Ajatelkaas, että osa kehitysvammaisista
saa tietää vammastaan vasta aikuisena. On ollut hyvin vaikeaa koulussa ja muutenkin vaikeuksia elämässä. Osalla voi olla lapsia. Osa ei koskaan saa duagnoosia.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole varmasti kovin tavallista, että peruskoulun läpäisisi kehitysvammaisen äo:lla.
Yllättävän tavallista
Onko sinulla jotain faktaa tämän väitteesi tueksi?
Jotenkin osui ja upposi minuunkin, vaikka en voi mitenkään olla älyllisesti kehitysvammainen, sillä olen saanut huipputulokset äo-testeissä. Sen sijaan sosiaaliset taitoni ovat kehnot ja tietosanakirjamaiset (olen muodollinen, kömpelö, en osaa tulkita rivien välisiä vihjauksia lainkaan).
Ulkonäköni on myös aavistuksen erikoinen (olen hyvännäköisten vanhempien ruma lapsi). Olen aina miettinyt, mikä minussa on vikana ja olen epäillyt FASD:tä omalla kohdallani, sillä se voi kuulemma näkyä lievimmillään esim. vain sosiaalisissa taidoissa.
Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole varmasti kovin tavallista, että peruskoulun läpäisisi kehitysvammaisen äo:lla.
Yllättävän tavallista
Onko sinulla jotain faktaa tämän väitteesi tueksi?
Vaikkapa tuo linkki. Kyllä ne tuhannet ilman diagnoosia olevat roikkuvat tavallisissa peruskouluissa
Joku taas jakaa täyttä scheissee täällä kihitysvammoista.
Tukiliitto.fi :
"Kehitysvamma voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Vamman aste vaihtelee vaikeasta kehitysvammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa."
Vierailija kirjoitti:
Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.
Ei huomata aina. Tai huomataan, että jotain on vialla, mutta ei tutkia. Myös vanhempi voi kieltää tutkimasta.
Vierailija kirjoitti:
Joku taas jakaa täyttä scheissee täällä kihitysvammoista.
Tukiliitto.fi :
"Kehitysvamma voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Vamman aste vaihtelee vaikeasta kehitysvammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa."
Kuka on muuta väittänyt?
Mä näytän jotenkin "vammaiselta" ja erikoiselta ja olen sosiaalisilta taidoiltani kehno, joten jotkut minua kiusaavat ilmeisesti luulevat minua kehitysvammaiseksi. Sinänsä on kirous olla aavistuksen erikoisen näköinen yhdistettynä heikkoihin sosiaalisiin taitoihin. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.
Ei huomata aina. Tai huomataan, että jotain on vialla, mutta ei tutkia. Myös vanhempi voi kieltää tutkimasta.
Jos äo on alle 70, niin koulunkäyminen on käytännössä mahdotonta ilman mukautettua opetussuunnitelmaa. Silloin ohjataan kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille tutkimuksiin. Heikkolahjaiset sen sijaan saattaisivat jäädäkin huomaamatta, sillä heillä on yli 70 äo.
Lieväkin kehitysvamma tarkoittaa max 70 älykkyysosamäärää.
80 pointsin ällillä et ole enää kehitysvammainen, mutta peruskoulun suorittaminen vaatii tukitoimia.
Vanhoin termein heikkolahjainen, nykytermein laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivä.
Sitten on kapea-alaisempia probleemia, lukivaikeutta, dyskalkuliaa, tarkkaavaisuushäiriöitä, autismin kirjon juttuja...
Huonolla tuurilla sattuu älykkäälle lapselle lukivaikeus, ADD ja asperger...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.
Ei huomata aina. Tai huomataan, että jotain on vialla, mutta ei tutkia. Myös vanhempi voi kieltää tutkimasta.
Jos äo on alle 70, niin koulunkäyminen on käytännössä mahdotonta ilman mukautettua opetussuunnitelmaa. Silloin ohjataan kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille tutkimuksiin. Heikkolahjaiset sen sijaan saattaisivat jäädäkin huomaamatta, sillä heillä on yli 70 äo.
Miksi sä jaksat änkyttää tällaista, kun tässäkin keskustelussa on jo linkattuna tietoa siitä, että suomessa on valtava määrä diagnosoimattomia lievästi kehitysvammaisia, jotka eivät pärjää yhteiskunnassa?
Ja samassa linkissä vielä haastateltuna nainen, joka sai lievän keva-diagnoosin aikuisena.
Eli KYLLÄ, SUOMESSA VOI PÄÄSTÄ LÄPI PERUSKOULUN LIEVÄSTI KEHITYSVAMMAISENA. Toki voi olla kaikenmaailman tukitoimia ja muita, mutta asian ydintä ei ymmärretä, eli puhutaan vaan oppimisvaikeuksista, vaikka kunnolla tutkittaessa huomattaisiin, että kyseessä on kehitysvamma.
Vierailija kirjoitti:
Joku taas jakaa täyttä scheissee täällä kihitysvammoista.
Tukiliitto.fi :
"Kehitysvamma voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Vamman aste vaihtelee vaikeasta kehitysvammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa."
Lievää oppimisvaikeutta ei lueta kehitysvammaksi, vaan kehitysvamman määritelmä sisältää matalan älykkyyden.
Nyt on tuubaa lipsahtanut tukiliiton sivulle.
Minulla on 2 kehitysvammaista lasta, joten tiedän kyllä, mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Lieväkin kehitysvamma tarkoittaa max 70 älykkyysosamäärää.
80 pointsin ällillä et ole enää kehitysvammainen, mutta peruskoulun suorittaminen vaatii tukitoimia.
Vanhoin termein heikkolahjainen, nykytermein laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivä.
Sitten on kapea-alaisempia probleemia, lukivaikeutta, dyskalkuliaa, tarkkaavaisuushäiriöitä, autismin kirjon juttuja...
Huonolla tuurilla sattuu älykkäälle lapselle lukivaikeus, ADD ja asperger...
Tämä on totta eli älykäs lapsi, jolla on esim. lukivaikeus, add ja asperger voisi olla sellainen, jolla olisi vaikeaa koulussa, mutta siltikään hän ei ole määritelmällisesti älyllisesti kehitysvammainen. Kyseinen lapsi voisi olla esim. matemaattinen nero tuolla poikkeama-cocktaililla.
Vierailija kirjoitti:
Huonolla tuurilla sattuu älykkäälle lapselle lukivaikeus, ADD ja asperger...
Vielä huonommalla tuurilla sattuu tyhmälle lapselle lukivaikeus, ADD ja asperger.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.
Ei huomata aina. Tai huomataan, että jotain on vialla, mutta ei tutkia. Myös vanhempi voi kieltää tutkimasta.
Jos äo on alle 70, niin koulunkäyminen on käytännössä mahdotonta ilman mukautettua opetussuunnitelmaa. Silloin ohjataan kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille tutkimuksiin. Heikkolahjaiset sen sijaan saattaisivat jäädäkin huomaamatta, sillä heillä on yli 70 äo.
Miksi sä jaksat änkyttää tällaista, kun tässäkin keskustelussa on jo linkattuna tietoa siitä, että suomessa on valtava määrä diagnosoimattomia lievästi kehitysvammaisia, jotka eivät pärjää yhteiskunnassa?
Ja samassa linkissä vielä haastateltuna nainen, joka sai lievän keva-diagnoosin aikuisena.
Eli KYLLÄ, SUOMESSA VOI PÄÄSTÄ LÄPI PERUSKOULUN LIEVÄSTI KEHITYSVAMMAISENA. Toki voi olla kaikenmaailman tukitoimia ja muita, mutta asian ydintä ei ymmärretä, eli puhutaan vaan oppimisvaikeuksista, vaikka kunnolla tutkittaessa huomattaisiin, että kyseessä on kehitysvamma.
Kyseessä on epäilemättä rajatapaus, ei kovin yleinen sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.
Ei huomata aina. Tai huomataan, että jotain on vialla, mutta ei tutkia. Myös vanhempi voi kieltää tutkimasta.
Jos äo on alle 70, niin koulunkäyminen on käytännössä mahdotonta ilman mukautettua opetussuunnitelmaa. Silloin ohjataan kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille tutkimuksiin. Heikkolahjaiset sen sijaan saattaisivat jäädäkin huomaamatta, sillä heillä on yli 70 äo.
Miksi sä jaksat änkyttää tällaista, kun tässäkin keskustelussa on jo linkattuna tietoa siitä, että suomessa on valtava määrä diagnosoimattomia lievästi kehitysvammaisia, jotka eivät pärjää yhteiskunnassa?
Ja samassa linkissä vielä haastateltuna nainen, joka sai lievän keva-diagnoosin aikuisena.
Eli KYLLÄ, SUOMESSA VOI PÄÄSTÄ LÄPI PERUSKOULUN LIEVÄSTI KEHITYSVAMMAISENA. Toki voi olla kaikenmaailman tukitoimia ja muita, mutta asian ydintä ei ymmärretä, eli puhutaan vaan oppimisvaikeuksista, vaikka kunnolla tutkittaessa huomattaisiin, että kyseessä on kehitysvamma.
Lähteesi on yhden ihmisen haastattelu iltapäivälehdestä ja ihminen taisi olla jo vähän vanhempi. Nykyään kyllä huomataan kaikenlaiset poikkeamat viimeistään koulussa ja usein jo päiväkodissa.
Kyllä lievä kehitysvamma voi hyvinkin jäädä diagnosoimatta, jos vanhemmat eivät halua lasta asianmukaisiin tutkimuksiin. Tällöin lapsi saa tukea koulussa ja mukautetaan oppiaineita. Kehitysvamma diagnoosi tulee yleensä ennen kouluikää, mutta ei niillä jotka eivät pääse tutkimuksiin ja/tai vanhemmat eivät tunnusta ongelmia ja suostu tuossa vaiheessa tutkimuksiin.
Usein kehitysvamma pidetään hyvin stereotyyppisenä asiana, ja asiaa ei osaa epäillä (muu kuin neurologi oikeassa yhteydessä), mikäli lapsi esim. kehittyy motorisesti normaalisti. Usein tutkimuksiin lähdetään sillä ajatuksella, että on puheen viivästymää tai esimerkiksi autismikirjoa, mutta diagnoosi sitten yllättää niin lapsen vanhemmat kuin hänen kanssaan työskentelevät ammattilaiset. Alle kouluikäisen normaalia alempaa kognitiivista toimintakykyä voi olla yllättävän vaikeaa huomata ilman kunnon testejä - poislukien kun lapsi jää jälkeen muista jo vauvaiässä. Asiat on helppo selittää uhmalla, kielen kehityksen viivästymällä jne. Puheen ymmärtämistäkin on todella vaikeaa arvioida ilman konkreettisia testejä, sillä lapsi voi olla reagoimatta puheeseen asianmukaisesti monestakin syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lieväkin kehitysvamma tarkoittaa max 70 älykkyysosamäärää.
80 pointsin ällillä et ole enää kehitysvammainen, mutta peruskoulun suorittaminen vaatii tukitoimia.
Vanhoin termein heikkolahjainen, nykytermein laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivä.
Sitten on kapea-alaisempia probleemia, lukivaikeutta, dyskalkuliaa, tarkkaavaisuushäiriöitä, autismin kirjon juttuja...
Huonolla tuurilla sattuu älykkäälle lapselle lukivaikeus, ADD ja asperger...
Tämä on totta eli älykäs lapsi, jolla on esim. lukivaikeus, add ja asperger voisi olla sellainen, jolla olisi vaikeaa koulussa, mutta siltikään hän ei ole määritelmällisesti älyllisesti kehitysvammainen. Kyseinen lapsi voisi olla esim. matemaattinen nero tuolla poikkeama-cocktaililla.
Pahempi lukivaikeus ja ADD vesittävät matemaattisen lahjakkuuden täysipainoisen hyödyntämisen.
On toisaalta hyvä, että heilläkin on ihkaoma puolue. Viimeksi kertoilivat satuja ja lausuivat runoja toisilleen. Lutuset 🥰