Lue keskustelun säännöt.
Ystävät, jotka eivät puhu suoraan - sain tapaamiskutsuun vastaukseksi hymiön
Ihmiset, miksi välttelette sanomasta tai miksi olette epäselviä? Laitoin viestiä ja nyt mietin, että selvä, tällä tolalla on useamman kymmenen vuoden ystävyys, kun ei vastata muuta kuin hymiöitä. Hän ei kommentoinut kyllä tai ei, ei myöskään selitä, että nyt on todella tiukkaa, katsotaanko myöhemmin. Viestitin ystävälleni, jonka kanssa olemme viikoittain yhteydessä, että voisimme juhlistaa hänen uutta työpaikkaansa pienimuotoisesti vaikka hakemalla ruokaa. Kyseessä siis ei ole mikään ison porukan juhla, vaan lähinnä tarkoitin juhlistamisella sitä, kuinka iloinen asia tuo on ja että voisimme tavata, kahdestaan. En osaa sanoa, mitä hän ajattelee koronatilanteesta nyt, sillä suhtautuminen muuttuu tilanteiden mukaan ja kuten todettu, hän ei puhu näistäkään ainakaan puhelimen välityksellä. Minkä vuoksi ihmiset eivät pysty kirjoittamaan että nyt on tiukkaa? Nyt on kiirettä juuri tuossa uudessa työssä? Tai jotakin muuta? Selkeästi juhlistaminen olisi ollut minulle tärkeämpää kuin hänelle. :)
Kommentit (365)
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni se on sen työpaikan saaneen tehtävä kysyä juhliin kun kaverin...
Entä jos hymiötyyppi on valehdellut ap:lle uudesta työpaikasta?
Jos ap on näitä vauvapalstan hirviöitä, jotka vihavat työttömiä ja haukkuvat heitä ystävilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieman ihmettelen, että hyvin ystäviin olla vaan tekstarein yhteydessä eikä ihan oikeasti yhteydessä vaikka soittamalla.
Itse ihmettelen, että jos on 30 vuotta ystävä ja viikottain tekemisissä, ensimäinen reaktio epäselvään vastaukseen on rientaa aihe vapaalle kyselemään. Jos noin hyvä tuttu on, olisin vastannut, että mitä meinaat hymiöllä.
Mutta kai se on nykytapa. Jos ystävä ei vastaa viestiin (minulla ainakin puhelin kai temppuilee joskus, kun ei tule näytölle ilmoitusta, että on tullut viesti ja mennyt pari päivää, ennen kuin huomannut sen), ensimäisenä tullaan aihe vapaalle valittamaan asiasta. Jos ystävä ei soita heti takaisin, aihe vapaalle. Jos joku pyytää apua ja se ei sovi, heti aihe vapaalle marisemaan. Yleensäkin kommunikointi käydään nykyään aihe vapaan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla pahantahtoinen juorukello, jonka uteluihin ei halua vastata erkkikään!
Ja hän voi olla rasittava ripustautuja, jolla ei ole omaa elämään tai muita ystäviä.
Mun sympatiat on kyllä hymiötyypin puolella. Tykkään itse viestitellä sydämin.
Hymiötyyppi pitäisi saada linjoille antamaan oma versionsa tapahtuneesta.
Mä en koskaan luota yhden henkilön sanaan! Hän voi olla vaikka kiusaaja ja valehdella tarkoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ihmetytä tässä casessa mikään muu kuin että vuosikymmeniä kestäneen ystävyyden jälkeenkään (varsinkin, kun ollaan viikottain yhteydessä) ei vieläkään tiedä, miten ystävä suhtautuu tapaamisiin korona-aikana.
Kuule kun kaikille se korona ei ole mikään elämän keskipiste. Suurin osa ihmisistä ei pistä elämäänsä jäihin joidenkin lumihiutaleiden psykoosin takia.
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni se on sen työpaikan saaneen tehtävä kysyä juhliin kuin kaverin...
Ja sen takia ei tarvitse ottaa kantaa kaverin viestiin. Miksi kaveri alkaa hoitaa hoitaa asioita hänen puolestaan? Tuota en voi ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni se on sen työpaikan saaneen tehtävä kysyä juhliin kun kaverin...
Entä jos hymiötyyppi on valehdellut ap:lle uudesta työpaikasta?
Jos ap on näitä vauvapalstan hirviöitä, jotka vihavat työttömiä ja haukkuvat heitä ystävilleen.
No eihän tuo ole edes hyvä karveri sitten. Kuka tuollaisen kaverin edes haluaa vaan parempi päästä eroon asap.
Kaikkien komenttien jälkeen tuntuu siltä, että ihmisten sosiaaliset taidot ovat pahasti hukassa. Miten ei voi hyvälle ystävälle vastata lyhyesti, ettei sovi tms. Muutenkin tekstiviestit ja someviestintä ovat kaikessa kryptisyydessään ja varsinkin emojien kanssa yksipuolistaneet viestintää ja tehneet siitä erittäin monitulkintaista.
Puhelinsoittokin on sata kertaa parempi kuin viesti mutta puhelimessa puhuminenkin koetaan usein liian häiritseväksi ja omaa aikaa vieväksi. Kaikkein paras olis nähdä nenäkkäin, jolloin aito vuorovaikutus ilmeineen ja eleineen olisi mukana, ehkä jopa kosketuskin. Olemme kovin vieraantuneita entisestä normaalista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ihmetytä tässä casessa mikään muu kuin että vuosikymmeniä kestäneen ystävyyden jälkeenkään (varsinkin, kun ollaan viikottain yhteydessä) ei vieläkään tiedä, miten ystävä suhtautuu tapaamisiin korona-aikana.
Kuule kun kaikille se korona ei ole mikään elämän keskipiste. Suurin osa ihmisistä ei pistä elämäänsä jäihin joidenkin lumihiutaleiden psykoosin takia.
No sitä just tarkoitin. Jos on viikottain yhteydessä, varmasti on tullut tämän reilun vuoden aikana selville, miten toinen suhtautuu pandemiaan, vaikka siitä ei varsinaisesti puhuttaisikaan. Ihan jo se kertoo paljon, milloin on viimeksi tavattu, mikä oli paikkakunnan koronatilanne silloin, tavattiinko sisällä vai ulkona jne. Samoin luulisi, että reilun vuoden aikana kaveri on kertonut edes jotain, mitä on tehnyt. Eli missä on käynyt (ravintolassa, terassilla, vanhempiensa luona, siskonsa mökillä jne jne) ja onko käynyt vain yksin vai jonkun muun kanssa. Jos yhteyttä pitää vain harvakseltaan, silloin ei tule puhuneeksi arkisista asioista, mutta jos joka ainoa viikko ollaan yhteydessä, niin olettaisi nyt edes jotain arjen tekemisiään maininneen. Ja niistä pystyy varsin hyvin päättelemään, varooko toinen tapaamisia vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse haluan suoran vastauksen, soitan.
Miksi sä lähettelet typeriä viestejä kun voisit yhdellä 2 min puhelulla saada selvyyden asiaan?
Ja sitten vielä tulet tänne itsemään kun et saa selkoa asiasta.Eli nyt viestit ovat itse pahuus.
Ap
Ei tietenkään, mutta jos viestissä asia ei selviä, niin tottakai silloin kannattaa soittaa ja selvittää homma. Näin aikuiset toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien komenttien jälkeen tuntuu siltä, että ihmisten sosiaaliset taidot ovat pahasti hukassa. Miten ei voi hyvälle ystävälle vastata lyhyesti, ettei sovi tms. Muutenkin tekstiviestit ja someviestintä ovat kaikessa kryptisyydessään ja varsinkin emojien kanssa yksipuolistaneet viestintää ja tehneet siitä erittäin monitulkintaista.
Puhelinsoittokin on sata kertaa parempi kuin viesti mutta puhelimessa puhuminenkin koetaan usein liian häiritseväksi ja omaa aikaa vieväksi. Kaikkein paras olis nähdä nenäkkäin, jolloin aito vuorovaikutus ilmeineen ja eleineen olisi mukana, ehkä jopa kosketuskin. Olemme kovin vieraantuneita entisestä normaalista.
Ihmiset ovat erilaisia. Mä saatan välillä vastata pelkällä hymiöllä, mutta mun ystäväni tietävät oikein hyvin, mitä hymiöillä tarkoitan. Eli mun ei tarvitse vastata esim "ok" vaan voin laittaa pelkän hymiön. Itsekin pidän livenä tapaamisesta paljon enemmän kuin viesteistä ja käytän viestejä lähinnä kiireellisten asioiden (esim myöhästyn 15 min sovitusta tapaamisesta) tai yksinkertaisten kysymysten (esim lähteekö ystäväni töiden jälkeen terassille) esittämiseen. Pidempiä viestejä kirjoitan tietokoneella iltaisin, kun on aikaa vaikka alkaa ihan vain vaihtamaan kuulumisia.
Onko ystäväsi siis muuttunut? Milloin muutos alkoi? Olette olleet ystäviä jo 30 vuotta, joten mikäli et ole jo viiskymppinen, olette ystävystyneet lapsena. Pidätte yhteyttä joka ainoa viikko, mutta kumman aloitteesta? Siis yleensä? Puhutteko puhelimessa vai laitatteko vain viestejä? Kuinka usein olette viimeisen vuoden aikana tavanneet? Ilmeisesti välimatka ei ole kovin pitkä, jos yhteinen pizzan syönti onnistuisi hyvin. Kuinka aktiivisesti ja monisanaisesti ystäväsi vastaa yleensä viesteihisi? Onko ystäväsi elämäntilanne muuttunut? Uusi parisuhde, lapsia tms? Ajan takaa sitä, että voisiko ystävyyssuhteenne olla hiipumassa? Mitään varsinaista riitaa tms ei ole ollut, mutta ystävyytenne on tullut tiensä päähän ja muuttunut vain kaveruudeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni se on sen työpaikan saaneen tehtävä kysyä juhliin kuin kaverin...
Ei ollut kyse juhlista, vaan juhlistamisesta kahden kesken esim. pizzalla. Ettekö te edes lue aloitusta ennen kuin vastaatte??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni se on sen työpaikan saaneen tehtävä kysyä juhliin kuin kaverin...
Ei ollut kyse juhlista, vaan juhlistamisesta kahden kesken esim. pizzalla. Ettekö te edes lue aloitusta ennen kuin vastaatte??
Sano suoraan vaan, että haluat hiukan tietää hänen asioistaan. Ja siksi olet loukkaantunut kun asia torpattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien komenttien jälkeen tuntuu siltä, että ihmisten sosiaaliset taidot ovat pahasti hukassa. Miten ei voi hyvälle ystävälle vastata lyhyesti, ettei sovi tms. Muutenkin tekstiviestit ja someviestintä ovat kaikessa kryptisyydessään ja varsinkin emojien kanssa yksipuolistaneet viestintää ja tehneet siitä erittäin monitulkintaista.
Puhelinsoittokin on sata kertaa parempi kuin viesti mutta puhelimessa puhuminenkin koetaan usein liian häiritseväksi ja omaa aikaa vieväksi. Kaikkein paras olis nähdä nenäkkäin, jolloin aito vuorovaikutus ilmeineen ja eleineen olisi mukana, ehkä jopa kosketuskin. Olemme kovin vieraantuneita entisestä normaalista.
Ihmiset ovat erilaisia. Mä saatan välillä vastata pelkällä hymiöllä, mutta mun ystäväni tietävät oikein hyvin, mitä hymiöillä tarkoitan. Eli mun ei tarvitse vastata esim "ok" vaan voin laittaa pelkän hymiön. Itsekin pidän livenä tapaamisesta paljon enemmän kuin viesteistä ja käytän viestejä lähinnä kiireellisten asioiden (esim myöhästyn 15 min sovitusta tapaamisesta) tai yksinkertaisten kysymysten (esim lähteekö ystäväni töiden jälkeen terassille) esittämiseen. Pidempiä viestejä kirjoitan tietokoneella iltaisin, kun on aikaa vaikka alkaa ihan vain vaihtamaan kuulumisia.
Entä jos sä kysyt sun kaverilta "Lähdetäänkö terassille töiden jälkeen?" ja hän vastaa hymiöllä: :). Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien komenttien jälkeen tuntuu siltä, että ihmisten sosiaaliset taidot ovat pahasti hukassa. Miten ei voi hyvälle ystävälle vastata lyhyesti, ettei sovi tms. Muutenkin tekstiviestit ja someviestintä ovat kaikessa kryptisyydessään ja varsinkin emojien kanssa yksipuolistaneet viestintää ja tehneet siitä erittäin monitulkintaista.
Puhelinsoittokin on sata kertaa parempi kuin viesti mutta puhelimessa puhuminenkin koetaan usein liian häiritseväksi ja omaa aikaa vieväksi. Kaikkein paras olis nähdä nenäkkäin, jolloin aito vuorovaikutus ilmeineen ja eleineen olisi mukana, ehkä jopa kosketuskin. Olemme kovin vieraantuneita entisestä normaalista.
Ihmiset ovat erilaisia. Mä saatan välillä vastata pelkällä hymiöllä, mutta mun ystäväni tietävät oikein hyvin, mitä hymiöillä tarkoitan. Eli mun ei tarvitse vastata esim "ok" vaan voin laittaa pelkän hymiön. Itsekin pidän livenä tapaamisesta paljon enemmän kuin viesteistä ja käytän viestejä lähinnä kiireellisten asioiden (esim myöhästyn 15 min sovitusta tapaamisesta) tai yksinkertaisten kysymysten (esim lähteekö ystäväni töiden jälkeen terassille) esittämiseen. Pidempiä viestejä kirjoitan tietokoneella iltaisin, kun on aikaa vaikka alkaa ihan vain vaihtamaan kuulumisia.
Entä jos sä kysyt sun kaverilta "Lähdetäänkö terassille töiden jälkeen?" ja hän vastaa hymiöllä: :). Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Mun ystäviltäni tuo tarkoittaa, että lähdetään. Ystävästä riippuu, onko meillä jokin "kantapaikka" vai ehdotanko mä jotain terassia.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on lähinnä juuri tuo, että ei sanota, että esimerkiksi väsyttää, vaan laitetaan hymiöitä. Ei hänellä varmasti samalla tavalla ole aikaa, kuin oikeasti sosiaalisilla ihmisillä on. Eikö voi enää suomalaiset tunnetusti hiljaiset ja sisäänpäinkääntyneet ihmiset sanoa asioista? Edes ystäville 30 vuoden ystävyyden jälkeen?
Hän ei käy baareissa, ja on hyvin omaa aikaa tarvitseva. Siitä tuli minulta tuo take away ruokaehdotuskin ja pyyntö juhlistaa, sitten kun hänelle sopii. :) eli nimenomaan jotakin tällaista rentoa ajattelin, tekemistä, jota olimme ennenkin tehneet. Hän ei ole sellainen joka kyselisi kun on jotakin vailla ja kirjoittelee kyllä viestejä vaikkei tapaisi joka kuukausi. on vaan hyvin passiivisen tuntuinen, kun ei voi sanoa, että esimerkiksi itseasiassa ei ole juhlatuulella. Ajattelisi että keskustelu onnistuu kun ollaan kuitenkin tunnettu yli 30 vuotta.
Voi tarkoittaa, että odottaa ystävän ottavan ohjat ja ehdottavan paikkaa tai tuovan ruokaa. Tai jotain muuta. Jotkut eivät aina itse lähde edistämään asioita. Oletko usein itse ehdottanut jotain, esim. tarkempaa suunnitelmaa, jos ystävä on näyttänyt vihreää valoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni se on sen työpaikan saaneen tehtävä kysyä juhliin kuin kaverin...
Ei ollut kyse juhlista, vaan juhlistamisesta kahden kesken esim. pizzalla. Ettekö te edes lue aloitusta ennen kuin vastaatte??
Sano suoraan vaan, että haluat hiukan tietää hänen asioistaan. Ja siksi olet loukkaantunut kun asia torpattu.
Tuo edellinen ei ollut ap, vaan sivustaseuraaja jota kovasti ihmetyttää tämän (ja monen muun) keskustelun taso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien komenttien jälkeen tuntuu siltä, että ihmisten sosiaaliset taidot ovat pahasti hukassa. Miten ei voi hyvälle ystävälle vastata lyhyesti, ettei sovi tms. Muutenkin tekstiviestit ja someviestintä ovat kaikessa kryptisyydessään ja varsinkin emojien kanssa yksipuolistaneet viestintää ja tehneet siitä erittäin monitulkintaista.
Puhelinsoittokin on sata kertaa parempi kuin viesti mutta puhelimessa puhuminenkin koetaan usein liian häiritseväksi ja omaa aikaa vieväksi. Kaikkein paras olis nähdä nenäkkäin, jolloin aito vuorovaikutus ilmeineen ja eleineen olisi mukana, ehkä jopa kosketuskin. Olemme kovin vieraantuneita entisestä normaalista.
Ihmiset ovat erilaisia. Mä saatan välillä vastata pelkällä hymiöllä, mutta mun ystäväni tietävät oikein hyvin, mitä hymiöillä tarkoitan. Eli mun ei tarvitse vastata esim "ok" vaan voin laittaa pelkän hymiön. Itsekin pidän livenä tapaamisesta paljon enemmän kuin viesteistä ja käytän viestejä lähinnä kiireellisten asioiden (esim myöhästyn 15 min sovitusta tapaamisesta) tai yksinkertaisten kysymysten (esim lähteekö ystäväni töiden jälkeen terassille) esittämiseen. Pidempiä viestejä kirjoitan tietokoneella iltaisin, kun on aikaa vaikka alkaa ihan vain vaihtamaan kuulumisia.
Entä jos sä kysyt sun kaverilta "Lähdetäänkö terassille töiden jälkeen?" ja hän vastaa hymiöllä: :). Mitä tapahtuu seuraavaksi?
No ei ainakaan millekään terassille lähdetä näin korona-aikaan. Ilmeisesti hymiö tarkoittaisi, että johan vitsin murjaisit.
Eri
Aivan älyttömäksi vitsiksi mennyt tämä ketju. Onneksi seassa muutamia järkeviä kommentteja, jotka ottavat kantaa siihen, miten vieraantuneita someaikana ollaan oikeasta kommunikaatiosta ja kuinka tyhmiksi se meidät tekee. Emme osaa enää edes kirjoittaa.
Ja todella huvittavia kommentteja, AP on ollut tapaamisehdotuksen ja kommunikaatiovaikeutta ihmetellessään jo huvittava, mukava, haluttu ystävä, empatiakyvytön, organisaattori ja paljon muuta!
Aloituksessahan kerrotaan kaksi asiaa, mitä täällä ihmetelty jatkuvasti. Kukaan ei ole puhunut isoista juhlista, ja koronaan suhtautuminen vaihtelee tilanteen mukaan. Uusinta käännettä ei tiedä, kun yhteys vähentynyt.
Ei suomalaisille voi kyllä ehdottaa mitään. Poteroon istumaan. Ei enää ole sielunsiskoutta tai yhteisiä juhlistamisia. Se on aikuisuutta nyt.
Aivan. Mikäli siis edes haluaa juhlistaa sitä kaverinsa kanssa.