseen? Ja miten kauan sitä jaksaa ilman, että alkaa masentua tai esim. sortuu päihteisiin?
Viime aikoinahan monien mielenterveys on ollut kovilla jo muutaman kuukauden koronarajoitusten vuoksi. Nämä rajoitukset ja -eristykset ovai lastenleikkiä verrattuna vaikka kymmenen vuoden jatkuvaan köyhyyteen.
Ja ravintolaruokako on välttämätöntä mielenterveyden vuoksi?
Kyllä mielitekoja saa olla, mutta ne pitää itse rahoittaa. Eikä sitten valittaa muille, miten rahat on loppu, kun ne on menneet ravintolaan.
10 v köyhyyttä on silkkaa laiskuutta, ei ole tarkoituskaan että muut 10 v makselevat sulle ravintolakäyntejä.
Olenko minä puhunut jotain ravintoloista? Eivät ole minulle ollenkaan tärkeitä. Sen sijaan jotkut harrastukset esimerkiksi ovat.
Tuo viimeinen väite laiskuudesta on kyllä todella ala-arvoinen. Mitenkähän esim. kroonisesti sairas on laiska?
Olen lomautettu.
Vkonloppuna olimme mm 2 eri museossa ( kaikilla museokortit saatu TA virike-edulla ) ja käytiin piknikillä.
Menin laittamaan pari kuvaa fb.hen ja heti sukulainen tuli kommentoimaan negatiivisesti.
Kyllä kokemuksella voin sanoa että ulosotossa lyhenee kyllä huomattavasti nopeammin velat jos on kyse vipeistä... niissä kun korot ovat ihan järkyttäviä.
Kuin myös ellos jne klarnat, collectorit... maksoin esim 50e ellokselle kuussa ja korkoihin meni lopussa jo n. 30e että silleen ja kulutusluotto pieneni kuussa pari euroa 🤣
Nyt on onneksi jo hyvällä mallilla ja onneksi ei tarvitse muuttaa tms eli en tarvi luottotietoja mihinkään ja liian kauan niiden takia elimme tosi köyhästi. Nyt kiitos ulosoton ja velkaneuvojan neuvosta tämän tein, jää rahaa elämiseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kokemuksella voin sanoa että ulosotossa lyhenee kyllä huomattavasti nopeammin velat jos on kyse vipeistä... niissä kun korot ovat ihan järkyttäviä.
Kuin myös ellos jne klarnat, collectorit... maksoin esim 50e ellokselle kuussa ja korkoihin meni lopussa jo n. 30e että silleen ja kulutusluotto pieneni kuussa pari euroa 🤣
Nyt on onneksi jo hyvällä mallilla ja onneksi ei tarvitse muuttaa tms eli en tarvi luottotietoja mihinkään ja liian kauan niiden takia elimme tosi köyhästi. Nyt kiitos ulosoton ja velkaneuvojan neuvosta tämän tein, jää rahaa elämiseenkin.
Juu iisiä on näiden helpon elämän ihmisten antaa täällä neuvojaan kun eivät ole ikinä jääneet mistään paitsi ja perintörahoilla elellään mukavasti 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne yllätyslaskut oikein on? Pesukone tuntuu köyhällä hajoavan pari kertaa vuodessa, kun muilla ne kestää vuosikymmenen.
Ja yksityislääkärin pitää päästä, koska julkisen maksut on niin pieniä että sellainen summa on säästössä kun jättää turhuudet vähemmälle.
No kyllä mulle yllätyslaskut on sitä että yhtäkkiä hajoaa vaikkapa auto ja samalle kuulle tulee lääkärikäyntejä, lääkeostoksia, hammas tulee kipeäksi jne.
Sekö on siis yllätys, että ajoittain autosta tulee korjauskuluja, ja hammaslääkäriinkin pitää mennä?
Kumma, miten enemmistö tajuaa, että auto ei ole ikuinen vaan korjattavaa ja huolettavaa tulee, eikä hampaatkaan säily hoitamatta. Ei kai ne mädät hampaat ihan yllärinä sellaiseen kuntoon pääse, että montaa hammasta särkee kerralla.
No tottakai autoa täytyy korjata ja hampaita hoitaa mutta mistä ihmeestä niihin yhtäkkiä saat rahaa, pienistä tuloista on vaikea säästää.
En onneksi ole ollut tuossa tilanteessa. Vaikka sellaisessa olen ollut jossa kuukaudessa tulot olivat 1100€ netto ja menot 1050€. Säästöjä onneksi oli tuolloin, joilla ”yllätyskulut” pystyi maksamaan.
Läheisen tilanne surettaa jolla rahahuolia. Minkäs teet kun rahat menee viinaan.