Abortti pelottaa
Kirjoitin tänne jo aiemmin abortista ja adoptiosta. Olen siis 18-vuotias tyttö ja olen raskaana, koska ehkäisy petti.
Lapsen isä ei missään nimessä halua että raskaus jatkuu ja lähipiirini toivoo myös aborttia.
Olen itse yrittänyt esittää kovaa ja ehdottomasti kompannut että tietysti teen abortin eikä muita vaihtoehtoja ole, mutta sisimmässäni tunnen surua ja kipua koko asiasta.
Olen aina halunnut lapsia, mutta nyt olen huonossa elämäntilanteessa eikä minulla ole tukiverkostoa, vaan jäisin täysin yksin. Minulla on PCOS ja endometrioosi, jotka vaikeuttavat varmasti raskautumista myöhemmin. Siksi pohdin, minkälaisen riskin olen tässä ottamassa ja mikä olisi järkevin tapa toimia.
Seuraan monia PCOS-pariskuntia somessa ja lähes kaikilla vaikeuksia luomuraskaudessa nuoresta iästä huolimatta, se mietityttää.
Olisi kuitenkin taloudellinen ja sosiaalinen itsem'rha pitää lapsi.
Kommentit (86)
Rakasta lastasi. Kyllä yhteiskunta auttaa.
Jos haluat lapsis niin miksi edes mietit aborttia? Muut saa painostaa sua ihan vapaasti ja kaikille nuorille äideille ehdotetaan ekana aborttia mutta ei niitä pidä kuunnella.
Sinä pelkäät pilaavasi miehen elämän... mutta oletkos ajatellut asiaa siltä kantilta, että mies ei ole ilmeisesti uhrannut hetkeäkään miettiäkseen pilaako abortti sinun elämäsi, jos kerran on heti vahvasti abortin kannalla ja uhkaa hylkäävänsä sinut, mikäli päädyt pitämään lapsen. Hän on huolestuneempi omasta kohtalostaan kuin sinun, vaikka hänen worst-case scenario koskee taloudellista vastuuta seuraavan 18 vuoden ajan mutta sinun kenties koko loppuelämääsi ja mielenterveyttäsi.
Sinuna en murehtisi miehen kohtaloa ihan niin paljoa, kuin nyt vaikutat tekevän. Kuuntele sydäntäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin, lasten isä on täysin p*rsaukinen opiskelija jolla ei ole pienintäkään aikomusta osallistua lapsen elämään jos sen pidän, ja tämä on minulle ok. Minusta tuntuu, että varastan tässä mieheltä, jos pidän lapsen.
Sekin tuntuu käsittämättömän pahalta ja väärältä. Mies ei halua lasta ollenkaan ja sanoi heti että toivoo aborttia. Tuen miestä päätöksessä enkä todellakaan halua pilata hänen elämäänsä.
ApLuin tähänastiset kommenttisi ja sanon sinulle sen, mitä toivon että joku olisi sanonut minulle 20 vuotta sitten: Sinun tarpeesi ja toiveesi ovat ihan yhtä tärkeitä kuin kaikkien muidenkin. Sinä et ole rasite, jonka tehtävä on varmistaa, että kukaan muu ei joudu tekemään vuoksesi mitään. Sinä olet arvokas ja tarpeesi ovat tärkeitä. Sinä olet tärkeä. Vastaat vain omista valinnoistasi, et muiden. Lapsesi isä valitsi itse harrastaa seksiä kanssasi, et sinä. Sinä otit pillerisi, eikä tämä seuraus ole yhtään enempää sinun vastuullasi kuin hänenkään. Paitsi että sinä joudut tekemään päätöksen abortista.
Jos haluat lapsia, ja tämä on kenties ainoa mahdollisuutesi saada niitä, on hyvä pohtia nyt, miltä abortin tekeminen saattaa näyttäytyä nelikymppisen lapsettoman itsesi silmin. Ja unohtaa kaikkien muitten hörinät. Meillä on vain yksi elämä, ja sinun tehtäväsi on varmistaa että myös sinä saat tehdä siitä omannäköisesi.
Valitettavasti lähipiirisi suhtautuminen on sellaista, etten välttämättä kuuntelisi heidän mielipiteitään ensimmäisenä. Jos saat lapsen, olen varma että ehdit vielä opiskelemaan ja tekemään töitä ihan riittämiin ollaksesi yhteiskunnan nettomaksaja. Huomaa että sinut on kasvatettu arvostamaan työtä ja pärjäämistä. Toivottavasti myös itseäsi.
Jos päätät tehdä abortin, niin tee se ainoastaan, jos oikeasti haluat sitä. Ei pelosta tai painostuksesta, koska elämä kyllä kantaa, kun siihen uskoo.
Voimia, paljon.
Ihanasti sanottu. Tuollaista rohkaisua kaipaisi varmaan itse kukin nuori aikuinen. Muistan itsekin tuossa iässä eläneeni enemmän muita varten ja muita miellyttäen. Aina mietin, että enhän vain ole vaivaksi kenellekään. Jotkut lapset kasvatetaan lyttäämättä itsetunto alas. Se ei ole oikein. Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen ovat yksi tärkeimmistä eväistä elämässä.
-ei ap
Älä tee aborttia jos edes vähänkään epäröit! Kuten niin epäröitkin! Todennäköisesti tulet katumaan jos teet abortin.
Eikä sun pidä miettiä mitä lasten isä tai vanhempasi ajattelevat. Sinä sitä lasta kuitenkin kannat ja sinä sen synnytät jos synnytät, sulle se on suurin asia henkisesti ja fyysisesti. Sinä teet päätöksen omien halujen ja tunteiden pohjalta!
Kenenkään painostuksesta älä missään nimessä tee aborttia!
Mitä tulee rahaan, niin on paljon vähävaraisia naisia joilla on lapsi ja siltikin he jotenkin aina pärjäävät. Et ole ainoa. Suomessa on kuitenkin hyvä sosiaaliturva ja etenkin jos on lapsi niin ei Suomessa heitteille jätetä lapsen kanssa.
Yhteiskunnan tuilla elämistä ei pidä hävetä. Ja kaikki on vain väliaikaista. Ajattele tulevaa positiivisesti.
Aina miehet on painostamassa aborttiin. Ei niitä pidä kuunnella.
Mikäli tarvitset kohtuuhintaista asuntoa, niin A-Kruunu suosii lapsiperheitä asukasvalinnassaan. Riippuu toki, missä päin asut. Joissain pienissä kaupungeissa saa varmaan ihan helposti kaupungiltakin vuokra-asunnon.
Abortti on ainoa järkevä valinta nuorelle
en kyllä itse haluaisi olla sun lapsi ja syntyä noin epävakaaseen tilanteeseen ja elää vielä ilman isää.
Mieti miltä lapsestasi tuntuisi. Elämä olisi yhtä h*lvettiä kakarallesi
Miksi kannustatte aloittajaa pitämään lapsen? Hän on selvästi rationaalinen ja älykäs ihminen joka ei pilaa kroppaansa ja elämäänsä pennuilla. Tunteilu ei ole tässä tilanteessa järkevää.
Kannattaa miettiä tarkkaan. Kroppa menee pilalle ja toosa löystyy, nuoruus jää elämättä ja rahaa kuluu sekä maine menee.
Miten muka paistaa läpi että ap haluaisi pitää lapsen?
Itse olen tehnyt 2 aborttia nuorena... ja vieläkin mietin mitä tein.
On paljon tukea nykyään ja asut SUOMESSA.
Lapsi on Lahja.
Mutta se on myös maailman vaativin työ minkä minä olen ikinä tehnyt. En valehtele. Oletko valmis tällaiseen elämän työhön? Että saat jotenkin muokattua hyvän ihmisen tähän maailmaan... tähän sekavaan maailmaan ?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kannustatte aloittajaa pitämään lapsen? Hän on selvästi rationaalinen ja älykäs ihminen joka ei pilaa kroppaansa ja elämäänsä pennuilla. Tunteilu ei ole tässä tilanteessa järkevää.
Ehkä siksi kun lapsi on jo olemassa. Puhut itsekin lapsen pitämisestä. Se sanontakin kertoo, että lapsi on jo olemassa. Kaikille oman lapsen elämän päättäminen ei helppoa. Ap: n tapauksessa siihen ei ole mitään aihetta.
Lapsi on toivottu. Ei ole vahinkolapsia.
Ikävää jos vanhemmat eikä sukulaiset välitä lapsesta 😭
Sä saat äitiys- ja myöhemmin vanhempainpäivärahaa, asumistukea, lapsilisän sekä mahdollisesti tarvittaessa vielä toimeentulotukea. Niillä pärjää oikeasti hyvin. Pystyy tarjoamaan lapselle kaiken tarpeellisen. Vaunuja sun muita saa käytettynä mutta hyväkuntoisena kirpparilta edullisesti. Se ei ole mitään sossupummeilua. Äitiysraha ja lapsilisä tulee kaikille perheille. Ja se tuki on lasta varten. Ei sinua. Nää tuet on siksi, että Suomessa kaikki lapset saisivat lapsuuden, jossa perustarpeet on katettu. Siitä että sä elät ekat 1-3 vuotta tuilla ei tarvitse kantaa huonoa omatuntoa.
En tiedä, missä kaupungissa asut. Mutta kannattaa katsoa myös pienperheyhdistyksen sivut. Niillä on kaikenlaista toimintaa ja sieltä voisi saada kavereita, jotka ovat samassa tilanteessa. Se auttaisi suuresti. Saa vertaistukea, mutta voi myös vaikka vuorotellen hoitaa toistensa lasta ja siten saada vähän huilaustaukoa. On myös muita totaaliyksinhuoltajille tarkoitettuja järjestöjä.
Sitä täydellistä aikaa ei oikeastaan koskaan tule. Sitten kun sulla on toinen tutkinto taskussa, olet ollut töissä vaikka vuoden ja saanut vakipaikan, ei sulla välttämättä olekaan vakituista parisuhdetta. Tai kumppani ei halua vielä lapsia jne. Täydellisen hetken odottamiseen voi mennä ikuisuus. Ja sulla ei taida noilla sairauksilla olla siihen aikaa.
Koko hommassa on enemmän kyse tunteista ja mitä haluat. Talousasiat, opiskelu yms. järjestyy. Ja nuori yhäri saa myös konkreettista lapsenhoitotukea vaikka neuvolan kautta. Ei ne oo heti riistämässä lasta pois sulta.
-33