Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten suhteesta erotaan?
Hei vaan ja anteeksi typerimmästä kysymyksestä taas hetkeen. Tiedän, että no eroamalla. Miten tämä käytännössä tapahtuu?
Suhde on ensimmäiseni ja se on kestänyt nyt muutaman vuoden. Koko suhteen ajan meillä on ollut ongelmia ja nyt olen päättänyt lähteä.
Minulla ei ole ystäviä ja vanhempani pitävät miehestäni paljon. En omista autoa. Aina kun otan eron puheeksi niin mies ei suostu keskustelemaan asiasta. Asumme kahdessa eri kodissa. Jos yritän pakata tavaroitani, niin mies purkaa ne pois kasseista tai muuten estää minua. Toki ei hänellä ole velvollisuutta minua erossa auttaa, mutta en tiedä mitä ihmettä tekisin.
Olen hiukan yksinkertainen, tiedetään jo. Yritän tässä nyt kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hoitaa asiani kuntoon. Kaipaisin vinkkejä.
Kommentit (389)
Lopetan aivan juuri tänne viestien pommittamisen, ei hätää. Yritän kovasti olla vaikuttamatta liikaa avohoidon kesken jättäneeltä.
Olen aina ajatellut, että kyllä minä sairaan parisuhteen tunnistan ja en todellakaan itse alentuisi sellaiseen. Silti yhä tuntuu hankalalle ymmärtää, että mikä saa muut hätääntymään puolestani. Ehkä mieleni suojaa minua joltakin sillä tavalla. Panikoiminen nyt tuskin mitään auttaisi.
Pakkasin aiemmin vaatteeni kasseihin. Huomenna ne sitten pitäisi viedä kotiin. Hyväksyin että tavaroitani en saa. Ehkä tuntuu hankalalle ymmärtää miksi roikun maallisessa omaisuudessa, mutta se on ainoa turvallinen murhe joka minulla on. Konkreettinen asia jota murehtia.
Huonostihan tämä taitaa päättyä ja se saa oloni levottomaksi. Mietin, että ehkä ylireagoin vain.
Jos joku on aiemmasta ketjustani niin kävin viikko sitten seksuaaliterapeutin luona. Aluksi hän rohkaisi minua siinä, että kaikki ongelmat ovat puhuttavissa ja monenlaistenkin tilanteiden jälkeen suhde voi jatkua ja jopa vahvistua. Kun kerroin pintapuolisesti miksi olen siellä käymässä, niin sain hänet hiljenemään kokonaan. Ihmisen, joka varmasti on kaiken mahdollisen jo kuullut. Se pisti ajattelemaan, että mitä ihmettä minä olen nämä kaikki vuodet kestänyt ja minkä ihmeen vuoksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopetan aivan juuri tänne viestien pommittamisen, ei hätää. Yritän kovasti olla vaikuttamatta liikaa avohoidon kesken jättäneeltä.
Olen aina ajatellut, että kyllä minä sairaan parisuhteen tunnistan ja en todellakaan itse alentuisi sellaiseen. Silti yhä tuntuu hankalalle ymmärtää, että mikä saa muut hätääntymään puolestani. Ehkä mieleni suojaa minua joltakin sillä tavalla. Panikoiminen nyt tuskin mitään auttaisi.
Pakkasin aiemmin vaatteeni kasseihin. Huomenna ne sitten pitäisi viedä kotiin. Hyväksyin että tavaroitani en saa. Ehkä tuntuu hankalalle ymmärtää miksi roikun maallisessa omaisuudessa, mutta se on ainoa turvallinen murhe joka minulla on. Konkreettinen asia jota murehtia.
Huonostihan tämä taitaa päättyä ja se saa oloni levottomaksi. Mietin, että ehkä ylireagoin vain.
Jos joku on aiemmasta ketjustani niin kävin viikko sitten seksuaaliterapeutin luona. Aluksi hän rohkaisi minua siinä, että kaikki ongelmat ovat puhuttavissa ja monenlaistenkin tilanteiden jälkeen suhde voi jatkua ja jopa vahvistua. Kun kerroin pintapuolisesti miksi olen siellä käymässä, niin sain hänet hiljenemään kokonaan. Ihmisen, joka varmasti on kaiken mahdollisen jo kuullut. Se pisti ajattelemaan, että mitä ihmettä minä olen nämä kaikki vuodet kestänyt ja minkä ihmeen vuoksi.
Ap
Ap, uskallatko kertoa tänne millä paikkakunnalla olet? Varmasti joku täältäkin voi sinua auttaa. Tärkeintä on, että pääset pois heti.
Olet tehnyt oikean päätöksen, pysy siinä. Tilanne on sinulle ihan varmasti mielettömän vaikea, mutta sinä selviät kyllä. Eikä sinussa ole mitään vikaa.
Ajattele mitä sinä elämältä haluat älä sitä mitä vanhempasi tai miesystävä. Jos et ole onnellinen ei muutkaan lähelläsi ole ja voit itse tulla jätetyksi aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa paha mieli lukiessa. Välillä minusta kyllä oikeasti tuntuu sille että ansaitsen tämän ja kenties vielä pahempaakin.
Soitin eilen illalla neuvontapuhelimeen ensimmäistä kertaa ja kerroin tilanteestani. Minulle vastannut päivystäjä oli todella huolissaan tilanteestani ja yritti käydä kanssani eri vaihtoehtoja läpi kuinka voisin toimia. Hän ehdotti tukihenkilöä ja turvakotia. Mies palasi kesken puhelun kotiin ja jouduin lopettamaan sen kesken.
Yöllä itkin ja puhuin siitä että pakkaan tavarani huomenna ja lähden kotiin eikä hän voi estää minua mitenkään. Mies kysyi että kuinka aion lähteä ilman autoa ja sanoin että äitini voi varmasti auttaa. Kukaan ei varmaan ylläty että vuoden saamattomin av-vätys ap ei saanut lähdettyä.
Mies muuttui hyvin ahdistuneeksi ja sanoi että hän voi viedä minut kotiini ja ettei ole mitään syytä keskellä yötä jutella näistä asioista. Hän myös yritti saada minua hiljenemaan suutelemalla ja ottamalla minut voimalla itseään vasten makaamaan. Hän lohdutti minua silittämällä ja keinuttamalla ja menin hyvin hämilleni tilanteesta enkä osannut enää pitää vahvaa tahtoani yllä.
Tänään hän jatkoi lohduttamistani ja puhui kesän suunnitelmista ja kaikesta mitä teemme yhdessä/perheidemme kanssa. Hän osti minulle pyytämättäni vaatteita ja yritti tarjota mahdollisuutta käydä ulkona syömässä. Hänen vanhempansa kävivät yllätysvierailulla ja päädyin lohduttamaan hänen eronnutta sisartaan. Tällä hetkellä tilanteeni vaikuttaa vuosisadan paskimmalta komediaviritelmältä. Olen saamaton ja hän hyvä harhauttamaan. Vika on minussa.
Ap
Ap älä nyt herranjumala usko miestäsi! Nimenomaan harhauttaa sua. Ei tuo muuks muutu. Yrittää vaan hetken hurmata sut kun ilmaisit tahtosi... Lupauksia ja ihania juttuja ”tiedossa..”.. paskan marjat. Miksi tälläisiä puhuu nyt yhtäkkiä ja yrittää ohjailla sua tätä kautta?Sanon suoraan, olen tosi huolissani susta kun kirjoitit Ap aiemmin et mies saa itsellesi turvallisen olon toisinaan. Musta tuossa on jotain epätervettä ja tarvitset vain jonkun ettet olisi yksinäinen ja turvan. Tuota menoa jos jatkat miehes kans sairastuttaa hän sut henkisesti myöhemmin. Miksi mies edes yrittää puhua sut ympäri? Et miettisit niitä hyviä asioita hässä? Mitä hyviä asioita miehessä löydät ja mitä huonoa? Mieti Ap ja listaa ylös. Ei ole myös mieheltäsi normaalia yrittää heti yrittää sumuttaa sua tai ettei se käy hälle et halut erota. Ei häneltä sitä edes kysytä kun vain ilmotsy ja lähdet. Oot vahva jos siihen pystyt. Voit löytää ystäviä vaikka turvakodista ja paremman elämän ilman nykyistä miestäsi- olen siittä täysin varma. 🙂 Poliisi auttaa ja hätäkeskus jos haluat tärkeimmät tavarasi jos et niitä muuten saa. Auttavat hakemaan ens hätään tärkeimmät kun sanot tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele mitä sinä elämältä haluat älä sitä mitä vanhempasi tai miesystävä. Jos et ole onnellinen ei muutkaan lähelläsi ole ja voit itse tulla jätetyksi aikanaan.
Jep ja AP sun vanhemmat luulevat mies on joku unelmien mies. Eikä monsteri eikä niin ihana kuin uskovat.. eivät he tiedä teistä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei taas
Kiva kun kerroit, että olet käynyt seksuaaliterapiassa. Hienoa, että kerroit avoimesti siellä tilanteen.
Todellakin, eikö ole järkyttävää, että ammattilainenkin hiljenee ja vakavoituu Tilanteesi kuultuaan.
Hienoa, että suunnitelmasi etenee, ja vaatteet on pakattu!
Edelleen olen sitä mieltä, että älä enää puhu miehelle erosta. Tiedämme kyllä, mistä narusta mies sitten vetää.
Hyvää yötä ja onnea matkaan huomiselle. Kerrothan ainakin huomenna, miten menee, jos vaan jaksat?
Halaus!
Vierailija kirjoitti:
Lopetan aivan juuri tänne viestien pommittamisen, ei hätää. Yritän kovasti olla vaikuttamatta liikaa avohoidon kesken jättäneeltä.
Olen aina ajatellut, että kyllä minä sairaan parisuhteen tunnistan ja en todellakaan itse alentuisi sellaiseen. Silti yhä tuntuu hankalalle ymmärtää, että mikä saa muut hätääntymään puolestani. Ehkä mieleni suojaa minua joltakin sillä tavalla. Panikoiminen nyt tuskin mitään auttaisi.
Pakkasin aiemmin vaatteeni kasseihin. Huomenna ne sitten pitäisi viedä kotiin. Hyväksyin että tavaroitani en saa. Ehkä tuntuu hankalalle ymmärtää miksi roikun maallisessa omaisuudessa, mutta se on ainoa turvallinen murhe joka minulla on. Konkreettinen asia jota murehtia.
Huonostihan tämä taitaa päättyä ja se saa oloni levottomaksi. Mietin, että ehkä ylireagoin vain.
Jos joku on aiemmasta ketjustani niin kävin viikko sitten seksuaaliterapeutin luona. Aluksi hän rohkaisi minua siinä, että kaikki ongelmat ovat puhuttavissa ja monenlaistenkin tilanteiden jälkeen suhde voi jatkua ja jopa vahvistua. Kun kerroin pintapuolisesti miksi olen siellä käymässä, niin sain hänet hiljenemään kokonaan. Ihmisen, joka varmasti on kaiken mahdollisen jo kuullut. Se pisti ajattelemaan, että mitä ihmettä minä olen nämä kaikki vuodet kestänyt ja minkä ihmeen vuoksi.
Ap
Hei, kyllä sä sun tavarat saat kun pyydät apua viranomaisilta ja kerrot tilanteen. :) Kaikella on tapana järjestyä ja sulla on oikeus omiin tavaroihisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei taas
Kiva kun kerroit, että olet käynyt seksuaaliterapiassa. Hienoa, että kerroit avoimesti siellä tilanteen.
Todellakin, eikö ole järkyttävää, että ammattilainenkin hiljenee ja vakavoituu Tilanteesi kuultuaan.
Hienoa, että suunnitelmasi etenee, ja vaatteet on pakattu!
Edelleen olen sitä mieltä, että älä enää puhu miehelle erosta. Tiedämme kyllä, mistä narusta mies sitten vetää.
Hyvää yötä ja onnea matkaan huomiselle. Kerrothan ainakin huomenna, miten menee, jos vaan jaksat?
Halaus!
Kerro huomenna miten meni :) ja muutenkin kuulumisiasi. Täällä toinenkin kirjoittaja joka odottaa vastaustasi☺️
-nainen 29
Vierailija kirjoitti:
Lopetan aivan juuri tänne viestien pommittamisen, ei hätää. Yritän kovasti olla vaikuttamatta liikaa avohoidon kesken jättäneeltä.
Olen aina ajatellut, että kyllä minä sairaan parisuhteen tunnistan ja en todellakaan itse alentuisi sellaiseen. Silti yhä tuntuu hankalalle ymmärtää, että mikä saa muut hätääntymään puolestani. Ehkä mieleni suojaa minua joltakin sillä tavalla. Panikoiminen nyt tuskin mitään auttaisi.
Pakkasin aiemmin vaatteeni kasseihin. Huomenna ne sitten pitäisi viedä kotiin. Hyväksyin että tavaroitani en saa. Ehkä tuntuu hankalalle ymmärtää miksi roikun maallisessa omaisuudessa, mutta se on ainoa turvallinen murhe joka minulla on. Konkreettinen asia jota murehtia.
Huonostihan tämä taitaa päättyä ja se saa oloni levottomaksi. Mietin, että ehkä ylireagoin vain.
Jos joku on aiemmasta ketjustani niin kävin viikko sitten seksuaaliterapeutin luona. Aluksi hän rohkaisi minua siinä, että kaikki ongelmat ovat puhuttavissa ja monenlaistenkin tilanteiden jälkeen suhde voi jatkua ja jopa vahvistua. Kun kerroin pintapuolisesti miksi olen siellä käymässä, niin sain hänet hiljenemään kokonaan. Ihmisen, joka varmasti on kaiken mahdollisen jo kuullut. Se pisti ajattelemaan, että mitä ihmettä minä olen nämä kaikki vuodet kestänyt ja minkä ihmeen vuoksi.
Ap
Sinut on niin lytätty, että pyytelet nyt täälläkin anteeksi ja lupaat olla rasittamatta yleisöä. Ihan oikeasti, nyt on lupa olla "itsekäs" eikä se ole edes itsekkyyttä vaan sitä, että elät itsellesi omaa elämääsi ja otat vastuuta itsestäsi ja elämästäsi.
Minullakin meni aikansa, että pääsin irti siitä, että toteutin elämääni muille enkä itselleni. Kotoa sain miinusmerkkisen itsetunnon ja sitten myös vahingollisen suhteen, joka oli todella raskas ja kesti viitisen vuotta. Sitten alkoi olla helppo hengittää, kun asuin yksin. Nuori nainen löytää kyllä halutessaan uuttakin seuraa ja potentiaalisesti todella paljon tervehenkisempää. Ja yksinkin on mukavaa, kotona on aina harmoninen tunnelma ja rauha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei ap!
Halu lukea viestit yksin tai halu pukeutua oman maun mukaan on normaalia!Mies on sekoittanut pääsi ja ajanut itsetuntosi alas.
Hienoa, olet tehnyt oman päätöksen siitä, kuinka vietät viikon. Hienoa! Pidä päätöksestäsi kiinni. Viikon aikana sinulla on aikaa suunnitella ja valmistella eroa. Ota lähtiessäsi jo jotain tavaroitasi mukaa kotiisi. Vaikka vain vähän, ettei herätä huomiota, mutta itsellesi se on jo askelen lähempänä eron toteutusta.
Tsemppiä!
Jos halut vertaistukea, kerron pienen palan tarinaani. Mies ei antanut mikun lähteä, sanoi se ei ole mahdollista.. uhkaili myös fyysisesti ja tarkkaili myös jos tavaroitani olisin vienyt takaisin. Kaikki pihi tehdä huomaamatta ja esittää kaikki on hyvin, koska hän yritti nimenomaan sekoittaa. Manipuloi ja yritti hallita ja kontrolloida. Minulla ei saanut olla mielipidettä tietyissä asioissa hänen mielestään, hän myös pelkäsi joku vie minut pois häneltä ym. Sanoja kuin Ap lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa paha mieli lukiessa. Välillä minusta kyllä oikeasti tuntuu sille että ansaitsen tämän ja kenties vielä pahempaakin.
Soitin eilen illalla neuvontapuhelimeen ensimmäistä kertaa ja kerroin tilanteestani. Minulle vastannut päivystäjä oli todella huolissaan tilanteestani ja yritti käydä kanssani eri vaihtoehtoja läpi kuinka voisin toimia. Hän ehdotti tukihenkilöä ja turvakotia. Mies palasi kesken puhelun kotiin ja jouduin lopettamaan sen kesken.
Yöllä itkin ja puhuin siitä että pakkaan tavarani huomenna ja lähden kotiin eikä hän voi estää minua mitenkään. Mies kysyi että kuinka aion lähteä ilman autoa ja sanoin että äitini voi varmasti auttaa. Kukaan ei varmaan ylläty että vuoden saamattomin av-vätys ap ei saanut lähdettyä.
Mies muuttui hyvin ahdistuneeksi ja sanoi että hän voi viedä minut kotiini ja ettei ole mitään syytä keskellä yötä jutella näistä asioista. Hän myös yritti saada minua hiljenemaan suutelemalla ja ottamalla minut voimalla itseään vasten makaamaan. Hän lohdutti minua silittämällä ja keinuttamalla ja menin hyvin hämilleni tilanteesta enkä osannut enää pitää vahvaa tahtoani yllä.
Tänään hän jatkoi lohduttamistani ja puhui kesän suunnitelmista ja kaikesta mitä teemme yhdessä/perheidemme kanssa. Hän osti minulle pyytämättäni vaatteita ja yritti tarjota mahdollisuutta käydä ulkona syömässä. Hänen vanhempansa kävivät yllätysvierailulla ja päädyin lohduttamaan hänen eronnutta sisartaan. Tällä hetkellä tilanteeni vaikuttaa vuosisadan paskimmalta komediaviritelmältä. Olen saamaton ja hän hyvä harhauttamaan. Vika on minussa.
Ap
Ap älä nyt herranjumala usko miestäsi! Nimenomaan harhauttaa sua. Ei tuo muuks muutu. Yrittää vaan hetken hurmata sut kun ilmaisit tahtosi... Lupauksia ja ihania juttuja ”tiedossa..”.. paskan marjat. Miksi tälläisiä puhuu nyt yhtäkkiä ja yrittää ohjailla sua tätä kautta?Sanon suoraan, olen tosi huolissani susta kun kirjoitit Ap aiemmin et mies saa itsellesi turvallisen olon toisinaan. Musta tuossa on jotain epätervettä ja tarvitset vain jonkun ettet olisi yksinäinen ja turvan. Tuota menoa jos jatkat miehes kans sairastuttaa hän sut henkisesti myöhemmin. Miksi mies edes yrittää puhua sut ympäri? Et miettisit niitä hyviä asioita hässä? Mitä hyviä asioita miehessä löydät ja mitä huonoa? Mieti Ap ja listaa ylös. Ei ole myös mieheltäsi normaalia yrittää heti yrittää sumuttaa sua tai ettei se käy hälle et halut erota. Ei häneltä sitä edes kysytä kun vain ilmotsy ja lähdet. Oot vahva jos siihen pystyt. Voit löytää ystäviä vaikka turvakodista ja paremman elämän ilman nykyistä miestäsi- olen siittä täysin varma. 🙂 Poliisi auttaa ja hätäkeskus jos haluat tärkeimmät tavarasi jos et niitä muuten saa. Auttavat hakemaan ens hätään tärkeimmät kun sanot tilanteen.
Tämä edellinen vastaaja on oikeassa, mutta ei ole selvästi lukenut edellistä ketjua. Tilanteen karmeus on ihan omaa luokkaansa, ei tarvita listoja hyvistä ja huonoista puolista, kun tietää taustoja. Ap:n mies on uhka ap:n henkiselle ja fyysiselle ja srksuasliselle terveydelle, ja vaurioita on jo tapahtunut. Niistä voi parantua, mutta vain ilman tuota vaurioittava suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää yötä Ap
Huomenna vaan rauhallisesti ja itsevarmasti uutta elämääsi kohti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulipa paha mieli lukiessa. Välillä minusta kyllä oikeasti tuntuu sille että ansaitsen tämän ja kenties vielä pahempaakin.
Soitin eilen illalla neuvontapuhelimeen ensimmäistä kertaa ja kerroin tilanteestani. Minulle vastannut päivystäjä oli todella huolissaan tilanteestani ja yritti käydä kanssani eri vaihtoehtoja läpi kuinka voisin toimia. Hän ehdotti tukihenkilöä ja turvakotia. Mies palasi kesken puhelun kotiin ja jouduin lopettamaan sen kesken.
Yöllä itkin ja puhuin siitä että pakkaan tavarani huomenna ja lähden kotiin eikä hän voi estää minua mitenkään. Mies kysyi että kuinka aion lähteä ilman autoa ja sanoin että äitini voi varmasti auttaa. Kukaan ei varmaan ylläty että vuoden saamattomin av-vätys ap ei saanut lähdettyä.
Mies muuttui hyvin ahdistuneeksi ja sanoi että hän voi viedä minut kotiini ja ettei ole mitään syytä keskellä yötä jutella näistä asioista. Hän myös yritti saada minua hiljenemaan suutelemalla ja ottamalla minut voimalla itseään vasten makaamaan. Hän lohdutti minua silittämällä ja keinuttamalla ja menin hyvin hämilleni tilanteesta enkä osannut enää pitää vahvaa tahtoani yllä.
Tänään hän jatkoi lohduttamistani ja puhui kesän suunnitelmista ja kaikesta mitä teemme yhdessä/perheidemme kanssa. Hän osti minulle pyytämättäni vaatteita ja yritti tarjota mahdollisuutta käydä ulkona syömässä. Hänen vanhempansa kävivät yllätysvierailulla ja päädyin lohduttamaan hänen eronnutta sisartaan. Tällä hetkellä tilanteeni vaikuttaa vuosisadan paskimmalta komediaviritelmältä. Olen saamaton ja hän hyvä harhauttamaan. Vika on minussa.
Ap
Ansaitset minkä? Miksi ansaitsisit? Älä vähättele itseäsi.
Ehdottaisin Ap et jos olet miehen kanssa yhteydessä, hän yrittää kääntää päänsä tai vaikuttaa mieleesi henkisesti. Kerro kaikki mitä häneltä saat viestejä tai yhteydenpitoa tänne meille tai jollekkin tutullesi/välikädelle. Ettei mies tähän pysty :) muuten olen loukussa eikä kukaan sua voi auttaa, jos tuntuu ettet ole tarpeeksi vahva irrottautumaan hänen yrityksistään tai häntä vastaan, pyydä apua.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottaisin Ap et jos olet miehen kanssa yhteydessä, hän yrittää kääntää päänsä tai vaikuttaa mieleesi henkisesti. Kerro kaikki mitä häneltä saat viestejä tai yhteydenpitoa tänne meille tai jollekkin tutullesi/välikädelle. Ettei mies tähän pysty :) muuten olen loukussa eikä kukaan sua voi auttaa, jos tuntuu ettet ole tarpeeksi vahva irrottautumaan hänen yrityksistään tai häntä vastaan, pyydä apua.
Pääsi*
Vierailija kirjoitti:
Häpeäkseni joku minut jo tunnistikin aiemmasta ketjustani. Kyllä olen sama henkilö. En uskaltanut jatkaa aiheesta vanhassa ketjussani, sillä pelkäsin että keskustelu olisi suistunut sivuraiteille ketjun lähinnä käsitellessä suhteen ongelmakohtia seksiin ja itsetuntooni liittyen.
Häpeän myös sitä, että vieläkin olen tekemässä eroa, vaikka niin olin jo lähdössä ja onnistumassa vihdoin. Tilanne muuttui äkisti kevään mittaan ja tässä minä taas olen.
Nyt en tiedä uskallanko jatkaa keskustelua enää.
Ap
Jatka vain.😊Täällä meitä on juttelemassa ja sitä vartenhan tää palsta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuollolla tarkoitin siis psykologia. Hän on tilanteestani ollut jo jonkin aikaa huolissaan ja viimeksi hän pyysi lupaa ottaa yhteyttä lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneeseen ammattilaiseen, jotta voisi suunnitella kanssani turvallisen tavan erota.
Mies on siis mustasukkainen myös naispuolisesta psykologistani ja joskus koittaa estää käyntejäni vastaanotolla.
Minua on ohjeistettu, että jos koen terveyteni uhatuksi niin otan yhteyttä poliisiin/turvakotiin ja hakeudun muualle. En tällä hetkellä koe olevani vaarassa (en ole missään vaiheessa kokenut)
Varmasti en ole ainoa eroava, joka tahtoisi omaisuutensa mukaan ja että eron ei tarvitsisi tarkoittaa luopumista itselle tärkeistä tavaroista. Meillä on myös yhteinen lemmikki. Korostan että en yritä olla idiootti, jos kokisin itseni uhatuksi juuri nyt niin lähtisin heti ovesta ulos.
Ap
Lue huolellisesti omat kirjoituksesi. Siis huolellisesti. Mikäli joku sinun ystäväsi kirjoittaisi noin, mitä vastaisit ? Sinä saat sen omaisuutesi, mutta et kauniisti ja helpolla. Mitä osaa et ymmärrä vastauksista. Kukkan sinua ei tyhmänä pidä, vaan lähinnä alistettuna ja tyypillisenä henkisen väkivallan uhrina. Se fyysinen väkivalta odottaa nurkan takana ja astuu kuvioon jos/kun toteutat eron ilman apuvoimia. Siksi sinua on neuvottu ottamaan turvakotiin yhteyttä, jotta se ei pääse menemään siihen fyysiseen väkivaltaan.
Tämä. Ihan kuin olisin lukenut menneisyyteni tiivistettynä tuossa kommentissa. Minulle kävi näin. Fyysistä väkivaltaa myöden. Ja henkistä alistusta ja anteeksi pyytelyä, itsetunto meni, hain turvaa turvallisuuden tunnetta toisesta, en saanut tehdä asioita joita halusin. Elämän ilo myös meni kun hän oli negatiivinen. Asuimme vielä
Yhdessä. Omaisuuden sain muutto porukan voimin ja sielläkin mies riehui ja yritti estää tavaroiden hakemista.
Kerää tärkeimmät tavarasi. Valehtele vaikka miehelle että sinun täytyy tehdä jotain harjoitustyötä rauhassa kotona. Saat ainakin opiskelutarvikkeet mukaan.
Kotona ollessasi sarjoita lukot ja ilmoita isännöitsijälle.
Soita turvapuhelimeen/kriisipuhelimeen/nollalinjalle ja kerro että tarvitset apua ja neuvoja. Noudata saamiasi neuvoja! Tämä on tärkeää!
ÄLÄ anna avainta missään olosuhteissa miehelle EIKÄ vanhemmillesi, he ovat iso osa ongelmaa ja vaikuttavat henkisesti sairailta ihmisiltä. Parempi jos et pidä mitään yhteyttä vanhempiisi johonkin aikaan, ei ainakaan ennen kuin ero on kunnolla selvä.
Yritä ottaa yhteyttä entisiin ystäviisi ja kerro miten mies on kontrolloinut ja alistanut sinua ja yrität päästä hänestä eroon. Pyydä apua ja seuraa.
Kirjoita tänne, me rohkaisemme ja annamme neuvoa.
Sinä ET tarvitse lupaa eroon keneltäkään, et mieheltä etkä vanhemmiltasi.
Sinä ET varoita miestä mitenkään erosta, älä anna miehen epäillä että suunnittelet eroa kun menet omaan kotiisi. TÄMÄ ON EHDOTTOMAN TÄRKEÄÄ!
Tsemppiä! Sinä pystyt siihen! Olet tärkeä ja arvokas, ja mies ja vanhempasi ovat kohdelleet sinua törkeästi ja kohdistaneet sinuun vakavaa henkistä väkivaltaa.
Alue: Aihe vapaa
Hei ap!
Halu lukea viestit yksin tai halu pukeutua oman maun mukaan on normaalia!
Mies on sekoittanut pääsi ja ajanut itsetuntosi alas.
Hienoa, olet tehnyt oman päätöksen siitä, kuinka vietät viikon. Hienoa! Pidä päätöksestäsi kiinni. Viikon aikana sinulla on aikaa suunnitella ja valmistella eroa. Ota lähtiessäsi jo jotain tavaroitasi mukaa kotiisi. Vaikka vain vähän, ettei herätä huomiota, mutta itsellesi se on jo askelen lähempänä eron toteutusta.
Tsemppiä!