Lue keskustelun säännöt.
Suru omasta rumuudesta
16.05.2021 |
Olen 31v, todella ruma nainen, eikä mulla ole ketään, kenelle puhua siitä ja sen aiheuttamasta surusta ja muista vaikutuksista. Terapia tuntuu liioitellulta (eikä ole varaakaan) ja kavereille joskus kun vähän uskalsin puhua asiasta niin tuli vaan jotain kädenlämpöistä "älä nyt sitä mieti"-kommenttia. Ei ole sen jälkeen tullut puhuttua ja toisaalta en myöskään halua vaivata ketään tällä.
Mun rumuus on vaan vaikuttanut niin moneen asiaan. On vaikea saada kontaktia ihmisiin, kun ei ole objektiivisesti edes perusnätti tai tavallinen, joten vaikka mulla on kavereita niin niiden saamiseksi on joutunut näkemään vaivaa. Pikkujuttu, mutta nykyiset kaverit eivät halua mua ikinä ryhmäkuviin esim. illanistujaisissa. Olen aina se, jota pyydetään ottamaan kuvaa. Työpaikalla mun kommentteja ei kuunnella, asiakaspalvelijat eivät halua auttaa ja ovat tympeitä.
Suurin surun aihe on tietysti se, että mulla ei ole yhtään parisuhdetta. En pääse deittiappeista treffeille ja jos joskus pääsen, niin ne jää siihen yhteen kertaan. Haluaisin lapsia, mutta en uskalla ottaa sitä vastuuta tietoisesti yksin. Kadulla vilkuttelen moikkaaville lapsille ja sydän särkyy joka kerta.
Tulevaisuus näyttää masentavalta. Samaa harmaata arkea, ihan yksin. Varsinkin korona-aika on osoittanut, miten kamalaa tulevaisuus tulee olemaan, tätä samaa yksinäisyyttä samalla, kun ystävät elävät kiireistä ruuhkavuosiarkea. Nyt jo kaverit ovat olleet etäisempiä, kun ovat saamassa lapsia tai jo saaneet niitä. Mua ehditään tavata 1-2 kertaa vuodessa tunnin kahvittelun merkeissä. Edessä olevat vuosikymmenet tätä samaa yksinäisyyttä tuntuu ajatuksena ihan kamalalta.
Saan tietysti harrastuksista ja omasta lapsuudenperheestä iloa arkeen, mutta kyllä se tyhjä koti ja ei ketään, kenelle kertoa kuulumisia, tuntuu pahalta. En saa koskaan tuntea rakastumista ja sitä, että joku rakastuu muhun, vain koska geenit ovat epäsuotuisat. En saa koskaan olla äiti lapselle ja kokea sitä äidinrakkautta.
Tämä on vaan suuri musta pilvi, joka musertaa alleen päivä toisensa jälkeen.
Te, joille on annettu tavalliset, nätit tai kauniit kasvot, olkaa onnellisia siitä. Tiedän, että kauneus ei ole avain onneen ja moni kauniskin ihminen on onneton ja kohtaa vaikeuksia elämässään. Mutta antaa se kauneus aikamoisen etumatkan moneen asiaan.
Kommentit (104)
Onko sinulla yhtään julkkisesimerkkiä millaiset piirteet olisivat sysirumat? Saataisiin käsitystä hiukan, tee vaikka kokoelma useammista ettet paljastu itse ellet halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jatkaa sukua huonoilla geeneillä, siirtyy sukupolvelta toiselle.
Huonot geenit on kylläkin heillä, jotka kiusaavat, haukkuvat ja eristävät muita.
Voi lässyti lässyn lää. Just joo. Rumuus on lähtökohtaisesti ihmisen ulkonäöstä analysoitava asia. Hyväksy se.
Ja sekö tekee sinusta geenit huonoksi? Taitaa tuo sinun mielenterveysongelma olla pahempi juttu kuin AP:n ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua Ap. Olen sitä mieltä, että rumien ihmisten ei tulisi lisääntyä, koska siten välttäisimme nämä ongelmat. Vaan alkaapa kauhea jeesustaminen, kun tämän asian "sanoo" ääneen.
Itse asiassa välttäisimme ongelman, mikäli muut ihmiset eivät haukkuisi toisia rumiksi. Ihmiset eivät itse kehitä itselleen ruma-identiteettiä, vaan muut ihmiset kehittävät sen haukkumalla ja kohtelemalla toisin. Silloin ongelmasta päästään kun estetään näiden haukkujien lisääntyminen ja syntyminen.
Et sinä rumuutta poista maailmasta hyssyttelemällä sitä pois. Rumat ovat rumia ja näin on ollut ja näin on oleva.
Ihmiset ovat erimielisiä siitä mikä on kaunista ja mikä rumaa. Yhden mielestä pisamat ovat kauniita ja toisen mielestä rumia. Yksi rakastuu hymykuoppiin ja toinen ei voi sietää jne. Kauneuskäsitys on muuttunut läpi historian. Vaikkapa kiinalaisnaisten murretut, runnellut ja sidotut jalat olivat "kauniita", mutta eivät ole enää. Ruma luonnekaan ei ole pysyvää, joten älä huoli, voit vielä tulla sisäisesti kauniiksi ihmiseksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos (tuntemattomat?) lapset moikkailevat sinua kadulla, niin et voi olla niin ruma kuin luulet. Jos olisit todella rujon näköinen, niin pikkulapset pelkäisivät sinua ihan vaistonvaraisesti.
Ne moikkaa läpällä. Lapsethan ne vasta julmia onkin. Mä jouduin lapsena kiusatuksi rumuudesta ja silti muakin toiset lapset (ne jotka kiusasi) moikkasi ja se todellakaan ollut mitään hyvää hyvyyttään moikkaamista vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Lapset suhtautuvat aikuisiin hieman eri tavoin kun toisiin lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumuus ei estä tienaamasta. Hanki rahaa tai ota velkaa ja käy operaatioissa Tallinnassa. Pikkuhiljaa kun laittelee pärstäänsä askel kerrallaan, niin esim. 5 vuoden päästä on rumuus pelkkä muisto vaan. "Halpaa" lainaa saa esim. ryhtymällä opiskelijaksi (opintolaina!) tai rahaa ylipäätään keräämällä marjoja koko kesä. Näin monet tienaavat useita tonnejakin. Metsän eläimet eivät naamaasi kauhistu, joten mikä on tekosyysi olla parantamatta elämääsi?
Miksi yhteiskunnan ja ihmisten asenteita toisten ulkonäköön ei korjata? Miksi ruman ihmisen pitäisi itseään leikellä, että muut ihmiset jättäisivät hänet rauhaan?
Vaikea korjata jotain niin sisäsyntyistä. Ei se yhteiskunnan asenne ulkonäköä kohtaan tyhjästä ole tullut vaan ihmisistä itsestään.
Tosin se on totta ettei ketään pitäisi kohdella huonosti ulkonäön perusteella, mutta on vaikea ihastua henkilöön jota pitää kauniin vastakohtana. Yhteiskunnalla on parannettavaa, mutta ns. rumien kaikki ongelmat tuskin sillä ratkeavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä hetkellä on parikin instajulkkista, joiden kasvoja lähestulkoon pelästyn kun ne jostain putkahtaa ruutuun. Silti heillä on kymmeniä tuhansia seuraajia. Ap mene stylistille jos olet epävarma ulkonäöstäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun oma tytär sanoi mulle joskus parivuotiaana ”Äiti, sun naama on ruma”.
Mun puoliso ei ole koskaan sanonut mua kauniiksi. Ei edes nätiksi. On myös myöntänyt, ettei ollut muhun koskaan ihastunutkaan, mutta tottui mun kanssa olemiseen ajan myötä ja alkoi pitää mun luonteesta. Mun ulkonäöstä ei kuulemma välitä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumuus ei estä tienaamasta. Hanki rahaa tai ota velkaa ja käy operaatioissa Tallinnassa. Pikkuhiljaa kun laittelee pärstäänsä askel kerrallaan, niin esim. 5 vuoden päästä on rumuus pelkkä muisto vaan. "Halpaa" lainaa saa esim. ryhtymällä opiskelijaksi (opintolaina!) tai rahaa ylipäätään keräämällä marjoja koko kesä. Näin monet tienaavat useita tonnejakin. Metsän eläimet eivät naamaasi kauhistu, joten mikä on tekosyysi olla parantamatta elämääsi?
Miksi yhteiskunnan ja ihmisten asenteita toisten ulkonäköön ei korjata? Miksi ruman ihmisen pitäisi itseään leikellä, että muut ihmiset jättäisivät hänet rauhaan?
Mites aattelit korjata tuon asenteen? Ihmiset on pinnallisia ja jokainen ruma tietää tämän.
Ihmiskunta ei ole tienristeyksessä vain luonnonresurssien kanssa, vaan myös empatiaresurssien kanssa. Ihmiset pärjäävät yhteisönä ja yhteisö tarvitsee lämminhenkisyyttä ja empatiaa toimiakseen. Empatiaa voi opetella. Jokaisen on hyvä muistaa, että silloin kun on kirurgin pöydällä anomassa lisäaikaa omalle elämälleen, niin kirurgin ulonäöllä ei ole väliä. Entä jos ensihoitajaksi kolaripaikalle tuleekin juuri se, jota rumaksi haukuit? Jokaisen itseään muita kauniimpana pitävän olisi syytä muistaa tämä.
Mikäli "ruma" lapsi kasvatetaan rakastavassa ympäristössä, niin hän ei saa koskaan edes tietää olevansa ruma. Moni vääryys on korjattu ja tämänkin vuoro tulee, rumuus ei ole mikään peruste tai oikeutus vainota toista ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumuus ei estä tienaamasta. Hanki rahaa tai ota velkaa ja käy operaatioissa Tallinnassa. Pikkuhiljaa kun laittelee pärstäänsä askel kerrallaan, niin esim. 5 vuoden päästä on rumuus pelkkä muisto vaan. "Halpaa" lainaa saa esim. ryhtymällä opiskelijaksi (opintolaina!) tai rahaa ylipäätään keräämällä marjoja koko kesä. Näin monet tienaavat useita tonnejakin. Metsän eläimet eivät naamaasi kauhistu, joten mikä on tekosyysi olla parantamatta elämääsi?
Miksi yhteiskunnan ja ihmisten asenteita toisten ulkonäköön ei korjata? Miksi ruman ihmisen pitäisi itseään leikellä, että muut ihmiset jättäisivät hänet rauhaan?
Vaikea korjata jotain niin sisäsyntyistä. Ei se yhteiskunnan asenne ulkonäköä kohtaan tyhjästä ole tullut vaan ihmisistä itsestään.
Tosin se on totta ettei ketään pitäisi kohdella huonosti ulkonäön perusteella, mutta on vaikea ihastua henkilöön jota pitää kauniin vastakohtana. Yhteiskunnalla on parannettavaa, mutta ns. rumien kaikki ongelmat tuskin sillä ratkeavat.
Kiusaamatta jättäminen ja tasa-arvoinen kohtelu ei tarkoita sitä, että pitäisi ihastua tai seurustella. Sekin riittää, että rumia lakataan pitämästä epäihmisinä. Ruman kanssa voi jutella small talkia hyvässä hengessä ja palkata hänet töihin, rumuus ei tartu puheen välityksellä ja työt tulevat tehdyksi oli nenä sitten vino tai suora.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos (tuntemattomat?) lapset moikkailevat sinua kadulla, niin et voi olla niin ruma kuin luulet. Jos olisit todella rujon näköinen, niin pikkulapset pelkäisivät sinua ihan vaistonvaraisesti.
Ne moikkaa läpällä. Lapsethan ne vasta julmia onkin. Mä jouduin lapsena kiusatuksi rumuudesta ja silti muakin toiset lapset (ne jotka kiusasi) moikkasi ja se todellakaan ollut mitään hyvää hyvyyttään moikkaamista vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Lapset suhtautuvat aikuisiin hieman eri tavoin kun toisiin lapsiin.
ei vaan kyllä ne kiusaa rumia aikuisiakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumuus ei estä tienaamasta. Hanki rahaa tai ota velkaa ja käy operaatioissa Tallinnassa. Pikkuhiljaa kun laittelee pärstäänsä askel kerrallaan, niin esim. 5 vuoden päästä on rumuus pelkkä muisto vaan. "Halpaa" lainaa saa esim. ryhtymällä opiskelijaksi (opintolaina!) tai rahaa ylipäätään keräämällä marjoja koko kesä. Näin monet tienaavat useita tonnejakin. Metsän eläimet eivät naamaasi kauhistu, joten mikä on tekosyysi olla parantamatta elämääsi?
Miksi yhteiskunnan ja ihmisten asenteita toisten ulkonäköön ei korjata? Miksi ruman ihmisen pitäisi itseään leikellä, että muut ihmiset jättäisivät hänet rauhaan?
Mites aattelit korjata tuon asenteen? Ihmiset on pinnallisia ja jokainen ruma tietää tämän.
Ihmiskunta ei ole tienristeyksessä vain luonnonresurssien kanssa, vaan myös empatiaresurssien kanssa. Ihmiset pärjäävät yhteisönä ja yhteisö tarvitsee lämminhenkisyyttä ja empatiaa toimiakseen. Empatiaa voi opetella. Jokaisen on hyvä muistaa, että silloin kun on kirurgin pöydällä anomassa lisäaikaa omalle elämälleen, niin kirurgin ulonäöllä ei ole väliä. Entä jos ensihoitajaksi kolaripaikalle tuleekin juuri se, jota rumaksi haukuit? Jokaisen itseään muita kauniimpana pitävän olisi syytä muistaa tämä.
Mikäli "ruma" lapsi kasvatetaan rakastavassa ympäristössä, niin hän ei saa koskaan edes tietää olevansa ruma. Moni vääryys on korjattu ja tämänkin vuoro tulee, rumuus ei ole mikään peruste tai oikeutus vainota toista ihmistä.
blaa blaa tuollaista sontaa voi suoltaa vain henkilö jolla ei ole kokemusta oikeasti rumana olemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Monesti erittäin hyvännäköiset julkkikset saa aikaan aika vaatimattomannäköisiä lapsia.
Mun aika rujon näköisellä miehellä on todella komea poika, nyt nuori aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua Ap. Olen sitä mieltä, että rumien ihmisten ei tulisi lisääntyä, koska siten välttäisimme nämä ongelmat. Vaan alkaapa kauhea jeesustaminen, kun tämän asian "sanoo" ääneen.
Itse asiassa välttäisimme ongelman, mikäli muut ihmiset eivät haukkuisi toisia rumiksi. Ihmiset eivät itse kehitä itselleen ruma-identiteettiä, vaan muut ihmiset kehittävät sen haukkumalla ja kohtelemalla toisin. Silloin ongelmasta päästään kun estetään näiden haukkujien lisääntyminen ja syntyminen.
Et sinä rumuutta poista maailmasta hyssyttelemällä sitä pois. Rumat ovat rumia ja näin on ollut ja näin on oleva.
Ihmiset ovat erimielisiä siitä mikä on kaunista ja mikä rumaa. Yhden mielestä pisamat ovat kauniita ja toisen mielestä rumia. Yksi rakastuu hymykuoppiin ja toinen ei voi sietää jne. Kauneuskäsitys on muuttunut läpi historian. Vaikkapa kiinalaisnaisten murretut, runnellut ja sidotut jalat olivat "kauniita", mutta eivät ole enää. Ruma luonnekaan ei ole pysyvää, joten älä huoli, voit vielä tulla sisäisesti kauniiksi ihmiseksi :)
Sädekehäsi on lähetetty ja noudettavissa lähimmästä Postin noutopisteestä lähipäivinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jatkaa sukua huonoilla geeneillä, siirtyy sukupolvelta toiselle.
Huonot geenit on kylläkin heillä, jotka kiusaavat, haukkuvat ja eristävät muita.
Voi lässyti lässyn lää. Just joo. Rumuus on lähtökohtaisesti ihmisen ulkonäöstä analysoitava asia. Hyväksy se.
Ja sekö tekee sinusta geenit huonoksi? Taitaa tuo sinun mielenterveysongelma olla pahempi juttu kuin AP:n ulkonäkö.
Tiesitkö, että tuo poliittisesti korrekti ja ulkokultainen jeesustelu sisäisestä kauneudeusta tekee rumien olon vain entisestään pahemmaksi. Satutat siis oletetulla jalomielisyydelläsi rumia enemmän kuin ne, jotka toteavat (ulkonäöllisen) rumuuden tosiasiaksi.
Mitä jos treenaat itsesi oikein todella hyvään kuntoon? Niin kuin kaikki peliin. Ei mitään hävittää.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli "ruma" lapsi kasvatetaan rakastavassa ympäristössä, niin hän ei saa koskaan edes tietää olevansa ruma. Moni vääryys on korjattu ja tämänkin vuoro tulee, rumuus ei ole mikään peruste tai oikeutus vainota toista ihmistä.
Ei saa koskaan tietää? Elääkö hän tynnyrissä? Elätkö sinä tynnyrissä?
Riittää, että menee tarhaan tai viimeistään kouluun, niin saa kuulla muilta olevansa ruma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos (tuntemattomat?) lapset moikkailevat sinua kadulla, niin et voi olla niin ruma kuin luulet. Jos olisit todella rujon näköinen, niin pikkulapset pelkäisivät sinua ihan vaistonvaraisesti.
Ne moikkaa läpällä. Lapsethan ne vasta julmia onkin. Mä jouduin lapsena kiusatuksi rumuudesta ja silti muakin toiset lapset (ne jotka kiusasi) moikkasi ja se todellakaan ollut mitään hyvää hyvyyttään moikkaamista vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Lapset suhtautuvat aikuisiin hieman eri tavoin kun toisiin lapsiin.
ei vaan kyllä ne kiusaa rumia aikuisiakin
Isommat ehkä, mutta eivät ihan pikkulapset. Jos joku 1–3-vuotias ottaa kontaktia ap:hen, niin ei lapsi tee sitä v*ttuillakseen.
Näistä neuvoista on mun mielestäni toi stailaajalla käynti paras. Tuli heti mieleen pari tuttua joiden pukeutumis- ja hiustyyli oikein korostavat heidän ulkonäkönsä huonoja puoliaan. Valitettavasti ei olla niin hyviä ystäviä että voisin sanoa mitään tai kehottaa kokeilemaan toista tyyliä. Mulla oli ennen naapuri, nuori nainen, jolla oli todella luisu otsa, valehtelematta tuli mieleen joku alkuihminen. Hän kampasi ison tukon hiuksiaan otsan yli ja se vain korosti omituista otsaa. Tukka oli vaalea, paksu ja kaunis. Olisi näyttänyt paremmalta jos olisi leikannut otsatukan ja antanut sen peittää pöyheästi otsaa. Meni vähän löpinäksi tämä kommentti mutta mitä yritän sanoa on, että ulkopuoliselta, ja varsinkin ammattilaiselta, saa hyviä neuvoja tähän stailaukseen ja sopivaan tyyliin.
Ne moikkaa läpällä. Lapsethan ne vasta julmia onkin. Mä jouduin lapsena kiusatuksi rumuudesta ja silti muakin toiset lapset (ne jotka kiusasi) moikkasi ja se todellakaan ollut mitään hyvää hyvyyttään moikkaamista vaan osa laajempaa kokonaisuutta.