Lue keskustelun säännöt.
jatkuva huoli rahasta ja toimeentulosta vie elämänilon :(
Kommentit (76)
Siivoojille maksetaan vähintään 1750 e netto ja about 1450 e netto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vie, ilmaiseksi voi harrastaa paljon kirjasto, kesällä voi uida luonnon vesissä, talvella hiihtää ja luistella (varusteita voi vaikka kysellä lahjoituksena esim Facebookissa tai ostaa kirpparilta pikku rahalla), käy kävelyllä, etsi uusia ystäviä, tee vapaaehtois työtä, tee itse ruokaa isoja annoksia ja pakasta pieniin eriin, jolloin valmisruokaa on aina tarjolla kun tarvitsee, vaan uuniin tai mikroon sulamaan.
Osta vaatteet käytettynä vaan se minkä tarvitsee.
Opettele käyttämään tavarat ja vaatteet loppuun asti, sisustusta ei tarvitse vaihtaa trendien mukaan tai vaatteita, vaan sitten kun on rikki uutta tilalle, tää on ennen kaikkea ekoteko ja kukkaro kiittää.Sinulla ei selvästi ole pienintäkään kokemusta tai käsitystä siitä, miltä tuntuu kun huoli toimeentulosta vie elämänilon. Kun aamun ensimmäinen ajatus on pelko siitä, mitä postissa tulee ja miten päivästä selviää, ja viimeinen että miten selvitä seuraavasta päivästä. Siinä välissä ei paljon muuta jaksa kuin hoitaa välttämättömät asiat ja lopun aikaa maata toimintakyvyttömänä sängyssä.
Ei postista tule mitään yllätyslaskuja, vain ne tavanomaiset asumiseen, nettiin ja puhelimeen liittyvät laskut. Vesilaskun tai sähkön tasausmaksut ei paljon kirpaise. Minulle ei tule koskaan yllätyslaskuja. Jouduin uusimaan WC.istuimen ja kysyin ennakkoon putkiliikkeestä, mitä maksaa. Sama savupiipun massauksen kanssa. Sama pihapuiden kaadossa. En tajua, mistä teille tulee yllätyslaskuja. Minä en maksaisi, koska se ei olisi minun laskuni vaan lähetetty erehdyksessä.
Miksi näistä yllätyslaskuista pitää aina v*ttuilla? Vai oletko sinäkin vain harvinaisen yksinkertainen ihminen? Ei se lasku tietenkään yllätys ole, vaan se asia, mistä se lasku aiheutuu.
Esimerkiksi minulle on tullut parin vuoden aikana muutamia yllätyslaskuja lääkärikäynneistä. Tiesin tietenkin, että niistä tulee lasku, mutta en osannut ennakoida, että joudun pikkuonnettomuuteen tai että minulta esim. irtoaa hampaasta paikka. Siksi ne olivat yllätyslaskuja.
Ai tällaisia yllätyslaskuja, ovat toki harmillisia. Mulle ei tuollaisia tule edes yhtä laskua vuotta kohti, mutta voi jonkun kohdalle osua montakin.
Jos ei ole maksukykyä, niin voi hakea maksun alentamista tai vapautusta terveydenhoitomaksusta. Nykyisin tämä on ensisijainen vaihtoehto, jos terveyskulut aiheuttaisivat toimeentulotukiasiakkaaksi joutumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverilla on tuo tilanne. Pienet tulot, mutta aina "tarvitsee" uusia vaatteita, kaudenhoitotuotteita ja huonekaluja. Ostaa osamaksulla. Näytää pahasti stressaantuneelta, mutta ei voi auttaa.
Tarviminen ja haluaminen on eri asioita. Ei ihminen tarvitse kuin ruokaa, ehjät vaatteet ja katon pään päälle.
Ensimmäisestä lauseesta olen samaa mieltä, mutta jälkimmäisestä en. Kyllä ihminen muutakin tarvitsee elääkseen hyvää elämää. Paljonkin muuta, ja kaikki tietävät sen.
Mutta tämä onkin hurskastelijotten ja kettuilijoiden palsta -varsinkin kun aletaan puhua köyhyydestä.
Vierailija kirjoitti:
ulosottoon vaan kaikki mitkä ei lyhene.
Helpompaa maksaa kun ovat kaikki nipussa ja velka lyhenee, toisin kun aiemmin.
Terv. tyhmä pikavippaaja ja osamaksaja
Ulosotossakin on toki hyvät puolensa. - Mutta ulosoton asiakkaan on ympeää olla silloin jos tai kun on esimerkiksi tarve vaihtaa asuntoa edullisempnaan, tai muuttaa mahd. työnperässä. Aika moni vuokranantaja näet haluaa, että mahd. vuokralainen ei omaa maksuhäiriömerkintöjä, joka nykyisin säilyvät, vaikka itse velka olisi jo maksettu.
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta. Jatkuva pelko siitä, että tulee jälleen uusi lasku hirmukorkoineen, katkeaa jälleen sähköt kun laskua ei ole maksettu tai että en kertakaikkiaan saa raavittua vuokrarahaa kasaan ja tapahtuu pahin mahdollinen eli lähtee katto pään päältä.
Ei kaikilla ole säännöllistä tt-tukea silloin, kun jaksaminen on vähimmillään ja pitää pärjätä täysin yksin. Enempää en tällä palstalla avaudu, mutta ap:lle jaksamista. Päivä kerrallaan eteenpäin ja jonakin päivänä helpottaa.
Kertoisitteko konkreettisesti mikä on tämä mysteerinen päivä kun helpottaa? Sitä ei kokemukseni mukaan tule kovin monelle. Toki voi tulla onnekkaassa sattumassa, mutta hyvin epätodennäköistä. Kun köyhyys on pitkäaikaista, siihen on aina syynsä. Ja tämä kierre on erittäin vaikea katkaista myöhemmin, koska huono-osaiselle tulee paljon muutakin kuormittavaa mikä ennestään vaikeuttaa tilannetta. Lisäksi tällaisen henkilön asema tässä kovien arvojen yhteiskunnassa on enää siellä pohjamudissa, joten yksistään yhteiskunnalliselta tasolta tulee pois pyyhityksi melko huolella. Orjatyö onkin taas vaihteeksi tulevaisuutta! Me ihan itse annamme sen tapahtua ja näin sivilisaationa olemme menossa takaisin elämän perusasioiden opiskeluun, eli emme opi mitään ihmiskuntana. Sinä, joka nyt olet hyväosainen, saatatkin olla tulevaisuuden huono-osainen!
Kausaliteetti pitäisi opettaa huolella ja takoa kirjalla_ _päähän erityisesti valtaapitäville ja muuten itsensä yläpuolelle asettaville id*oteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tilanne on se, että rahaa jota ei ole, on käytetty. Eli otettu lainaa ja vippiä, ostettu osamaksulla ja jätetty sitten maksamatta tai elämän tilanne on huonontunut ja maksukyky loppunut. Silloin parasta mitä voi tehdä on kaivaa se pää ulos hiekasta. Koostaa kaikki laskut ja menot taulukkoon (koneella tai paperille) ja katsoa mikä tilanne on. Kertoa perheelle ja muille läheisille tilanne. Kokeilla saada velkoihin apua esimerkiksi takuusäätiöltä ja googlailla muita mahdollisia apuja ja velkanaeuvontaa. Ahdistus helpottuu, kun tietää mikä tilanne on ja saa siihen neuvoja/apua, eikä tarvitse salailla.
Jos taas tilanne on ainainen köyhyys, ikinä rahat ei riitä, töitä ei ole tai pysty tekemään ja joutuu elämään huonosti. Siihen ei auta kuin asennemuutos, löytää iloa niistä hyvistä ja ilmaisista asioista. Miettiä eikö oikeasti ole mitään mitä voisi tehdä lisätiennestiksi, joko rahaa tai hyödykkeitä vastaan. Harvoin on, mutta joskus voi löytyä jotain.
Lapsuus "asunto"köyhässä yh-perheessä. Ruoka oli aina loppu ennen äidin tilipäivää. Kauraryynit, maito ja sokeri on tuttua huttua, samoin raaka spagetti ja paljas näkkileipä. Oli tasan yhdet farkut, ja kun ne oli pesussa tai kuivumassa niin sitten ei menty ulos. Ei viikkorahoja, ei rahaa harrastuksiin, ei turhia hankintoja. Sitä ahdistuksen määrää kun tunsin itseni koulussa ulkopuoliseksi.
Menin töihin heti kun pääsin; lastenhoitoa, siivousta, useita eri myyjän hommia. Koko koulu- ja lukioajan tein töitä illat ja viikonloput että sain itselleni ostettua vaatteita ym. tarpeellista.
Yliopiston jälkeen oli pahin lama-aika eikä ketään palkattu, en saanut edes oman alan palkatonta harjoittelupaikkaa. Koska en halunnut että koulutukseni vanhenee kortistossa otin valtavat lainat (Finnvera) ja ostin oman alan yrityksen. Oli unettomia öitä ja kylmä rinki pseen alla, pelkäsin ihan tosissani. Jos on tarpeeksi rohkea ja tarttuu tilaisuuksiin on mahdollisuus päästä köyhyydestä ylös. Usko itseesi ja tee sitä mitä rakastat. Osaamisellesi on varmasti markkinat kunhan vain löydät ne!
Jos olet sairauseläkkeellä, niin neuvoni ei välttämättä auta sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko avata vähän tulojasi ja pakollisia menojasi niin nähtäisiin onko siellä joku selkeä ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä nyt on taas vaikeeta.
On sulla varmaan katto pääs päällä.
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt aina köyhyysrajan alapuolella. Lapsesta saakka. Olen havahtunut siihen vasta nyt aikuisena kun myös fyysinen terveys on alkaa pettämään ja tajuaa millaisia vaikutuksia köyhyydellä ja stressillä on.
M43
Kuin myös ja edelleen, omille lapsille en tuota tapaa suhtautua elämään halua siirtää, minkä omassa lapsuudessa opin, positiivinen elämänasenne on tärkeintä, ajatella että meillä tulee puhdasta juomavettä suoraan hanasta, kun toisaalla ihmisiä kuolee janoon.
Mitä tarkoitat "tuota tapaa suhtautua... "? Näin se nyt vain on mennyt minun kohdalla. Ja jos tarkkoja ollaan, minulla ei ole tullut puhdasta juomavettä aina hanasta.
Vierailija kirjoitti:
Kaverilla on tuo tilanne. Pienet tulot, mutta aina "tarvitsee" uusia vaatteita, kaudenhoitotuotteita ja huonekaluja. Ostaa osamaksulla. Näytää pahasti stressaantuneelta, mutta ei voi auttaa.
Prototyyppi niistä joille ei riittäisi mitkään rahavirrat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikea tilanne,korona aikana vaikea hakea ruoka apua tai töitä.
kannattaa käydä diakonia toimistossa, pystyvät auttaan laskuis ym.apua. eu ruokajakelut etsi netti jos jossain on leipäjono et saa syötyä. seurakuntien sivuilta varmaan löytää puhelin numeron diakonia niin voi kysyä apua. vaikka et edes kuuluisi kirkkoon niin auttavat.
kannattaa kanssa ystäville ym.kivoille ihmisil kertoo vaikeasta tilanteesta, kun joku ehkä haluaa ja pystyy auttaan.tämä on vaikeaa sillä köyhälläkin ylpeys ja joskus haluaa pitää kulissin, että ei olisi niin paha tilanne.
pullonkeräys viikonloppuisin et saa kolikoita.jos asuu maaseudul niin tosiaan voikukan kukat ja lehdet syötäviä pese etikal tms. et kuolee ötökät kerää vain puhtaalta paikalta.ilmeisesti sitruunamehu pehmentää salaattia.netis ohjeita miten tehdä voikukista salaattia ym. kirjastos lainata voi villikasvi horta ohjeita mitä syödä.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Niin, kukaan ei kiellä niitä iloja, jos sulla riittää niihin rahat. Jos ei riitä rahat pakollisiin menoihin, niin sitten ei mennä ravintolaan syömään. Jotenkin tämä on hämärtynyt isolta osalta porukkaa, että ei se ravintolassa syöminen ole kaikille töissäkäyvillekään mahdollista.
Mutta jengi tuntuu ajattelevan että "minulla on oikeus".
Tiedän tuloni ja menoni.
Voin vaikuttaa vain ostamiseen.
Ruuat haen leipäjonosta ja extraa tulee FB myynneistä ja esim mielipidekyselyistä netissä. Välillä jeesaan tuttua. Esim leivon mokkapaloja jalkapallo-otteluun. Antaa 20 e.
Moni koululaisryhmä tekee jotain, saavat luokkaretkituloja.
Olen ollut narikassa, makkaraa myymässä, keräämässä roskia.
Narikasta sain vapaalippuja näytöksiin, makkaran paistamisessa sain loput viedä kotiin plus oli tosi hauskaa !!!! roskien keräyksessä olikin kilpailu, kävi ilmi lopussa. Ystäväni joukkue voitti, jossa mm minä olin. Ystäväni osti virikekortillaan minulle museokortin vuodeksi.
Elämä yllättää, mutta valtaosaan voi vaikuttaa.
Olen saanut leipäjonon vuoksi säästettyä pahanpäiväisen varalle n 1000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta jo lapsesta saakka. Eniten häiritsee se että jos joskus hellii itseään vaikka käymällä syömässä jossain, niin ihmiset paheksuvat että miten tuhlailen rahojani noin kun olen jo valmiiksi köyhä ja ihan oma syy. En edes ole kauhea tuhlari, saa kai köyhälläkin joskus olla iloja elämässä.
Niin, kukaan ei kiellä niitä iloja, jos sulla riittää niihin rahat. Jos ei riitä rahat pakollisiin menoihin, niin sitten ei mennä ravintolaan syömään. Jotenkin tämä on hämärtynyt isolta osalta porukkaa, että ei se ravintolassa syöminen ole kaikille töissäkäyvillekään mahdollista.
Mutta jengi tuntuu ajattelevan että "minulla on oikeus".
Niin se "joskus" hemmottelu on joillekin lähes jokapäiväistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta. Jatkuva pelko siitä, että tulee jälleen uusi lasku hirmukorkoineen, katkeaa jälleen sähköt kun laskua ei ole maksettu tai että en kertakaikkiaan saa raavittua vuokrarahaa kasaan ja tapahtuu pahin mahdollinen eli lähtee katto pään päältä.
Ei kaikilla ole säännöllistä tt-tukea silloin, kun jaksaminen on vähimmillään ja pitää pärjätä täysin yksin. Enempää en tällä palstalla avaudu, mutta ap:lle jaksamista. Päivä kerrallaan eteenpäin ja jonakin päivänä helpottaa.
Kertoisitteko konkreettisesti mikä on tämä mysteerinen päivä kun helpottaa? Sitä ei kokemukseni mukaan tule kovin monelle. Toki voi tulla onnekkaassa sattumassa, mutta hyvin epätodennäköistä. Kun köyhyys on pitkäaikaista, siihen on aina syynsä. Ja tämä kierre on erittäin vaikea katkaista myöhemmin, koska huono-osaiselle tulee paljon muutakin kuormittavaa mikä ennestään vaikeuttaa tilannetta. Lisäksi tällaisen henkilön asema tässä kovien arvojen yhteiskunnassa on enää siellä pohjamudissa, joten yksistään yhteiskunnalliselta tasolta tulee pois pyyhityksi melko huolella. Orjatyö onkin taas vaihteeksi tulevaisuutta! Me ihan itse annamme sen tapahtua ja näin sivilisaationa olemme menossa takaisin elämän perusasioiden opiskeluun, eli emme opi mitään ihmiskuntana. Sinä, joka nyt olet hyväosainen, saatatkin olla tulevaisuuden huono-osainen!
Kausaliteetti pitäisi opettaa huolella ja takoa kirjalla_ _päähän erityisesti valtaapitäville ja muuten itsensä yläpuolelle asettaville id*oteille.
Ensimmäinen helpotus oli se, kun 4kk karenssi päättyi. Karenssin sain lakkautettuani tappiollisen yritystoimintani sen jälkeen, kun olin liian pitkään yrittänyt sillä pärjätä nimenomaan välttääkseni karenssin. Kun karenssi päättyi ja siitä jonkin ajan kuluttua sain ensimmäiset korvaukset, tiesin että pystyn säilyttämään katon pään päällä. Tt-tukea en tosiaan saanut sentin hyrrää joten ne olivat pitkiä kuukausia.
Kun siitä parin kuukauden kuluttua työllistyin niin alkoi helpottaa. Ja kun reilun 8 vuoden jälkeen oli uo-velat maksettu niin aloin jälleen pystyä elämään ihan normaalia elämää.
Edelleen pelkään silti että jostain nousee joku vanha velka kummittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
ulosottoon vaan kaikki mitkä ei lyhene.
Helpompaa maksaa kun ovat kaikki nipussa ja velka lyhenee, toisin kun aiemmin.
Terv. tyhmä pikavippaaja ja osamaksaja
Lyhenee muuten vieläkin huonommin siellä ulosotossa. Korko juoksee ja jokaisesta laskusta maksat myös ulosottomaksun. Parempi sopia niiden pikavippifirmojen kanssa suoraan maksusopimus, luultavasti antavat vielä anteeksikin niitä summia. Tässä on sekin hyvä puoli ettet joudu maksamaan oikeudenkäyntikuluja (arvaa juokseeko niissäkin korko?). Itse en ole tuossa tilanteessa ollut, mutta asiakkaani ovat.
Kuin myös ja edelleen, omille lapsille en tuota tapaa suhtautua elämään halua siirtää, minkä omassa lapsuudessa opin, positiivinen elämänasenne on tärkeintä, ajatella että meillä tulee puhdasta juomavettä suoraan hanasta, kun toisaalla ihmisiä kuolee janoon.