Sinä joka olet pettänyt kumppaniasi, miksi?

Hiveli itsetuntoa, kun tunsin itseni halutuksi. Humalassa lankesin pidempään kestäneeseen piiritykseen. Jälkeenpäin on nolottanut, ei kaduttanut. Puoliso ei tiedä, eikä toisenkaan osapuolen puoliso. Tapaamme yhä harvakseltaan, mutta vältän tilanteita joissa olisimme kahden (tai humalassa). Pientä flirttiä on ilmassa edelleen, mutta en usko, että petän uudestaan. Jos niin kävisi, tunnustaisin puolisolle ja olisin valmis eroamaan. Tuosta yhden kerran hairahduksesta ja itsetunnon vahvistumisesta on tavallaan ollut iloa ja hyötyä puolisollekin, kun ymmärsin, että keski-ikäistynyt kroppani on yhä haluttava muidenkin silmissä ja löysin taas nuoruuden rohkeuttani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun eksä petti seksin puutteestä. Oudoksi menee siksi, että se seksin puute johtui hänestä. Jos tunteet ja halut loppuu, niin ei siinä mitään. Mutta miksi se pitää kertoa pettämisen kautta?

Itse olen kertonut kyllä tunteiden muuttumisesta muutenkin ja aiemmin, mutta mies haluaa jatkaa ja toivoo että tilanne korjautuisi. Pitäisi itse saada erottua, mutta sekin tuntuu hullulta kun ei ole mitään konkreettista huonoa liitossa. Ei vaan tunnu enää oikein miltään. Ei hyvältä mutta ei huonoltakaan. Ei miltään.

Jos seksi on ainoa ongelma suhteessa niin menkää hyvät ihmiset johonkin seksiterapiaan. Se nyt on ongelmista helpoin korjata.

Usein taas pettämisen syyt ovat syvemmällä vaikka se itse petos olisikin seksuaalinen. Rohkeasti vaan tarkastelemaan tapahtuneen taustalla vaikuttavia syitä. Se että tulee petetyksi tai jätetyksi ei tarkoita omaa huonommuutta (useinmiten). Se kertoo vain siitä, että siinä keskinäisessä suhteessa on jotain epätyydyttävää, suhteessa on kuitenkin aina 2. Tämän kun petetyt / jätetyt oivaltaisi, niin suhteeseen tyytymättömänkin olisi paljon helpompi kertoa tunteistaan.

Seksi on ainoa joka meillä toimii. Tunnepuolella ei vaan oikein enää synkkaa. Seksi menee kun mies ei puhu mitään sen aikana, kun ei kiinnosta enää toisen jutut.

Omat ongelmat, vahva ihastuminen ja vahvat vietit samaan aikaan. Suhteessa ei varsinaisesti ollut mitään ongelmaa, korkeintaan arkistunut. Vielä vuosienkaan jälkeen en ymmärrä miksi käyttäydyin niin. Jos kohdalleni osuu vielä uusia parisuhteita niin en usko että enää ajaudun samaan, sen verran pahasti omat virheet pilasi elämän pitkäksi aikaa.

Olin väärässä suhteessa, josta puuttui molemminpuolinen kunnioitus. Nykyisessä suhteessa en pettäisi.

Vierailija kirjoitti:

Olin väärässä suhteessa, josta puuttui molemminpuolinen kunnioitus. Nykyisessä suhteessa en pettäisi.[/quote

Koska olet saanut peukkuja, olettaa kaikki sinun olevan nainen.

Jos kertoisit olevasi mies, saisit pian kommentteja kuinka kerran pettää, aina pettää ja moraali ja niin edelleen.

Saatika jos kaksi pettämisen kautta yhteen päätynyttä kertoo, ettei enää pettäisi, koska on nähnyt sen kamalat seuraukset ja toisekseen löytänyt nyt vierelleen oikean ihmisen. Sehän on valtaosalle palstailijoista aivan mahdotonta hyväksyä.

Oli kolmas vuosi menossa käytännössä ilman seksiä, niin tilaisuus teki varkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun eksä petti seksin puutteestä. Oudoksi menee siksi, että se seksin puute johtui hänestä. Jos tunteet ja halut loppuu, niin ei siinä mitään. Mutta miksi se pitää kertoa pettämisen kautta?

Itse olen kertonut kyllä tunteiden muuttumisesta muutenkin ja aiemmin, mutta mies haluaa jatkaa ja toivoo että tilanne korjautuisi. Pitäisi itse saada erottua, mutta sekin tuntuu hullulta kun ei ole mitään konkreettista huonoa liitossa. Ei vaan tunnu enää oikein miltään. Ei hyvältä mutta ei huonoltakaan. Ei miltään.

Jos seksi on ainoa ongelma suhteessa niin menkää hyvät ihmiset johonkin seksiterapiaan. Se nyt on ongelmista helpoin korjata.

Usein taas pettämisen syyt ovat syvemmällä vaikka se itse petos olisikin seksuaalinen. Rohkeasti vaan tarkastelemaan tapahtuneen taustalla vaikuttavia syitä. Se että tulee petetyksi tai jätetyksi ei tarkoita omaa huonommuutta (useinmiten). Se kertoo vain siitä, että siinä keskinäisessä suhteessa on jotain epätyydyttävää, suhteessa on kuitenkin aina 2. Tämän kun petetyt / jätetyt oivaltaisi, niin suhteeseen tyytymättömänkin olisi paljon helpompi kertoa tunteistaan.

Totta, eikä muutenkaan pitkää suhdetta voi typistää olemaan yhden, lyhyen ongelmallisen jakson ns mittainen. 

Kuitenkin moni tuntuu ajattelevan, että koska vaikkapa 20 vuoden mittainen suhde päättyi pettämiseen, on pettänyt osapuoli moraaliton ja pilannut suhteen, jota toinen osapuoli on vain yrittänyt vaalia. 

20 vuoteen voi mahtua niin paljon kaikenlaista, myös siihen viimeiseen eron tekemisen vaiheeseen, josta ulkopuolinen ei voi tietää yhtään mitään. Ei kannata niin nopeasti hypätä tuomitsemaan. Pettäjä tekee monesti molemmille palveluksen kun päättää surkeaksi ajautuneen suhdevankilan ja ottaa siitä vielä yksin kaiken kuran toisen paistatellessa marttyyrina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun eksä petti seksin puutteestä. Oudoksi menee siksi, että se seksin puute johtui hänestä. Jos tunteet ja halut loppuu, niin ei siinä mitään. Mutta miksi se pitää kertoa pettämisen kautta?

Itse olen kertonut kyllä tunteiden muuttumisesta muutenkin ja aiemmin, mutta mies haluaa jatkaa ja toivoo että tilanne korjautuisi. Pitäisi itse saada erottua, mutta sekin tuntuu hullulta kun ei ole mitään konkreettista huonoa liitossa. Ei vaan tunnu enää oikein miltään. Ei hyvältä mutta ei huonoltakaan. Ei miltään.

Jos seksi on ainoa ongelma suhteessa niin menkää hyvät ihmiset johonkin seksiterapiaan. Se nyt on ongelmista helpoin korjata.

Usein taas pettämisen syyt ovat syvemmällä vaikka se itse petos olisikin seksuaalinen. Rohkeasti vaan tarkastelemaan tapahtuneen taustalla vaikuttavia syitä. Se että tulee petetyksi tai jätetyksi ei tarkoita omaa huonommuutta (useinmiten). Se kertoo vain siitä, että siinä keskinäisessä suhteessa on jotain epätyydyttävää, suhteessa on kuitenkin aina 2. Tämän kun petetyt / jätetyt oivaltaisi, niin suhteeseen tyytymättömänkin olisi paljon helpompi kertoa tunteistaan.

Totta, eikä muutenkaan pitkää suhdetta voi typistää olemaan yhden, lyhyen ongelmallisen jakson ns mittainen. 

Kuitenkin moni tuntuu ajattelevan, että koska vaikkapa 20 vuoden mittainen suhde päättyi pettämiseen, on pettänyt osapuoli moraaliton ja pilannut suhteen, jota toinen osapuoli on vain yrittänyt vaalia. 

20 vuoteen voi mahtua niin paljon kaikenlaista, myös siihen viimeiseen eron tekemisen vaiheeseen, josta ulkopuolinen ei voi tietää yhtään mitään. Ei kannata niin nopeasti hypätä tuomitsemaan. Pettäjä tekee monesti molemmille palveluksen kun päättää surkeaksi ajautuneen suhdevankilan ja ottaa siitä vielä yksin kaiken kuran toisen paistatellessa marttyyrina.

Kauhean pitkä viesti minkä pointti oli ettet osannut elää pettämättä niin kuin kypsä aikuinen ja haluat vielä ihailua osaksesi.

Olin yksinäinen parisuhteessa ja ja perheessä itsekkään ja vastuuttoman lapsimiehen kanssa joka asetti kaverit ja hauskanpidon perheen edelle. Suurin petos on se ettei huolehdi perheestään. Varsinkaan kun itse halusi perheen.

Tämä sivusuhde on kestänyt neljä vuotta mutta ajautumassa loppuun koska en enää tarvitse sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun eksä petti seksin puutteestä. Oudoksi menee siksi, että se seksin puute johtui hänestä. Jos tunteet ja halut loppuu, niin ei siinä mitään. Mutta miksi se pitää kertoa pettämisen kautta?

Itse olen kertonut kyllä tunteiden muuttumisesta muutenkin ja aiemmin, mutta mies haluaa jatkaa ja toivoo että tilanne korjautuisi. Pitäisi itse saada erottua, mutta sekin tuntuu hullulta kun ei ole mitään konkreettista huonoa liitossa. Ei vaan tunnu enää oikein miltään. Ei hyvältä mutta ei huonoltakaan. Ei miltään.

Jos seksi on ainoa ongelma suhteessa niin menkää hyvät ihmiset johonkin seksiterapiaan. Se nyt on ongelmista helpoin korjata.

Usein taas pettämisen syyt ovat syvemmällä vaikka se itse petos olisikin seksuaalinen. Rohkeasti vaan tarkastelemaan tapahtuneen taustalla vaikuttavia syitä. Se että tulee petetyksi tai jätetyksi ei tarkoita omaa huonommuutta (useinmiten). Se kertoo vain siitä, että siinä keskinäisessä suhteessa on jotain epätyydyttävää, suhteessa on kuitenkin aina 2. Tämän kun petetyt / jätetyt oivaltaisi, niin suhteeseen tyytymättömänkin olisi paljon helpompi kertoa tunteistaan.

Totta, eikä muutenkaan pitkää suhdetta voi typistää olemaan yhden, lyhyen ongelmallisen jakson ns mittainen. 

Kuitenkin moni tuntuu ajattelevan, että koska vaikkapa 20 vuoden mittainen suhde päättyi pettämiseen, on pettänyt osapuoli moraaliton ja pilannut suhteen, jota toinen osapuoli on vain yrittänyt vaalia. 

20 vuoteen voi mahtua niin paljon kaikenlaista, myös siihen viimeiseen eron tekemisen vaiheeseen, josta ulkopuolinen ei voi tietää yhtään mitään. Ei kannata niin nopeasti hypätä tuomitsemaan. Pettäjä tekee monesti molemmille palveluksen kun päättää surkeaksi ajautuneen suhdevankilan ja ottaa siitä vielä yksin kaiken kuran toisen paistatellessa marttyyrina.

Kauhean pitkä viesti minkä pointti oli ettet osannut elää pettämättä niin kuin kypsä aikuinen ja haluat vielä ihailua osaksesi.

En ole pettänyt. Minua on petetty. Emme eronneet silloin, koska en pettämisistä tiennyt, en tiedä olisimmeko eronneet vaikka olisin tiennyt. En ollut mustasukkainen kumppanistani enää. Yhteiselämä oli leppoisaa ja mutkatonta, hän on yhä hyvä ystäväni.

Koita nyt uskoa, että suhteita on monenlaisia, eikä sulle ole kukaan myöntänyt jotain auktoriteettiasemaa tuomita mikä on oikein ja mikä väärin ja miltä minkäkin pitäisi kenestäkin tuntua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut muuta ulos pääsyä.

Ei voinut sanoa että haluan erota, en halua enää olla kanssasi?

Mun puoliso piti jotain jatkuvaa pientä henkistä väkivaltaa, eropuheet kaikui kuuroille korville. Voin hyvin kuvitella, ettei ole muuta ulospääsyä. Näistä tyypeistä kun pääsee usein eroon vasta siten, että tekee itsestään riittävän kauhean että ne jättää.

Mitä järkeä on olla suhteessa vain perheen vuoksi? Onko kiva olla sitten sellainen tyyppi, joka pettää pikkujouluissa, työreissuilla, aina kun tulee mahdollisuus? Kenen vuoksi näitä kulissi-liittoja pidetään yllä? Lasten, omien vanhempien? Järkevää? Kannattaakin elää toisten vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut muuta ulos pääsyä.

Ei voinut sanoa että haluan erota, en halua enää olla kanssasi?

Mun puoliso piti jotain jatkuvaa pientä henkistä väkivaltaa, eropuheet kaikui kuuroille korville. Voin hyvin kuvitella, ettei ole muuta ulospääsyä. Näistä tyypeistä kun pääsee usein eroon vasta siten, että tekee itsestään riittävän kauhean että ne jättää.

Juuri näin. Koitapa tehdä eroa henkisesti epävakaasta ja läheisriippuvaisesta ihmisestä niin tuon todella ymmärrät. Tällainen ihminen ei itsekään ymmärrä omaa motiiviaan roikkua kaikin keinoin kiinni suhteessa, joka aiheuttaa molemmille osapuolille lopulta vain ahdistusta. Kun lopulta kaikkien dramaattisten välikohtausten ja itsetuhoisten episodien jälkeen molemmat on niin paskana, että se erohalutonkin tunnustaa, ettei tästä enää mitään saa rakentumaan, koittaa vapaus. Myös sille, joka on mielessään typistänyt itsensä niin pieneksi ja avuttomaksi, että on kuvitellut kirjaimellisesti kuolevansa jos ero toteutuu. Eron käsittelyssä tällaiselle ihmiselle on pelkästään hyötyä siitä jos on joku johon kohdistaa turhautumisen ja vihan tunteet.

Seksistä oli ollut jo pidempään puutetta ja se toinen osapuoli oli niin aiheesta kiinnostunut, niin annoin sitten vaan mennä. Ihan kivaa oli, mutta tuskin tuota ihan tavaksi otan.

Jussi-80 kirjoitti:

Mitä järkeä on olla suhteessa vain perheen vuoksi? Onko kiva olla sitten sellainen tyyppi, joka pettää pikkujouluissa, työreissuilla, aina kun tulee mahdollisuus? Kenen vuoksi näitä kulissi-liittoja pidetään yllä? Lasten, omien vanhempien? Järkevää? Kannattaakin elää toisten vuoksi.

Eroaminen on prosessi ja kun sitä päätöstä prosessoi niin sen aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. Ei siitä 20 vuoden liitosta, kun on lapsia, asunto, mökki, auto, yhteinen firma ja riippuvaiset isovanhemmat, siitä ei oikeasti vaan lähdetä niin että heippa moro. Siitä täytyy saada jonkunlainen varmuus että se on se oikea ratkaisu ja sitä kukakin sitten selvittelee milläkin tavalla että onko se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut muuta ulos pääsyä.

Ei voinut sanoa että haluan erota, en halua enää olla kanssasi?

Mun puoliso piti jotain jatkuvaa pientä henkistä väkivaltaa, eropuheet kaikui kuuroille korville. Voin hyvin kuvitella, ettei ole muuta ulospääsyä. Näistä tyypeistä kun pääsee usein eroon vasta siten, että tekee itsestään riittävän kauhean että ne jättää.

Eli alpit harjoittaa henkistä väkivaltaa. Sittenhän teitä oli kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Jussi-80 kirjoitti:

Mitä järkeä on olla suhteessa vain perheen vuoksi? Onko kiva olla sitten sellainen tyyppi, joka pettää pikkujouluissa, työreissuilla, aina kun tulee mahdollisuus? Kenen vuoksi näitä kulissi-liittoja pidetään yllä? Lasten, omien vanhempien? Järkevää? Kannattaakin elää toisten vuoksi.

Eroaminen on prosessi ja kun sitä päätöstä prosessoi niin sen aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. Ei siitä 20 vuoden liitosta, kun on lapsia, asunto, mökki, auto, yhteinen firma ja riippuvaiset isovanhemmat, siitä ei oikeasti vaan lähdetä niin että heippa moro. Siitä täytyy saada jonkunlainen varmuus että se on se oikea ratkaisu ja sitä kukakin sitten selvittelee milläkin tavalla että onko se.

Ehkä noilla puheilla huijaa itseään mutta ei ketään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jussi-80 kirjoitti:

Mitä järkeä on olla suhteessa vain perheen vuoksi? Onko kiva olla sitten sellainen tyyppi, joka pettää pikkujouluissa, työreissuilla, aina kun tulee mahdollisuus? Kenen vuoksi näitä kulissi-liittoja pidetään yllä? Lasten, omien vanhempien? Järkevää? Kannattaakin elää toisten vuoksi.

Eroaminen on prosessi ja kun sitä päätöstä prosessoi niin sen aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. Ei siitä 20 vuoden liitosta, kun on lapsia, asunto, mökki, auto, yhteinen firma ja riippuvaiset isovanhemmat, siitä ei oikeasti vaan lähdetä niin että heippa moro. Siitä täytyy saada jonkunlainen varmuus että se on se oikea ratkaisu ja sitä kukakin sitten selvittelee milläkin tavalla että onko se.

Ehkä noilla puheilla huijaa itseään mutta ei ketään muuta.

Ketä muita? Ei kuule tässä vaiheessa kiinnostele enää hevon huttua mitä toiset ajattelee. Oma elämä on ihan raunioina. Se kiinnostaa että miten kaiken saisi järjestettyä jotenkin niin ettei lasten mielenterveys järkkyisi, ettei mies juopahtaisi (kun lapset häntäkin tarvitsee) että saisi säilytettyä sellaisen elintason ettei tarvitsisi leipäjonoon eron jälkeen kun on ne lapsetkin... ja ettei myöhemmin kaduttaisi, ettei tuntuisi siltä että olisi vaan pitänyt uhrata itsensä että sekin olisi ollut parempi.

Vieraili
</p>

<p>Totta, eikä muutenkaan pitkää suhdetta voi typistää olemaan yhden, lyhyen ongelmallisen jakson ns mittainen. 
</p>

<p>Kuitenkin moni tuntuu ajattelevan, että koska vaikkapa 20 vuoden mittainen suhde päättyi pettämiseen, on pettänyt osapuoli moraaliton ja pilannut suhteen, jota toinen osapuoli on vain yrittänyt vaalia. 
</p>

<p>20 vuoteen voi mahtua niin paljon kaikenlaista, myös siihen viimeiseen eron tekemisen vaiheeseen, josta ulkopuolinen ei voi tietää yhtään mitään. Ei kannata niin nopeasti hypätä tuomitsemaan. Pettäjä tekee monesti molemmille palveluksen kun päättää surkeaksi ajautuneen suhdevankilan ja ottaa siitä vielä yksin kaiken kuran toisen paistatellessa marttyyrina.[/quote kirjoitti:

Kauhean pitkä viesti minkä pointti oli ettet osannut elää pettämättä niin kuin kypsä aikuinen ja haluat vielä ihailua osaksesi.

Kelles se sun tuomarin nuijasi heilauttaa tuomion mun erossani:

17 vuotta yhteistä elämää. Mies kävi vieraissa aivan alussa, annoin anteeksi. Mies kävi vieraissa jälleen satunneisesti muutaman vuoden ajan kun olin raskaana ja pieni lapsi. Aavistelin, mutten tiennyt, en luultavasti kaikkia vieläkään. 

Kun lapset oli jo kouluikäisiä ihastuin toiseen, erosin ja oon suhteessa nyt tän toisen kanssa. 

Appivanhemmat ei halua olla enää missään tekemisissä koska minä hajotin heidän mielestään meidän suhteen. Samalla lailla mut tuomitsee luultavasti kaikki muutkin, paitsi mun perhe ja ystävät jotka tietää. He ei tuomitse, jotka tietää..

Juurihan kirjoitin, että kenen vuoksi siinä liitossa ollaan : talo, mökki, auto...materiaa? isovanhemmat? Just. Oli juurikin mun pointti. Siinähän prosessoitte sitten-. Pikkujouluissa käy kyllä flaksi, nou hätä.