Lue keskustelun säännöt.
Millainen oli ekaluokan eka koulupäiväsi?
17.05.2021 |
Mulla Helsingissä Viipale-koulu Itäkeskuksessa 80-luvun alussa.
Jännitti ihan sairaasti. Naapurissa oli samanikäinen tyttö, jouduttiin rinnakkaisluokille ja se harmitti. Tytön äiti saattoi meidät kouluun (mun oma äiti oli kotona pikkusisarusten kanssa). Muistan sen turvan tunteen kun se toinen äiti tuli munkin luokkaan kuuntelemaan ja infosi sitten äitiäni. ❤
Oli hyvä päivä kaiken kaikkiaan.
Kommentit (19)
En muista. 80-luvulla, varmaan äiti/isä saattoi kun sen muistan että tekivät sitä pidemmän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista. Olin seitsemänvuotias, niin eihän sellaisia asioita voi muistaa.
Menin ekaluokalle 70-luvun alussa. Me asuttiin sillä nurkalla kylää, jossa asui vain vanhuksia. Olin kotihoidettu lapsi, joten en tuntenut etukäteen ketään. Ruokana oli kaurapuuroa, jonka keittäjä annosteli. Olin tottunut syömään puuron maidon kanssa, mutta siihen laitettiin iso kukkuralusikallinen sokeria, yök. Olin illalla kipeä ja mietin, että yhteen päiväänkö minun koulutie loppui. Ekana päivänä saatiin aapinen ja lukuläksyksi piti opetella a. Jokainen sai lukutikun, sellaisen värjätyn tulitikunvarren, omani oli vihreä.
Minä en muistaakseni osannut lukea kouluun mennessä, mutta kirjoittaa osasin. Siitä on vieläkin tallessa pari kirjettä, jotka kirjoitin äidille, kun olin mummolassa keväällä ennen kouluunmenoa.
En halunnut kouluun ja sen verran vastahakoinen kai olin, että myöhästyimme. Kun tulimme kouluun, kaikki muut olivat jo luokassa istumassa. Äiti sanoi epäilleensä, että koulunkäyntini ei tule sujumaan mitenkään erityisen hyvin. Itse asiassa vihasinkin koulua ensimmäisestä päivästä viimeiseen. Opiskelin kuitenkin juuri siksi riittävän hyvin, että keskiarvo oli koko ajan yli yhdeksän. Siten ei ollut opettajien silmätikkuna ja sai maksimoitua oman rauhan koulussa. Myös kohtelu oli lepsumpaa, kun oli sellainen kiltti tyttö.
Ihan huono. Jännitti kauheasti ja olin kipeä, mutta menin kouluun. Ääni oli flunssainen ja kun piti puhua niin kaikki nauroi ilkeästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan sen turvattomuuden tunteen. Ei ketään tuttuja ja luokkatoveritkin vaikutti ilkeiltä. Jouduin kiusaajan kanssa samaan kouluun. Siis ihan paskaa.
Onneksi eka koulupäivä oli lyhyt. Se oli parasta siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun vanhemmat pakotti kiusaajan kanssa kulkemaan koulumatkat ja olemaan sen kaveri.
Menin ekaluokalle 6-vuotiaana syksyllä 1981, vitutti ja halusin vain kotiin, tuntui kuin olisin joutunut vankilaan kun piti kouluun mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin ekaluokalle 6-vuotiaana syksyllä 1981, vitutti ja halusin vain kotiin, tuntui kuin olisin joutunut vankilaan kun piti kouluun mennä.
No olihan se sitä, jos joutuu kiusaajien kanssa samaan kouluun.
Menin ekalle vuonna 1982. Muistan ekasta päivästä sen, että olin luokallani ainoa, joka osasi jo lukea. Yllätyin ja olin ylepä itsestäni.
Nykyään on varmaan harvinaisempaa, että joku EI osaa lukea kouluun mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin ekaluokalle vuonna 1999. Muistan ekasta päivästä vain sen, että vanhempani saattoivat minut sinne, ja minusta on koulun pihalla otettu kuvakin erään tarhakaverin kanssa (vanhempamme olivat ystäviä). Pari päivää myöhemmin tutustuin luokallani olleeseen parhaaseen kaveriini, joka on hyvä ystäväni edelleen.
Muistan, että meille jaettiin Pommac-mehujäät ja keltaiset MLL:n reput. Ja jotain Valion silloisen Maito vahvistaa luita -kamppiksen lehtisiä :D
Huono, koska olen ehkä erityisherkkä tai muut ovat erityisen kovia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin ekalle vuonna 1982. Muistan ekasta päivästä sen, että olin luokallani ainoa, joka osasi jo lukea. Yllätyin ja olin ylepä itsestäni.
Nykyään on varmaan harvinaisempaa, että joku EI osaa lukea kouluun mennessä.
Aloitin - 81, meidän luokalla lisäkseni osasi lukea 3. Nykyään enemmistö osaa, eskarin alussakin jo monet.
Olin todella ujo, jopa arka. Muistan, kun koulun pihalla puoliksi äidin takaa katselin muita lapsia. Uudet ihmiset pelottivat, mutta toisaalta olin myös valtavan innoissani, että vihdoin pääsisin oppimaan. Jo vuosia olin kateellisena seurannut vierestä, kun isoveli teki läksyjään :D
En muista tarkalleen siitä on niin kauan aikaa. Oli hieman sateista ja mulla oli mukana mun sininen sateenvarjo, äiti saattoi kouluun mutta kotiin palasin yksin koska äiti meni töihin ja isäkin oli töissä. Joku nalle puh tms hommeli taidettiin jossakin vaiheessa saada luokassa ja värikynät ja eka päivä meni lähinne luokkaan tutustimisessa ja sen värittämisessä.
Vierailija kirjoitti:
En muista tarkalleen siitä on niin kauan aikaa. Oli hieman sateista ja mulla oli mukana mun sininen sateenvarjo, äiti saattoi kouluun mutta kotiin palasin yksin koska äiti meni töihin ja isäkin oli töissä. Joku nalle puh tms hommeli taidettiin jossakin vaiheessa saada luokassa ja värikynät ja eka päivä meni lähinne luokkaan tutustimisessa ja sen värittämisessä.
siis sen väritysjutun värittämisessä, ei luokan :'D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin ekaluokalle 6-vuotiaana syksyllä 1981, vitutti ja halusin vain kotiin, tuntui kuin olisin joutunut vankilaan kun piti kouluun mennä.
No olihan se sitä, jos joutuu kiusaajien kanssa samaan kouluun.
Jäi sanomatta, että minäkin osasin jo lukea kouluun mennessä, mutta eipä tuo ole auttanut minua menestymään elämässä. Koulussakin kumminkin vain keskiverrosti ja työelämässä ollut paljon työttömyyttä tai huonopalkkaisissa töissä, kun eihän niillä peruskoulun papereilla kovin kummoiseen koulutukseen päässyt, kauppiksen olen käynyt, mutta eipä ole siitäkään ollut mitään hyötyä.
Ekaluokalle mennessä en tuntenut luokalta kuin yhden kaverin entuudestaan. Melko pian alkoi sitten niitä kiusanhenkiä ilmaantua, millä on ollut vaikutusta koulumenestykseenkin. Jo ennen kouluaikoja oli aina joku saatanan nilkki kimpussa mikä johti jo silloin siihen, että viihdyin parhaiten omissa oloissani.
Ei kyllä ole paljon positiivisia kokemuksia ihmisistä kertynyt tähänkään päivään mennessä...
Elokuu, 1999. Äiti saattoi minut koulun pihaan. Luokalleni tuli muutama tyyppi samasta päiväkodista, joten en ollut aivan tuntemattomien joukossa. Vaaleahiuksinen, nuorehko naisopettaja oli kirjoittanut taululle erivärisillä liiduilla "tervetuloa kouluun".
Meille oli edellisenä keväänä määrätty kummioppilaat, ja ekaluokkalaisten oli tarkoitus ruokailla kummioppilaan kanssa. Jostain syystä en kuitenkaan syönyt kummini kanssa, koska joko hän oli tullut ruokalaan etuajassa tai meidän luokka tuli myöhässä, ja hän oli jo ehtinyt syödä. Ruoaksi oli jotain, minkä lisukkeena oli perunoita. Ehkä lihapullia? Minulla on muistikuva, että tein jotain lievästi noloa ruokailussa, ehkä kaadoin maitolasin, mutta en ole ihan varma tapahtuiko niin oikeasti. Jos tapahtui, ei siitä mitään seurannut eikä se jäänyt minua nolottamaan.
Muuta en muistakaan :)