Miksi 70-luvulla syntyneet ihannoi Amerikkaa niin kovasti?
Olen huomannut monissa 1970-luvulla syntyneissä saman asian. Koko lapsuus on vietetty amerikkalaisten TV-sarjojen parissa ja ehkä käyty vaihdossakin Amerikassa. Kaikki made in the USA on tosi ihanaa ja Amerikka on maailman paras maa. Onko 70-luvulla kasvaneet jotenkin täysin aivopestyjä?
Sekä aiemmissa että myöhemmissä sukupolvissa Amerikkaan suhtaudutaan kriittisimmen.
Kommentit (59)
Sinnehän lähtivät vaihto- oppilaiksi juuri tuon ikäpolven ihmiset. Ja ihania muistoja ikuisia ystävyyssuhteita syntyi. Jotkut lähtivät pysyvästi Jenkkilään kun valmistuivat. Toiset löysivät sieltä puolison. Monilla on sukua Jenkeissä aiemmat polvet lähteneet leveämmän leivän perään. Ihan toimiva yhteiskunta sekin. Nykyajan suomalainen on tottunut saamaan niin paljon yhteiskunnan etuuksia että ymmärrys ei aina riitä toisenlaiseen elämäntyyliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihannoin teininä. Sittemmin olen oppinut esim sikäläisten surkeasta terveydenhuollosta, joukkoampumisten yleisyydestä, rapistuvasta infrasta jne. Kyllä se ihannointi on loppunut jo aikapäiviä sitten, kerran olisi ollut mahdollisuus muuttaa sinne mutta kieltäydyin. Ei kiinnosta viedä lapsia maahan jossa jo tarhaikäisille opetetaan mitä pitää tehdä jos joku hyökkää tarhaan aseen kanssa.
Tai ettei lapsia voi päästää itsekseen ulos tai koulumatkoja kulkemaan vaikka fillarilla.
Sehän on ihan tavallista monissa maissa. Suomessa ja pohjoismaissa olemme pieni poikkeama mitä tulee lasten liikkumiseen itsenäisesti.
Ihmiset kiinnostuvat eri asioista siellä. Osa tykkää joistakin ihmisistä ja luonnosta (ei pinnallisella tavalla), jotkut jostain muusta. Selkeä kommunikointi helpottaa, ei ole solkotusta. Joissakin muissa kulttuureissa on vieraampia asioita tai vaatimuksia.
Kun Suomessa puhutaan Amerikasta niin keskusteluun otetaan mukaan kohta Venäjä. mitä tapahdu monessakaan muussa maassa.
Eikö ne olleet 60-luvun alkupuolella syntyneitä, jotka jo ihannoi Amerikkaa? 70-luvun lopulla oli diinarit ja rockabilly, Fonzie, James Dean.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on syntynyt 70-luvulla ja halveksii amerikkalaista kulttuuria.
Ei maa ole kaikille pelkkä kulttuuri. Se voi olla luonto, ranta, joku muu. On erilaisia kulttuureja.
USA kaatoi kylmän sodan kilpavarustelulla maailman johtavan sosialistisen valtion, meidän itänaapurissa olleen suuren s44tanan, Neuvostoliiton. Siinä on jo erittäin paljon syytä ihailuun. Ja ovat vastustaneet punatautia ympäri maailmaa, USA on puutteistaankin huolimatta vapaan maailman johtaja, ja asevarikko jota tarvitaan että rysyt, kinkit, ja p-korelaiset ym. saadaan pidettyä aisoissa.
Olen 1970-luvulla syntynyt enkä ole tuollaista ikätovereissani huomanut. Ovat vähemmistössä ne ihmiset, jotka amerikkaa ihannoivat.
Koska silloin oli vielä Neuvostoliitto ja kaikki vihasivat Neuvostoliittoa.
Olin tuolloin lapsi ja nuorisosta alkaen lähes jatkuva Neuvostoliiton tuputtaminen alkoi täten jo ärsyttää ja Amerikka edusti sitten aivan muuta kuin ruokajono Neuvostoliitto.
Vasemmistoperheessä syntyneenä (1970) ei kyllä ihailtu eikä ihannoitu. Sittemmin vuosituhannen vaihteessa vietin 3 v USAn kaakokulmalla (Floridassa, Alabamassa ja Texasissa). Kolme kertaa enemmän eurooppalaisia asuu USAssa kuin vice versa. Olin norjalaisen yrityksen palkkalistoilla ja vakuutettu työantajan toimesta ja eläke kertyi Norjaan yms.
Harkitsin muuttoa USAn, mutta freelancerin elämä ja vakuutusten itsemaksu ei houkuttanut (seuraava toimeksiantoni olikin sitten Vietnamissa) Jos olisin ollut parikymppinen silloin olisin saattanut jäädä sinne (olisin saanut vakuutukset halvemmalla ja olisin alkanut eläkesäästön aikaisemmin etc.).
Kaikissa yhteiskunnissa on puolensa ja USA näyttäytyi allekirjoittaneelle mahdollisuuksien maalta; myös huonojen mahdollisuuksien maalta. Koronan jälkeen en ole käynyt, joten nykyistä ilmapiiriä en pysty kommentoimaan. Aikansa kutakin lopetin matkatyöt 2017 enkä ole sen jälkeen lentokoneesen astunut. Norjassa olen käynyt hirvimetsällä; muutoin en kodista yli 30 km etäisyydelle ole postunut kahdeksaan vuoteen.
Miksi sä noin luulet että kaikki ihannoi? Mä en ihannoi.
Itse olin juuri varhaisteini kun 80 luvulla tuli videot ja sitä kautta amerikkalaiset elokuvat ja melko samoihin aikoihin alkoi suomeen virrata näitä amerikkalaisia kasari hevi bändejä.
Sitten tätä ruvettiin käyttämään hyväksi ja kaikkia tuoteita ruvettiin myymään jollain amerikanlippu logolla varustettuna.
Lisäksi minunkin äiti kertoi kuinka hän juoksi ala-asteella pommisuojaan koulumatkalla kun Venäjä pommitti, joten Amerikka edusti vahvasti sellaista Venäjävastaista kulttuuria ja oli vahva viesti idän suuntaan, että täällä tykätään kaikesta länsimaisista jutuista.
Jännä juttu. Missähän paralleeliuniversumiSuomessa mä olen sitten asunut? Kaikki oli enempi ja vähempi jenkkivastaista (ja on edelleen). Jenkit koettiin pinnallisina ja vähän tyhminä. Joku siellä vaihto-oppilaana toki oli ja palasi sitten tosi leuhkana takaisin. Muuttaisin kyllä sinne jos olisin terve.
80-luvun tv-sarjoissa ja elokuvissa Amerikka näyttäytyi voimakkaana, pystyvänä, vahvana, älykkäänä, maailman johtavana maana suunnilleen kaikessa.
Amerikastahan alkoi tietotekniikkakin levitä koteihin, Piilaakso oli tietotekniikan kehityksen kärjessä, jne. joten ei se ollut pelkkää TV fantasiaakaan, kyllä siellä taustalla oli ihan oikeaa asiaakin.
Myöhempinä aikoina en ole ollut niin vakuuttunut Amerikasta, kaupallisuus, kapitalismi, ahneus, itsekeskeisyys, ym. oikeistolaisuus tuottaa aika paljon pahaa.