Sähkön hinta pysyy korkeana ainakin 15 vuotta
Uutta voimalakapasiteettia ei rakenneta nimeksikään, mutta vanhaa puretaan vauhdilla. Googlen uusi datakeskus vie 300 megawattia, mutta se on ihan murusia siihen nähden, mitä isojen kaupunkien kaukolämmitysjärjestelmät tulevat haukkaamaan jo ensi vuoden aikana. 1500 megawattia lähtee kaupunkien sähkölämmitykseen erilaisilla akku- ja lämpöpumppuratkaisuilla. Siis viisinkertainen määrä Googleen nähden, vaikka meille ei ole rakennettu muutamaa tuuliropelia kummempaa tuotantoa aikoihin. Sähkön kallistuminen ei siis tule jäämään ensi talven "vesipulapiikiksi", vaan hinta nousee pysyvästi.
Kommentit (10)
KAIKKI ON KALLISTA JOS EI OLE RAHAA!!!!
Vierailija kirjoitti:
Google rakentaa oman 94 megawatin akuston, jolla se imuroi halvat tunnit pois kuleksimasta. Tekoälyn mukaan energiayhtiöiden investoinnit alla:
Suurimmat työn alla olevat tai vastikään päätetyt sähköistysinvestoinnit jakautuvat seuraavasti:
Helsinki (Helen): Noin 220 MW (mukaan lukien Patolan jättimäinen ilmalämpöpumppulaitos).
Vantaa (Vantaan Energia): Noin 180 MW.
Tampere (Tampereen Energia): Noin 160 MW.
Espoo (Keravan Energia / Fortum): Noin 150 MW.
Jyväskylä (Alva): Noin 120 MW.
Muu Suomi (pienemmät paikkakunnat): Yhteensä noin 630 MW edestä sähkökattilahankkeita eri vaiheissa. Esimerkiksi Loimua rakentaa uutta sähkökattilaa Hämeenlinnan Vanajan voimalalle. [1, 2, 3]
Carunalta joku äijä kertoi Youtubessa viime vuoden joulukuussa 3000 MW kattilatehon lisäyksen yhdessä sähköautoilun sekä muun kuorman kasvun kanssa kaatavan niiden jakeluverkon. Ei siksi että Carunan verkko olisi kehno, vaan Fingrid ei ei pysy oman verkkonsa rakentamisessa mukana vauhdissa. Tämä johtaa Caruna-äijän mukaan Hollannin tyylisiin kiertäviin jakelukeskeytyksiin ja kolmen vuoden sisällä sähköhommat meillä on kuin Intiassa.
Vierailija kirjoitti:
Google rakentaa oman 94 megawatin akuston, jolla se imuroi halvat tunnit pois kuleksimasta. Tekoälyn mukaan energiayhtiöiden investoinnit alla:
Suurimmat työn alla olevat tai vastikään päätetyt sähköistysinvestoinnit jakautuvat seuraavasti:
Helsinki (Helen): Noin 220 MW (mukaan lukien Patolan jättimäinen ilmalämpöpumppulaitos).
Vantaa (Vantaan Energia): Noin 180 MW.
Tampere (Tampereen Energia): Noin 160 MW.
Espoo (Keravan Energia / Fortum): Noin 150 MW.
Jyväskylä (Alva): Noin 120 MW.
Muu Suomi (pienemmät paikkakunnat): Yhteensä noin 630 MW edestä sähkökattilahankkeita eri vaiheissa. Esimerkiksi Loimua rakentaa uutta sähkökattilaa Hämeenlinnan Vanajan voimalalle. [1, 2, 3]
Onko vastaavaa listaa rakenteilla ja valmistumassa oleville Datakeskuksille?
Että paljonko se kulutus kasvaa verrattuna tuotantoon ja varatointikapasiteettiin?
mikään ei estä sähköyhtiöiden rikollisia kartelleja... esimerkkinä sähköyhtiöiden annettiin nostaa sähkösopimusten hintoja 2022 5c/kwh tasolta jopa 50c/kwh tasolle ja tämähän oli suorastaan rikollista toimintaa (tämä vastaa 1000% inflaatiota mitä käytetään ainoastaan banaanivaltioissa ja hallinto kaiken lisäksi rakensi vielä sähkön tukimallin rikkaalle eliitille suurella alarajalla ja suurella ylärajalla jotta tuki ei auttaisi tavallisia ihmisiä lainkaan...
Vierailija kirjoitti:
KAIKKI ON KALLISTA JOS EI OLE RAHAA!!!!
Ei ole rahaa kun ei saa töitä.
Jo kauan aikaa sitten sähkön hinta nousi kun Norjassa oli vedepinnat alhaalla.
Jo kauan aikaa sitten sähkön hinta nousi kun Norjassa oli vedenpinnat ylhäällä.
Nyt on keksitty jo muita syitä.
Fingridin verkkoon tulee 5-6 miljardin investoinnit kymmenen- viidentoista vuoden aikana. 3000MW kattilateho taas nostaa sähkön hintaa yhtä paljon kuin datakeskuksetkin. Caruna jakelee sähköä kotitalouksille, joten sehän nostaa siirtohintoja reilusti siellä missä kattiloihin sähköä jakelee ja pienemmät tulevat perässä. Palkkamalttia voi olla vaikea perustella kun sähkölaskut nousevat satasilla.
Sähkön hinta tulee olemaan korkea siksi, että kokooomus haluaa saada yleisen mielipiteen lisäydinvoimamyönteiseksi.
Google rakentaa oman 94 megawatin akuston, jolla se imuroi halvat tunnit pois kuleksimasta. Tekoälyn mukaan energiayhtiöiden investoinnit alla:
Suurimmat työn alla olevat tai vastikään päätetyt sähköistysinvestoinnit jakautuvat seuraavasti:
Helsinki (Helen): Noin 220 MW (mukaan lukien Patolan jättimäinen ilmalämpöpumppulaitos).
Vantaa (Vantaan Energia): Noin 180 MW.
Tampere (Tampereen Energia): Noin 160 MW.
Espoo (Keravan Energia / Fortum): Noin 150 MW.
Jyväskylä (Alva): Noin 120 MW.
Muu Suomi (pienemmät paikkakunnat): Yhteensä noin 630 MW edestä sähkökattilahankkeita eri vaiheissa. Esimerkiksi Loimua rakentaa uutta sähkökattilaa Hämeenlinnan Vanajan voimalalle. [1, 2, 3]