Kiellettiinkö sinulta lapsena/teininä jokin asia sukupuolesi vuoksi?

Olen syntynyt 1980-luvulla ja meillä sama, että tytöt eivät saaneet ajokorttia. Lisäksi tuttuja kommentteja vanhemmilta oli: "tytöt ei puhu noin", "tytöt ei istu noin", jne. Työnjako oli selkeä ja tästä on ollut myöhemmin ongelmia kun ei edes saanut opetusta minkäänlaiseen vähänkään miesten työhön viittaavaan (miten vaihtaa pyörän rengas jne.).

Opettajat eivät antaneet miu valita tyttöjen kässää. Jännä juttu, et tytöt sai valita poikien kässän… Kotsaa ei saanu valita valinnaiseks. Ei saanut lintsata koulusta hormoonien takia, toisin kui tytöt. Paremmat numerot, koska tuntiaktiivisuus vaikutti numeroon, nii se syrji poikii.

Ei, mun isä on todella vanhanaikakainen monella tapaa ,mutta ei ikinä kieltänyt meiltä tyttäriltä mitään vain siksi että olimme tyttöjä. Päin vastoin hankki meille mikroauton, opetti, nikkaroimaan, rassailemaan autoja ja ampumaan ja antoi myös mallin siitä kuinka puolisoa kohdellaan.

.

Ei kielletty, päinvastoin. Isä opetti käyttämään traktoria maatalon töihin, moottoriveneen ajoa, moottorisahan käyttöä, moottorikelkalla ajoa jne. Opetti myös huoltamaan ja käyttämään työkaluja ja tekemään pieniä rakennushommia. Ei kielletty mitään sukupuolen perusteella. Olen syntynyt 60-luvulla.

Joo. Tyttönä en saanut ilmaista mitään negatiivisia tunteita. Jos joskus suutuin, niin minut vaiennettiin väkivalloin. Veljeni sai raivota vapaasti, sitä vaan ihastellen kauhisteltiin kun ei nyt saada poikaa kuriin. No ei kai, kun ei edes yritetty.

En saanut mennä uimahallissa naisten puolelle.

En saanut katsoa Prätkähiiriä ja sain jatkuvasti kuulla kuinka mun pitäisi tyttönä olla sitä tätä ja tuota, mutta ei missään nimessä näin tai noin.

On minulle sanottu silloin aikoinaan, että pojat ei itke...

Ei kyllä ole kielletty. Olen kasikytluvun lopussa syntynyt. Sen muistan että koulun leikki-itsenäisyyspäivänä sain olla presidentin vaimo, mutten presidentti.

Vierailija kirjoitti:

Ei, mun isä on todella vanhanaikakainen monella tapaa ,mutta ei ikinä kieltänyt meiltä tyttäriltä mitään vain siksi että olimme tyttöjä. Päin vastoin hankki meille mikroauton, opetti, nikkaroimaan, rassailemaan autoja ja ampumaan ja antoi myös mallin siitä kuinka puolisoa kohdellaan.

.

Lintsata koulusta hormonien takia? Tarkoitatko sitä kun maha on niin kipeä ettei pysty seisomaan suorassa ja kylmä hiki vaan valuu? Jos sinulla on joskus niin kipeä niin varmasti saat olla koulusta pois, toivotaan että saat kokea sen.

Meidän perheessämme harrastukset olivat todella vahvasti sukupuolittuneet. Tässä nyt muutama mitä tulee mieleen: Olisin halunnut alkaa lumilautailemaan, mutta ei käynyt, se on poikien harrastus. Laskettelu olisi ollut ok. Olisin halunnut opetella soittamaan bassoa tai kitaraa, mutta ei onnistunut, ne ovat poikien soittimia. Piano tai viulu olisi ollut ok. Olisin halunnut aloittaa kuntonyrkkeilyn, mutta ei käynyt, poikien harrastus sekin. Joku jumppa olisi ollut ok.

Sitten ihmeteltiin kun istuin vaan sisällä ja luin kirjoja, enkä harrastanut mitään.

Kotona tai koulussa ei, vaikkakin koulussa oletettiin, että en varmaan haluaisi jatkaa valinnaisena aineena teknistä käsityötä, vaikka halusin ja olin siinä todella hyvä. Sain kyllä siis jatkaa, mutta se, että asia oli yllätys toki paljastaa vähän noita piileviä asenteita.

Ensimmäisessä kesätyöpaikassani hautausmaalla ketkään naispuoliset eivät saaneet ajaa nurmikkoa ruohonleikkurilla, ei työnnettävällä tai päältä ajettavalla. Meidän piti vain hoitaa kukkapuskia. Mitä perustetta tälle ei saanut, vain pään pyörittelyä. Jäi (onneksi) ainoaksi kesäksi kyseisessä paikassa.

Ei oo mitään kielletty.

N25

Ei ole kielletty mitään mitä ei olisi kielletty myös veljiltäni. Eli samalla tavalla minä sain esim pukeutua vapaasti, olla juhlimassa, hommata skootterin tai minkä tahansa ajoneuvon. Minua kannustettiin opettelemaan erilaisia korjaustöitä, nikkarointia samaan tapaan kuin veljiäni. Kiitos siitä kuuluu isälleni etenkin, joka näitä taitoja minulle on opettanut. N25

Ohis, pari miestä on tässä ketjussa ottanut esille sen, että "tytöt saivat lintsata koulusta hormonien/menkkojen takia". Mitä tarkoitatte tällä? Oletteko te siis sitä mieltä, ettei noilla tytöillä ollut todellista syytä koulusta poissaoloon? Vai oletteko te kateellisia siitä, että menkat aiheuttavat välillä joillekin niin pahoja kipuja ja runsasta verenvuotoa, etteivät he pysty pahimpina päivinä edes nousemaan sängystä?

En muista, mutta toisaalta olin kiinnostunutkin ns. tyttömäisistä asioista kuten harrastuksina käsitöistä, kuvataiteesta jne. Pikkuautoja ja parkkitalo oli lapsuudessa, sen muistan. Eli ainakin autoilla sain leikkiä mielin määrin. Esim. mopoa en havitellut, koska ajattelin ettei yh-äidilläni olisi siihen kuitenkaan varaa. No, pikkusiskoni sai mopokortin ja mopon eli kyllä ne rahat jostain olisi löytynyt, en vain kehdannut pyytää.

Mutta kamalaa luettavaa silti muiden kokemukset. Oma lapseni saa tehdä ja haluta asioita sukupuolesta riippumatta, siitä pidän huolen.

Minä en saanut opiskella teknistä tai luonnontieteellistä alaa, koska ne eivät ole naisille sopivia. Insinöörin kanssa kyllä olisi kannattanut mennä naimisiin. Naisille sopii hoitoala (ei lääkärin hommat, lääkärit on aviomiesainesta kyllä) tai sihteerihommat, mutta lestissään tulee pysyä. 

Naiselle on tärkeätä olla kaunis ja nauravainen, kohteliaalla tavalla sanavalmis. Sillä tavalla pääsee rikkaisiin naimisiin, kunhan vaan hankkiutuu semmoiseen paikkaan, missä on oikeanlaisia aviomiesehdokkaita pyydystettävänä. 

Olen syntynyt Helsingissä 70-luvun puolessa välissä. 

Itse vähän opettelin ns naisten juttuja vasta teini-iässä, kun olin perheen muiden lapsien (poikien) kanssa tottunut katsomaan prätkähiiriä ja ampumaan vesipyssyillä :D Eli melkeinpä toivon että olispa mulle näytetty myös barbienukkeja ja kotileikkejä :D

Ei kielletty.

N44

Samat kuin aloittajalla. Moposta oli turha unelmoida, samaten ajokortista. Veli toki sai nämä molemmat, autokin ostettiin. Veljelle ostettiin myös tietokone, erilaisia pelikonsoleita ja ylipäätään kaikkea mitä hän vain halusi. Minä en saanut koskeakaan noihin pelivehkeisiin, sillä "eihän tyttöjä kiinnosta pelaaminen". En myöskään saanut käytännössä mitään uutena, olin selvästi se alempiarvoisempi lapsi. Sama on jatkunut aikuisuuteen. Veljeni on suoranainen hulttio, joka sotkee asiansa säännöllisesti ja isä pelastaa hänet aina pulasta, maksoi mitä maksoi. Minä muutin kotoa teininä ja olen siitä pitäen tullut toimeen omillani.