Sosiaalinen periytyvyys - onko toivoa?
Jos on huono sosiaalinen perintö eli vanhemmat ovat matalasti koulutettuja, mielenterveys-, riippuvuus-, väkivalta-, ym-ongelmaisia, niin onko tuosta lapsilla mitään toivoa päästä parempaan? Mitä se vaatii? Mitkä ovat selviytymiskeinot?
Tiedossahan kuitenkin on, että vanhempien esimerkki on niin vahva, että vaikka siitä periaatteessa haluaisikin ponnistaa parempaan, niin se ei helposti onnistu. Ihminen automaattisesti tuppaa ajautumaan siihen toimintaan minkä ne vanhempien mallit antavat.
Kommentit (28)
Tämä menee siihen samaan kuin aiempi ketju oliko seka Petrasta ja Petristä. Tottakai pikkukylän, "huonon" kaupunginosan tai alkoholistiperheen lapsi lähtee hirmuiselta takamatkalta muihin nähden. Täytyy todellakin olla motivaatiota, että sieltä ponnistaa eteenpäin - on se sitten yrittäjyyttä, akateemista koulutusta tai varallisuutta (tai vaikka kaikkea edeltämainittua yhdessä).
Montaa ihmistä - itseni mukaanlukien - on ajanut eteenpäin "vielä minä näytän"-asenne. Tuntuu vain, että sosiaalisen nousun tikkailta sahataan puolia tällä hetkellä. Puhutaan esimerkiksi vakavissaan yliopistojen lukukausimaksuista. Pienten paikkakuntien lukiot ja muut oppilaitokset näivettyvät - valinnaisia aineita esim. kieliä ei juuri voi valita ja opetuksen taso voi olla vaihtelevaa. Kuitenkin pikkulukion ja Ressun oppilaat kirjoittavat samat yo-kirjoitukset ja hakevat noilla papereillaan yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Päätös erilaiseen elämään, tavoitteet, halu ja työnteko sen eteen. Ei se sen kummempia vaadi, mutta monella joku osa-alue tökkii.
"Ei se sen kummempia vaadi" - sanopa tuo vaikka FAS-lapselle
En tunne ketään joka olisi täysi kopio vanhemmistaan. Omat vanhempani ovat yli 70-vuotiaita, ja saivat minut ja sisarukseni yli 3-kymppisenä. Perusduunareita, toisella ei mitään ammattia opiskeltuna, mutta aina tehnyt töitä, molemmat tupakoitsijoita (toinen lopettanut vanhana). Asuneet nuorena betonilähiössä, sittemmin rakntaneet loppuelämän ok-talon. Toinen meistä lapsista sai oman lapsensa 19-vuotiaana, toinen nelikymppisenä. Toinen lapsista tupakoi, toinen ei ole koskaan polttanut. Toinen lapsista matalasti koulutettu, toinen maisteri. Molemmat töissä, tosin toinen on nyt alkoholisoitunut pahasti, ja "kaikki" menossa alta. Kumpikaan vanhemmista ei ole alkkis. Kumpikin sisaruksista asuu ok-talossa, ja asuneet myös betonilähiöissä molemmat. Nämä sisarusten asiat eivät mene niin että toinen on 19v lapsensa saanut betonilähiössä elävä alkkis joka tupakoi, ja toinen sitten sitä kaikkea muuta, vaan sekoitus, jonka suhdetta en nyt tässä paljasta.
Aina löytyy oletettu syy ja seuraus vanhemmista, suuntaan tai toiseen, mutta asiatpa ei ole niin yksinkertaisia. Älykäs ja viisas ihminen tämän kyllä näkee.
Meidänkin perhe on vain esimerkki, samanlaisia löytyy joka toisesta perheestä. Asia x ei poissulje asiaa y, eikä asia b johda vääjäämättä asiaan c, näin se vain on kun katsotaan yksilötasolla, ja yksilöitähän me olemme, emmekä täällä vain toistamassa jotain kaavoja ja yleistyksiä. Keskiarvokin on siitä jännä asia, että kenenkään ei tarvitse olla siinä pilkussa missä keskiarvo sijaitsee, vaan siihen riittää se että 50% on yläpuolella, 50% alapuolella. Mediaani olisi parempi mittari, mutta sekään ei kerro juuri mitään.
Ole siis yksilö, ja rakasta elämää ja ihmisiä, sekä tee aina parhaasi äläkä vahingoita itseäsi tai muita. Sillä pääsee jo pitkälle, tsemppiä! <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätös erilaiseen elämään, tavoitteet, halu ja työnteko sen eteen. Ei se sen kummempia vaadi, mutta monella joku osa-alue tökkii.
"Ei se sen kummempia vaadi" - sanopa tuo vaikka FAS-lapselle
Alanuolista päätellen FAS-lapsen siis pitää vain päättää itselleen tavoitteet, haluta päästä tavoitteeseen ja tehdä työtä sen eteen niin kohta on kliseisesti sanoen mersu alla ?
Vierailija kirjoitti:
Mikä oikeuttaa köyhän käyttäytymään huonosti ja kasvattamaan lapsensa päin vttua ?
Ei yhtään mikään.
Läsnäolo ja lapsen tukeminen, ei vaadi paksua lompakkoa, tai yliopistotutkintoa.
Terveisin : 3:nnen polven köyhä, jolla alkkisvanhemmat, jolla 2 lasta ja opiskelee korkeakoulussa, koska haluaa esimerkillään näyttää, että kaikki on itsestä kiinni.
Tämä oli kyllä niin hyvin sanottu, että tätä voisi lainata vaikka vähän järeämpäänkin teokseen kuin vauvapalsta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oikeuttaa köyhän käyttäytymään huonosti ja kasvattamaan lapsensa päin vttua ?
Ei yhtään mikään.
Läsnäolo ja lapsen tukeminen, ei vaadi paksua lompakkoa, tai yliopistotutkintoa.
Terveisin : 3:nnen polven köyhä, jolla alkkisvanhemmat, jolla 2 lasta ja opiskelee korkeakoulussa, koska haluaa esimerkillään näyttää, että kaikki on itsestä kiinni.
Tämä oli kyllä niin hyvin sanottu, että tätä voisi lainata vaikka vähän järeämpäänkin teokseen kuin vauvapalsta.
Eihän tämä ole itsestä kiinni, vaan tässä on paljon mukana vanhemman määrätietoisuutta ja apua lapsen koulutaipaleella.
t. akateeminen mamma, jonka vähemmän lahjakas lapsi olisi koulun toimesta ohjattu aivan erilaiselle koulutuspolulle kuin mihin pystyin itse lapsen ohjaamaan
Päätös erilaiseen elämään, tavoitteet, halu ja työnteko sen eteen. Ei se sen kummempia vaadi, mutta monella joku osa-alue tökkii.