Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko kaikilla miehillä tarve kontrolloida naistaan ennemmin tai myöhemmin?
09.05.2021 |
Kysymys siis otsikossa.
Seurustelen neljättä vuotta mieheni kanssa ja nyt näyttää, että sama tuttu kuvio alkaa taas. Mies on huomattavasti vähemmän sosiaalinen ja tekemisissä ihmisten kanssa, minä taas paljon jo työni puolesta. Nyt miestäni on kuulemma alkanut ärsyttämään, miten jään suustani kiinni kaikkien tuttujen kanssa, jos olemme jossain yhdessä ja näen tuttuja. Tämä suusta kiinni jääminen on siis yleensä ihan tervehtimistä ja kuulumisten vaihtamista, mikä nyt mielestäni kuuluu hyviin tapoihin. Mies on siinä vierellä ja näkemässä ja kuulemassa keskustelun eli tietää mistä on kysymys.
Vastikään mies nosti esille aiemman tapahtuman, jolloin hän oli toimenpiteen jälkeen sairaalassa yön yli ja kävin häntä siellä kahvilassa tapaamassa. Siellä ollessamme näin kahvilassa entisen hyvän työkaverini, joka tuli hetkeksi juttelemaan. Heillä oli ollut traumaattinen ja hieman jännittävä synnytys vastikään ja keskustelimme tilanteesta ym. asiaan liittyen. Mies oli tästä kuulemma pahoittanut mielensä miten en huomioinut häntä ollenkaan ja ”läpätin” vaan tuon tuttavani kanssa. Mies oli ollut minulle kuulemma kuin ilmaa... mies oli siis koko ajan mukana ja kuulemassa keskustelun. En olisi ikinä kehdannut olla kuuntelematta tai keskeyttää tuota tuttavaani, kun hän minulle itselleen tärkeästä ja kovastikin kokemuksesta kertoi, minusta se olisi ollut epäasiallista ja röyhkeää. Miehen kanssa olin kahvilassa vielä hyvän aikaa ja ehdittiin kyllä kahden kesken siinä keskustella ja viettää aikaa. Mies oli kuulemma tilanteessa niin kettuuntunut, että jos en olisi kohta lopettanut keskustelua tuon tuttavani kanssa niin hän olisi lähtenyt kävelemään.
Miten siis on, onko oma käytökseni todella jotenkin poikkeuksellista ja miestä kohtaan huonoa tms.? Vai kertooko tämä enemmän miehen liiallisesta tarpeesta kontrolloida minua ja rajoittaa elämääni? Olen eronnut aiemmin pitkästä liitosta, jossa mies pyrki rajoittamaan elämääni oman mielensä mukaan ja hoitamaan asiat niin, että vastuulleni jäi työn ulkopuolella pääosin perheen ja kodin hoito ja kontaktit ystäviin ja mahdollisuudet omiin harrastuksiin/ menoihin olivat hyvin rajalliset. Nyt koen jälleen olevani samankaltaisessa tilanteessa.
Emme asu miehen kanssa yhdessä. Vietän pääosin lapsettomat viikkoni työn ulkopuolella hänen kanssaan ja luonaan. Tästä on alkanut tulla jollain tapaa itsestäänselvyys ja jos noina aikoina minulla olisi aikomus tavata ystäviäni tai tehdä heidän kanssaan jotakin, pahoittaa mies jollain tapaa selvästi mielensä ja se näkyy ikävänä käytöksenä. Mies pitää harvoin kavereihinsa yhteyttä ja toivoisi minun ilmeisesti toimivan samalla tavalla. Kuitenkaan en aio näin toimia. Eron jälkeen päätin etten enää koskaan aio jättää omaa elämääni tai ystäviäni syrjään kenenkään miehen vuoksi tai antaisin toisen enää rajata elämääni niiltä osin.
Paradoksi on myös se, että yleensä minussa ihastutaan sosiaalisuuteeni ja siihen, ”miten helppo kanssani on olla ja keskustella”. Jossain vaiheessa se kuitenkin kääntyy itseäni vastaan ja tätä piirrettä aletaan rajoittaa.
Näkökulmaa tilanteeseen ottaisin mielelläni vastaan? Olenko jälleen miehen kanssa, joka yrittää saada minusta kontrollin?
Kommentit (153)
Jos miestäsi ärsyttää joku tekosi tai piirteesi, niin se on normaalia elämää, ei kontrollointia. Pisteet hänelle että on osannut puhua näistä suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan kaikilla miehillä ei ole tarvetta kontrolloida puolisoitaan. Itselleni ei ole sattunut koskaan vastaavanlaista kumppania, eikä mielestäni tuollaista tarvitse kenenkään sietää.
Mutta jos kyseessä on toistuva kaava, ehkä kannattaisi miettiä, onko oma käytös jotenkin erilaista omaa kumppania vs. muita ihmisiä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Otsikkoon vastaus; ei.
Muuta en jaksanut lukea.-M
Ei täältäkin, minä jaksoin melkein puoleenväliin
N
Onhan tuo kontrollointia, jos kielletään, että aika ja huomio pitäisi antaa vain miehelle. Se kai tuossa on pyrkimys.
Kannattaa keskustella miehen kanssa ja kertoa, että sinua häiritsee tuollainen käytös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo kuulostaa kyllä kontrolloinnilta. Sosiaalisten suhteiden rajoittaminen tai jopa puolison eristäminen parisuhteen ulkoisista ihmissuhteista on tyypillistä väkivaltaisille suhteille.
En nyt tarkoita, että miehesti on sitä tai tätä enkä ottaisi paria kertaa liian raskaasti, mutta seuraisin tilannetta ja jos jatkossa tuntuisi siltä, että mies yrittää eristää minua, lähtisin lätkimään.
Ikävältä ja töykeältä mieheltä kyllä silti kuulostaa.
No jo vastauksia taas🙄Oon ap tavannut ihan samankaltaisia miehiä. Jollei ongelmana ole sosiaalisuus, sitten se on pukeutuminen tai vaikka kiinnostuksen kohteet. Tietyn tyyppisillä miehillä on kerrassaan outoja ajatuksia suhteesta ja naisen roolista siinä. Väkisin yrittävät tunkea naisen johonkin äidinkorvikkeen muottiin. Jollei ukkosi keskustelun jälkeen ymmärrä käytöksensä ongelmallisuutta, laita liuskaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustasukkaisuutta tuo on, huomiosi on hetkellisesti kiinnittynyt johonkin muuhun henkilöön, ja miehesi jää kakkoseksi, eli miehellä on huono itsetunto. Terveellä itsetunnolla varustettu mies ei ole moksiskaan vaikka puhua pulputtaisit päivät ja yöt läpeensä. Lastenhoitajan tuollainen mies tarvitsee eikä maista.
Kyllä, ja tuhat muuta asiaa, joita sinun tulee tietää ”kaikista miehistä” saat kätevästi verkkokurssiltani:
”Usko mitä sanon tai oot vammasen tyhmä ja vihaat ittees”
Nyt vain 666,6 kultadublonia, ja jos tilaat heti, saat kahdella tobolla kaks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä kumpikaan kontrolloi. Normi elämää yhdessä.
Ei meilläkään, ja yhteistä elämää takana pian 32 vuotta.
Maailmassa on noin 4 miljardia miestä. Mitäs veikkaat, onko oikeastaan mitään ominaisuutta, joka on ihan jokaisella heistä - jos nyt ei oteta lukuun sellaisia ilmiselviä juttuja kuten että kaikki hengittävät niin kauan kuin ovat elossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikki. Minulla on myös ollut tuollainen puoliso, joka olisi pitänyt hänen mielestään olla joka ikisen tilanteen keskipiste. Jopa minun muutossani, jossa hän oli toisten mukana auttamassa, hän ei saanut tarpeeksi huomiota, ja lähti siksi kotiin.
Omista ystävistä kiinni pitäminen ja sosiaaliset kohtaamiset kuulostaa terveeltä.
Jos tapaatte muita ihmisiä yhdessä sovitusti, ja hän silloin osaa jutella, asia lienee sovittavissa.
Pakko sanoa etten lukenut aloitusta, mutta osa ihmisistä on välillä henmetin itsekeskeisiä juntteja, ja osa alati. Toiv miehesi kanssa asiat järjestyvät.
No siis useat miehethän ovat mustasukkaisia jopa omille lapsilleen jotka saavat vaimon huomion. Miehet on just tommosia, itsekkäitä ja omia etujaan ajavia.
Ap: Ei ole. On miehiä jotka tajuavat ettei naisen ihmisoikeudet vähene jos nainen aloittaa parisuhteen ja sen, ettei nainen ole irtainta omaisuutta vaan ihminen jolla on oma tahto ja oikeus toteuttaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
No siis useat miehethän ovat mustasukkaisia jopa omille lapsilleen jotka saavat vaimon huomion. Miehet on just tommosia, itsekkäitä ja omia etujaan ajavia.
Se ei ole kenenkään muun - ei miehen eikä naisen - vika, että sinä itse olet valinnut elämääsi kusipäisiä miehiä.
Alue: Aihe vapaa
Otsikkoon vastaus; ei.
Muuta en jaksanut lukea.
-M