Mummo ei auta koliikkivauvan kanssa

Perheessämme on 1 kk ikäinen koliikkivauva ja elämäntilanne on muutenkin haastava (mm. synnytyksestä toipumiseni on hidasta komplikaation takia, mies potee synnytyksen jälkeistä masennusta). Olemme molemmat vanhemmat todella väsyneitä. Kirsikkana vaikean elämäntilanteen päälle perheemme lemmikki reagoi vauvaan stressillä ja on todella vaativa, herättelee meitä öisin vauvan nukahdettua. Vauva on osittaisimetyksellä ja osittain saa korviketta terveyssyistä. Kaipaisimme arjessa apua isovanhemmilta ja olemme sitä pyytäneet. Vauvalla on 2 mummoa, noin 65-vuotiaita ja terveitä molemmat.

Mummo A auttaa. Hän tulee käymään pitkän matkan päästä, siivoaa, laittaa ruokaa, hoitaa vauvaa ja on valmis jopa valvomaan yöllä. Vaihtaa kakkavaipat jne. Pitää kovasti vauvasta ja auttaa mielellään. On myös sanonut, että mummolaan voi koska tahansa tulla ja hän auttaa. Arvostan tätä todella paljon. Pitkän välimatkan ja allergisen vaarin takia mummo A ei voi ottaa lemmikkiämme hoitoon.

Mummo B suhtautuu eri tavalla. Hänellä on itsellään ollut aikoinaan koliikkivauva, mutta asia tuntuu unohtuneen. Mummo B asuu lähellä, mutta ei ole valmis tulemaan meille kovin usein. Käy vain päiväsaikaan ja kun vauva alkaa illalla itkeä, poistuu paikalta. Ei vaihda kakkavaippoja. Käydessään ei siivoa, laita ruokaa tms, vaan saan huolehtia mummolle ruoat. Vaari tulee mummon mukana käymään, mutta istuu vain tietokoneella koko käynnin ajan eikä tee elettäkään auttaakseen. Saapuessaan mummo omii vauvan ja hokee vain, kuinka vauva on mummon kulta. Meidän vanhempien pitäisi seurustella virkeinä vierailujen ajan mummon kanssa ja ihastella, kuinka mummo hänen sanojensa mukaan "niin luonteva lapsen kanssa". Mummo haluaa ottaa käynneillä kasan valokuvia vauvasta ja esitellä niitä myöhemmin ystävilleen. Kertoo kaikki vauvan asiat, minun toipumisen tilanteen ja muut ystävilleen. Mummo haluaa vain sylitellä lasta ja ruokkia pullosta, muuta ei suostu tekemään. Olemme sanoneet, että vauvaa pitäisi ruokkia tahdistetusti pullolla, mutta mummo ei välitä ohjeista ja kaataa tuttipullo sisällön hirveää tahtia vauvalle. Mummon käytös tekee vauvan levottomaksi, saa aikaan lisää vatsavaivoja ja seuraavat imetyskerrat ovat todella vaikeita, kun pulloruokinta mummolla ei suju ohjeiden mukaan. Mummo B:n tavasta pulloruokkia on oikeastaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Olemme sanoneet vaikeasta tilanteestamme tälle mummolle, mutta hän ei halua auttaa arjessa, vaan hellitellä vauvaa. Mummo B ei halua ottaa hoitoon perheemme lemmikkiä väliaikaisesti, vaikka olemme tätä pyytäneet. Mummon kotona on siis samanlainen lemmikki ennestään ja lemmikkimme on ennenkin ollut mummolla hoidossa. Arkea auttaisi nyt paljon, jos vaativa lemmikki olisi tämän koliikkiajan mummolassa. Mummo B kokee, että mummo A:ta "suositaan", kun mummo A viettää meillä enemmän aikaa (koska mummo A haluaa tehdä niin).

Miten ihmeessä jaksaa tämän mummo B:n kanssa, kun arki koliikkivauvan kanssa on muutenkin raskasta ja kaipaisimme apua vauvan kanssa?

Ap