Miten ihmeessä 35+ nainen voi saada vielä kumppanin?

Vierailija kirjoitti:

Luulisin, että urheilulliset miehet eivät hyväksy raskausarpia.

Ei pidä paikkaansa. Oikeasti, niillä ei ole väliä. Instakuvissa voi olla, mutta vakavassa parisuhteessa ei. Oli sitten urheilullinen tai ei lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa miehistä ei tykkää raskausarvista, osa hyväksyy ne, mutta koska ei voi tietää kuka hyväksyy ja kuka ei niin on parempi olla tutustumatta miehiin.

Elämässä on muutakin esim. harrastukset, kodin sisustus, ruoanlaitto, leivonta ja voi ottaa vaikka lemmikin.

Luulisin, että urheilulliset miehet eivät hyväksy raskausarpia.

Lihaskimpuilla on yleensä raskausarpia itselläänkin. Jokainen täyspäinen mies hyväksyy normaalit asiat naisen kehossa, oli urheilullinen tai ei. Itsekin olen urheilullinen, vaikka on selluuliittia jaa raskausarpia.

Vierailija kirjoitti:

No jos neliraajahalvaantunutkin saa ja vielä lapsenkin, niin ei taviksella ole mitään ongelmaa.

Ota marokolainen tai somuli, saat varmasti.

Varakkaammat sinkkumiehet ei pidä kouvolatukkaisista naisista.

Vierailija kirjoitti:

Ap ;

1) jos kohtaat miehen joka kiinnostaa, tee aloite - tavalliset miehet saa niin vähän naisilta huomioita, että he ovat aivan pähkinöinä tästä

2) voluumilla on väliä eli jos kohtaamisia on liian vähän, potentiaalia 1 kohtaa on liian vähän. Nyt ylös sieltä soffalta kotoa ja ulos ihmisten pariin

3) olet oikein hyvä ja täydellinen juuri sellaisena (ulkoisesti) kuin olet, ja "henkinen" yhteys tai kemia tiedät vain kohdatessasi toisen ihmisen

4) tiedät mitä haluat, lapsen tai lapsia, hyvä - tuo tämä esille kohtaamisten aikana (mutta ei ehkä heti ekassa lauseessa), jos mies ei karkaa paikalta, hänellä on potentiaalia.

5) ikäsi ei ole ongelma, olet sopivan ikäinen miehelle, joka haluaa perheen

6) älä fiksaannu numeroihin - jos kohtaamasi mies miellyttää, ikä on vain numero. Onko väliä jos mies on 25 tai 45 - hän voi silti olla kanssasi "yhtä kokematon"

Uskalla rakastua.

m47, pitkässä parisuhteessa, lapsellinen ja onnellinen

Jopas nyt, hyviä ohjeita vauvapalstalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelpaisiko sinulle kilttis?

Kelpaa. Mutta en tosiaan löydä miestä mistään. Olen nyt ollut vuoden yhdessä some-ryhmässä, jossa on noin 600 sinkkua ja ei vain löydy. Ne miehet ovat yleensä toiselta puolelta Suomea. Tekisi mieli vain luovuttaa.

No, eipä ihme, ettei löydy. Some on some. Mielikuvia. Jos oikeita ihmisiä etsit, niin hakeudu sinne missä heitä on. Ulkona!

Nyt kun on ollut koronarajoitusten takia harrastukset suljetut harrastukset avautuvat, niin uusi alku sinullekin.

Mitä tykkäät tehdä? Mene sellaisiin.... siellä on samanhenkisiä.

Pihalle vaan ja jotain rutiineja, niin kohtaat.

Ole utelias,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kerropa sinun pituus ja paino. Niistä voi löytyä syy myös, kun miestä ei löydy..

Pituus on 173 cm, paino on 65 kg. Pitäisi laihduttaa, tiedän.

T. Ap

Eikä tarvitse, olet normaalipainoinen. Mutta tuo pituutesi voi olla monelle miehelle "ongelma". Enemmistö miehistä lämpenee ns. taskurakettinaisista, myös ne kaksimetriset miehet.

Normaalipaino ei ole riittävä mittari haluttavuudelle. BMI22 on yläraja naiselle, mutta tuo on sen alle, 21,7. Silti olisi melko varmasti hyötyä pienestä painon pudotuksesta.

Ap, haluatko noin kovasti miestä? Varsinkin näille olisit lähinnä statusesine.

Miten ikäiseni nainen edes voisi olla statusesine? Kun nykyään Tinder-aikana se naisen yläikäraja menee jossain 25 vuodessa. Mutta ilmeisesti kukaan mies ei voi aidosti kiinnostua muutenkaan?

T. Ap

Olet luultavasti itse ollut piittaamatta sinusta kiinnostuneista viimeiset 20 vuotta joten mitä ihmettä sinä nyt asiasta valitat?

Juna on mennyt jo, päätit että ansaitset paremman veturin mutta se ei pysähtynyt asemallesi. Elämä on.

Eikä siinä ole mitään pahaa tai väärää. Voit yksin kuollessasi hymyillä "en tyytynyt"

Jatkan vielä: ne minusta kiinnostuneet eivät ole olleet kovin kummoisia myöskään. Olisin ollut säälittävä, jos olisin sitoutunut heihin. Useimmat heistä ovat olleet selvästi minua hönömpiä, sivistymättömämpiä, pääosin todella lyhyitä ja moni heistä ulkomaalainen. Ei sellaisia älykkäitä ja komeita ole ollut minusta kiinnostuneiden joukossa kuin ihan 2-3 koko elämäni aikana.

T. Ap

Olisi ollu säälittävää sitoutua lyhyeen tai "hönöön" mieheen. 😆 no nyt voi sanoa,että olet kakkasi ansainnut. 35v nainen joka vielä mittailee miesten pituuksia kuin 15v teinityttö, ei todennäköisesti kovin vakavaa suhdetta ole hakemassa. Ja samalla tavalla aikuiset miehet, jotka haukkuu pieni rintaisia tai ylipainoisia naisia säälittäväksi saakin jäädä yksin.

Moni nainen tuntuu panostavan vain ulkonäköön ja treffailevan paljon, mutta ihmissuhdetta ei silti löydy. Pitäisikö naisten laittaa mieluummin paukkuja persoonansa kehittämiseen? Ihan liikaa naisia joiden kanssa ei voi puhua kuin treenaamisesta ja sisustamisesta ja juoruilla.

Seuratkaa naiset aikaanne ja hankkikaa kiinnostavia harrastuksia. Sieltä voi löytyä sekin mies samalla

Ne on nämä "ei löydy miestä" juur niitä naisia, mitkä ei ketään kelpuuta! Ihan tasan tarkkaan ja piste. On niistä kokemusta nuoruusvuosilta. N. 34 - vuotiaana vasta löysin naisen mikä oikeasti oli reissulla "sillä silmällä". Mulla olisi muutama tarina kerrottavana millaiset naiset EIVÄT saa miestä koskaan - koska eivät paremmin sanottuna edes halua! Niin, että peilin eteen vain katsomaan syytä. Minulla on kaksikin kaveria, jotka eivät naista saa. Kumpikin laihoja, hyvä kuntoisia ja rahaa löytyy. Toinen asustaa jopa omaa taloa. Kumpikaan ei juo eikä polta - yhtään! Mutta se voi olla se syy sitten, koska lähes juoppo tuttavani sai heti naisen, kun toinen läx. Mutta jos tuo on meriitti naisen saannille, niin parempi olla kyllä ilman... Ja tämä tarina on sitten taivahan tosi! Kummankin ystäväni tunnen jo peruskoulun ajoilta. Ei ole mielestäni mitään sellaista vikaa, mikä estäisi perheen perustamisen, jos kun oikea nainen vain löytyisi. Ei ole mielenterveysongelmia. Ovat kilttejä,  hyvätapaisia. Kumpikaan ei ole minulle esim. suuttunut koskaan mistään asiasta. Autetaan tosiamme puolin ja toisin heti, jos tarvetta tulee. Ja ennenkaikkea. Nyt vaimoehdokkaille edes vanhemmat eivät haittaisi koska molempien vanhemmatovat kuolleet. Tosin eivät ole enää 35-vuotiata he. Hiukan yli 50:ä kyllä. Mutta oli aika, jolloin olivat nuori ja hehkeitä. Ei silloinkaan kukaan nainen heitä kelpuuttanut...

Ja vihjeenä. Minä löysin omannaiseni MAASEUDULTA. Kaupunkilais tytöt haki sitten jotain mistä eivät itsekkään tieneen mitä hakivat... Todella ongelmallisia...

Mistä sait tuon 95% -lukeman? Taisit vain nakutella mutu -tuntumalla tekstisi? Vai muka tosiasia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelpaisiko sinulle kilttis?

Kelpaa. Mutta en tosiaan löydä miestä mistään. Olen nyt ollut vuoden yhdessä some-ryhmässä, jossa on noin 600 sinkkua ja ei vain löydy. Ne miehet ovat yleensä toiselta puolelta Suomea. Tekisi mieli vain luovuttaa.

Jospa oletkin itse toiselta puolelta Suomea

Kumppanin löytäminen on aina vaikeaa ja hidasta. Se on matetaattinen mahdottomuus jos kriteerit ovat äärimmäisen tiukat. Jo sopiva älykkyys ja oikea tuoksu eli immuniteettijärjestelmän yhteensopivuus karsii suurimman osan miehistä. Sitten sopiva maskuliinisuuden aste vielä loput. Pituudessa voi joutua jo antamaan periksi.

Suosittelen esim. lähtökohtaisesti hyväksymään miehen rumat kengät, mauttoman sisustuksen ja jonkun typerän harrastuksen, ehkä lievän kaljoittelun ja jääkiekon ja rallin tuijottamisenkin jottei mene ihan mahdottomaksi.

Mene sellaisin paikkoihin joissa sopivia miehiä löytyy. Vaikka vähän miehinen harrastus tai työpaikka. Tai jos haluat herkemmän taiteilijan tai sairaanhoitajamiehen niin pyöiri sitten sellaisissa piireissä.

Osoita että ole miehestä kiinnostunut ja näytä ihailevalta. Se toimii aina.

Omat mahdolliset ulkonäköpuutteet voit unohtaa kokonaan. Kehitä omaa persoonaasi laajentamalla kokemuspiiriäsi. Esim mene vaikka autonkorjauskurssille tai syvennä ruuanlaitto-ja viiniharrastustasi. Useimmat miehet ovat valmiita hyväksymään paljonkin puutteita jos vaan vällyjen alla asiat toimii ja nainen on mukavaa seuraa.

Lähipiirissäni yli 40 ja 50 vuotiaat naiset ovat onnistuneet löytämään itselleen oikein hyvän pitkäaikaisen kumppanin lihavuudesta ja ulkonäköongelmista huolimatta. Avoimmuus uusille kokemuksilla ja keskustelutaito sekä huumorintaju auttavat asiaa.

En ymmärrä syytöstä, että kun ei kelpaa.

Miksi mun pitäisi psyykata ja pakottaa itseni parisuhteeseen jonkun miehen kanssa ilman kemiaa, vetovoimaa, henkistä yhteyttä ja samaa arvomaailmaa?

En tarvitse parisuhdetta ja miestä vain siksi, että yksinolo ei nappaa.

Viihdyn hyvin yksinkin. Mun tarve parisuhteeseen tulee vasta siinä vaiheessa, kun mies kolahtaa ja sukat pyörii jalassa. Muuten ei ole mitään "magneettia", joka mut parisuhdetta kohti vetäisi.

Tällaisia miehiä tullut vastaan vain muutama.

Parikymppisenä tein sen virheen, että menin parisuhteeseen paperilla hyvältä vaikuttavan miehen kanssa ilman tunteita (!!!). Ajattelin, että hyviä miehiä niin vähän tarjolla, että kannattaa tarttua tähän tilaisuuteen ja opin rakastamaan sitten ajan kanssa. No, mies oli narsistinen ja väkivaltainen. Vuosia meni parisuhdepainajaisessa.

Nyt olen selviytynyt tuosta ja ei ikinä enää uudelleen, kiitos. Seuraavalla kerralla haluan rakkauden, rakastumisen ja koko "perinteisen" paketin.

Helposti löytyy, kun on itse aktiivinen ja tarkastelee kriittisesti omia kriteereitään.

Löysin huippumiehen 47 vuotiaana. Liityin deittisivustoille ja tinderiin ja aloin aktiivisesti etsimään itselleni sopivaa miestä. Pinnalliset asiat kannattaa unohtaa ja keskittyä niihin, jotka ovat yhteiselossa oikeasti merkityksellisiä eli luonteiden yhteensopivuus, samat arvot ja tulevaisuuden toiveet. Sijainti pitää ottaa huomioon jo ihan käytännön syistä. Etsi vain niitä, jotka ovat samalla mielellä liikkeellä kuin itse olet ja unohda heti alkuunsa kaikki häntäheikit ja sitoutumiskammoiset. Nämä asiat pystyy selvittämään nopeasti heti suhteen alussa. Älä jää roikkumaan vedättäjiin. Teot puhuvat puolestaan.

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin löytäminen on aina vaikeaa ja hidasta. Se on matetaattinen mahdottomuus jos kriteerit ovat äärimmäisen tiukat. Jo sopiva älykkyys ja oikea tuoksu eli immuniteettijärjestelmän yhteensopivuus karsii suurimman osan miehistä. Sitten sopiva maskuliinisuuden aste vielä loput. Pituudessa voi joutua jo antamaan periksi.

Suosittelen esim. lähtökohtaisesti hyväksymään miehen rumat kengät, mauttoman sisustuksen ja jonkun typerän harrastuksen, ehkä lievän kaljoittelun ja jääkiekon ja rallin tuijottamisenkin jottei mene ihan mahdottomaksi.

Mene sellaisin paikkoihin joissa sopivia miehiä löytyy. Vaikka vähän miehinen harrastus tai työpaikka. Tai jos haluat herkemmän taiteilijan tai sairaanhoitajamiehen niin pyöiri sitten sellaisissa piireissä.

Osoita että ole miehestä kiinnostunut ja näytä ihailevalta. Se toimii aina.

Omat mahdolliset ulkonäköpuutteet voit unohtaa kokonaan. Kehitä omaa persoonaasi laajentamalla kokemuspiiriäsi. Esim mene vaikka autonkorjauskurssille tai syvennä ruuanlaitto-ja viiniharrastustasi. Useimmat miehet ovat valmiita hyväksymään paljonkin puutteita jos vaan vällyjen alla asiat toimii ja nainen on mukavaa seuraa.

Lähipiirissäni yli 40 ja 50 vuotiaat naiset ovat onnistuneet löytämään itselleen oikein hyvän pitkäaikaisen kumppanin lihavuudesta ja ulkonäköongelmista huolimatta. Avoimmuus uusille kokemuksilla ja keskustelutaito sekä huumorintaju auttavat asiaa.

Tämä on täyttä asiaa! Tunnen ehkä 2 miestä, joilla on äärimmäisen tiukat ulkonäkökriteerit. Kumpikaan ei 40 ikävuoteen mennessä ole löytänyt pysyvää parisuhdetta. Toinen on selvä.narsisti ja toinen kolisee tyhjyyttään, anteeksi nyt vaan.

Miehet tuppaa tapailemaan kauniita, mutta muuten ei niin kovin kiinnostavia tyttöjä niin kauan kunnes löytyy se jonka kanssa on hyvä olla ja aika kuluu kuin siivillä. Jokainen tietysti ottaisi kauniin ja mukavan/ kiinnostavan naisen, en sitä sano mitenkään. Mutta jos on vuosia takana tinderiä ja jokainen deittailu kuivuu kokoon muutamassa viikossa, niin luultavasti et vain ole ollut näistä miehistä mukavaa seuraa.

Kannattaa tosiaan laajentaa horisonttia uusilla harrastuksilla. Pelkällä saliharrastuksella löytää vaan sen tatuoidun, ulkonäköä korostavan salimaken.

35+ ikäluokassa ei enää ole hyviä naisia vapaana. Tämä on karu fakta.

Vierailija kirjoitti:

35+ ikäluokassa ei enää ole hyviä naisia vapaana. Tämä on karu fakta.

Kyllähän 35+ sinkut on sukupuoleen katsomatta pääsääntöisesti aika jämäsarjaa. Aika moni näistä on sinkuista on sellaisia että ei ole mysteeri kenellekään miksi he ovat sinkkuja:

- ylipainoa

- mielenterveysongelmia ja mielialalääkitystä

- sitoutumiskammoa

- järkyttävä luonne jonka kanssa muiden lähes mahdotonta elää

Vierailija kirjoitti:

Valitettava fakta +35v sinkkumiehistä on että 95% on ongelmia alkoholin, huumeiden ja/tai mielenterveytensä kanssa. Minä ja 2 kaveriani etsittiin tuonikäisenä miestä pk-seudulta ja kokemukset vaihtelivat säälittävistä hengenvaarallisiin.

Totuus tuli tässä. Ei sillä, että saman ikäiset sinkkunaiset olisivat jotenkin hyviä kumppaneita, koska vain jämät ovat yli kolmekymppisenä yksin, mutta ainakin naiset ovat vähemmän vaarallisia.

t: 39v syrjäytynyt sinkkumies

Tuossa iässä parhaat miehet (ne tervepäiset) on jo varattu. Vapaana on vain kiertoon laitettuja ongelmaisia. Tämän totesin itse aikoinaan ja pysytellyt sinkkuna sen jälkeen. Hyvä niin, elämä on ollut rauhallista ja ongelmatonta.

Vierailija kirjoitti:

Osa miehistä ei tykkää raskausarvista, osa hyväksyy ne, mutta koska ei voi tietää kuka hyväksyy ja kuka ei niin on parempi olla tutustumatta miehiin.

Elämässä on muutakin esim. harrastukset, kodin sisustus, ruoanlaitto, leivonta ja voi ottaa vaikka lemmikin.

Loistava tekosyy.

Kaikki naiset eivät pidä kaljuista miehistä, jopa inhoavat, mutta koska ei voi tietää kuka hyväksyy ja kuka ei niin on parempi olla tutustumatta naisiin. 🤣

-

Kaveripiirissäni on kaksi nuorena kaljuuntunutta - samoin kuin itse - kaveria. Kummallakin on ollut naisystäviä lähes jatkuvasti, ja vaikka itse olen ollut sinkkuna lähes koko elämäni, olen melko varma, ettei tämä yksi yhteinen piirre meillä ole ollut este minun pariutumiselle.