Voiko ihminen olla älykäs, jos ei tajua matematiikkaa?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta puhuessa ärsyttää ne "älykkäät", jotka tulee ketjuun rutisemaan, että niiden mielestä sosiaalinen älykkyys on parempi ja ne on musikaalisesti ja kielellisesti ja mitälie-älykkäitä. Ei se ole älykkyyttä! Looginen päättelykyky on älykkyyttä.
Sosiaalinen älykkyys auttaa havaitsemaan pieniä vihjeitä sosiaalisissa tilanteissa ja toisten eleissä. Sosiaalisesti älykkäällä on päässään "tuntosarvet", jotka havaitsevat tilanteissa ihmisten välisiä sanattomia viestejä, motiiveja ja tunteita.
Älykkyyttä on mahdotonta määritellä mitä se on. Voidaan vain sopia mitä pidämme älykkyyteen kuuluvana, ei ole sellaista auktoritettia (minua lukuunottamatta) joka sen pystyisi määrittelemään.
Älykkyys on myös yliarvostettua jokainen selviää erinomaisesti sillä älykkyydellä joka hänellä on.
Sosiaalinen älykkyys on "tuntosarvia" loogisempaa. Ensin havainto, sitten systeemiajattelu aiemmista kokemuksista ja teoriasta (mitä tämä on muissa yhteyksissä tarkoittanut, voisiko se päteä nyt, miksi ja miksi ei?) Ja sitten päätellään todennäköisyyksiä, meneekö tulkintani oikein. Kaikki tiedostamatta sekunneissa. Joskus pitää pohtia hetki, jos kokemusta ei ole tarpeeksi. Päästään logiikkaan: mitä tuo mahdollisesti voisi tarkoittaa, voiko yleistää tai johtaa jostain muusta ja mitkä seikat mahdollisesti vaikuttavat asian ilmiasuun tai omaan tulkintaan tilanteesta.
Epätieteellinen intuitio on varmempi. Se mikä tulee ensimmäisten sekuntien aikana. Väkivallalle on ominaista juuri yllätyksellisyys, eli kun ensisekunnit on mennyt, valppaus laskee eikä vaara ole ohi.
Tuo kuvaamani on sitä intuitiota. Sama, kun pystyy "arvaamaan" oikein monia muitakin asioita. Tiedostamaton, salamannopea päättelyketju. Ei se aavistus mistään avaruudesta päähän lätkähdä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä matematiikkaa osaamaton ei ole älykäs, ja itse sanon tämän dyskalkuliasta kärsivänä. Onhan se ihan totta että olen tyhmä, kun en osaa laskea mitään perus prosenttilaskujakaan. Tämän takia esim. ammatinvalinta varmaan, hyväpalkkaiseen työhön on ollut mahdotonta. Siispä kouluttauduin media-alalle, se oli ainoa missä ei edes perusmatikkaa ei tarvita, tosin ei työllistä.
Kielissä olen ollut aina hyvä (puhun täydellisesti 5 eri kieltä suomen lisäksi), mutta kielet onkin naurettavan helppo oppia. Siinä ei tarvita minkäänlaista sinniä.
Matikkaa tosiaan tarvitaan monissa suorittavan tason töissäkin. Vaikkapa ravintola-alalla ollaan jatkuvasti tekemisissä numeroiden kanssa niin reseptien kuin hintojenkin osalta, kaupan kassallakin on hyvä olla kartalla siitä voiko kassakoneen tarjoama summa mitenkään olla oikea, ja entäs siivous sitten... jos pesuaineliuosta tarvitaan tietty määrä per siivouspyyhe, yksi siivouspyyhe riittää tiettyyn määrään tiloja, ja pesuaineliuos tehdään tietyssä suhteessa laimentamalla, niin ei siinä kovin hankalaa dyskalkuliaa saa olla. Jos muuten pärjää yliopistopuolella, niin yliopistojen humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat ovat ehkä vähämatikkaisimpia mitä on (poislukien ne joissa tarvitaan kovasti tilastotiedettä), mutta niiden työllistävyys taas voi olla vähän niin ja näin. Siinä mielessä matikan taidot on kovin keskeisiä elämässä.
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta puhuessa ärsyttää ne "älykkäät", jotka tulee ketjuun rutisemaan, että niiden mielestä sosiaalinen älykkyys on parempi ja ne on musikaalisesti ja kielellisesti ja mitälie-älykkäitä. Ei se ole älykkyyttä! Looginen päättelykyky on älykkyyttä.
Sosiaalinen älykkyys auttaa havaitsemaan pieniä vihjeitä sosiaalisissa tilanteissa ja toisten eleissä. Sosiaalisesti älykkäällä on päässään "tuntosarvet", jotka havaitsevat tilanteissa ihmisten välisiä sanattomia viestejä, motiiveja ja tunteita.
Älykkyyttä on mahdotonta määritellä mitä se on. Voidaan vain sopia mitä pidämme älykkyyteen kuuluvana, ei ole sellaista auktoritettia (minua lukuunottamatta) joka sen pystyisi määrittelemään.
Älykkyys on myös yliarvostettua jokainen selviää erinomaisesti sillä älykkyydellä joka hänellä on.
Myös liikunnallisuus on yliarvostettua. Kun tarkemmin ajattelemme, jokainen meistä on yhtä nopea kuin Usain Bolt. Se, että emme pysty sitä radalla todistamaan ei merkitse mitään. Yhdellä on jalkavamma ja toinen on saanut kehnoa opetusta juoksussa, mutta päämme sisällä tiedämme jokainen olevamme vähintäänkin yhtä nopeita kuin Bolt.
Miten perustelet sen väitteen, että jokainen selviää erinomaisesti sillä älykkyydellä mikä hänellä on? Positiivinen näkökulma, mutta mikä on erinomaista selviämistä? Vaikka ihmisellä ei olisi kehitysvammaa (ÄO on noin 70 tai vähemmän), voi alhainen älykkyys aiheuttaa monenlaisia pulmia ja haasteita selviytymisessä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettei elämä voisi olla onnellista.
Mikä on "älykäs". Onko esim. Ylilääkäri tai diplomi insinööri älykäs. Tunnen ainakin "todella tyhmiä" yksilöitä.
En yleistä että kaikki olisi mutta ainakin noista jo pari tunnen / tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta puhuessa ärsyttää ne "älykkäät", jotka tulee ketjuun rutisemaan, että niiden mielestä sosiaalinen älykkyys on parempi ja ne on musikaalisesti ja kielellisesti ja mitälie-älykkäitä. Ei se ole älykkyyttä! Looginen päättelykyky on älykkyyttä.
Älykkyys tai kyvyt eivät jakaudu aina tasaisesti. Teoria yleisälykkyydestä ontuu minusta. Tai pitää se paikkansa mutta osa aloista vaatii muutakin kuin kykyä tehdä loogisia päätelmiä. Hyvin harva on todella huippulahjakas monella alalla. On kuuden ällän ylioppilaita mutta on myös kiistatta huippuälykkäiksi laskettavia musiikillisesti, kuvataiteen/kuvanveiston suhteen, kirjailijoita, kielellinen älykkyskin on tosiasia kun toiset oppivat uuden kielen kuin luonnostaan niin että kun kuulee lauseen ihminen omaksuu sen samantien, saatetaan osata 4-7 kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta puhuessa ärsyttää ne "älykkäät", jotka tulee ketjuun rutisemaan, että niiden mielestä sosiaalinen älykkyys on parempi ja ne on musikaalisesti ja kielellisesti ja mitälie-älykkäitä. Ei se ole älykkyyttä! Looginen päättelykyky on älykkyyttä.
Sosiaalinen älykkyys auttaa havaitsemaan pieniä vihjeitä sosiaalisissa tilanteissa ja toisten eleissä. Sosiaalisesti älykkäällä on päässään "tuntosarvet", jotka havaitsevat tilanteissa ihmisten välisiä sanattomia viestejä, motiiveja ja tunteita.
Älykkyyttä on mahdotonta määritellä mitä se on. Voidaan vain sopia mitä pidämme älykkyyteen kuuluvana, ei ole sellaista auktoritettia (minua lukuunottamatta) joka sen pystyisi määrittelemään.
Älykkyys on myös yliarvostettua jokainen selviää erinomaisesti sillä älykkyydellä joka hänellä on.
Myös liikunnallisuus on yliarvostettua. Kun tarkemmin ajattelemme, jokainen meistä on yhtä nopea kuin Usain Bolt. Se, että emme pysty sitä radalla todistamaan ei merkitse mitään. Yhdellä on jalkavamma ja toinen on saanut kehnoa opetusta juoksussa, mutta päämme sisällä tiedämme jokainen olevamme vähintäänkin yhtä nopeita kuin Bolt.
Miten perustelet sen väitteen, että jokainen selviää erinomaisesti sillä älykkyydellä mikä hänellä on? Positiivinen näkökulma, mutta mikä on erinomaista selviämistä? Vaikka ihmisellä ei olisi kehitysvammaa (ÄO on noin 70 tai vähemmän), voi alhainen älykkyys aiheuttaa monenlaisia pulmia ja haasteita selviytymisessä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettei elämä voisi olla onnellista.
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta puhuessa ärsyttää ne "älykkäät", jotka tulee ketjuun rutisemaan, että niiden mielestä sosiaalinen älykkyys on parempi ja ne on musikaalisesti ja kielellisesti ja mitälie-älykkäitä. Ei se ole älykkyyttä! Looginen päättelykyky on älykkyyttä.
Sosiaalinen älykkyys auttaa havaitsemaan pieniä vihjeitä sosiaalisissa tilanteissa ja toisten eleissä. Sosiaalisesti älykkäällä on päässään "tuntosarvet", jotka havaitsevat tilanteissa ihmisten välisiä sanattomia viestejä, motiiveja ja tunteita.
Älykkyyttä on mahdotonta määritellä mitä se on. Voidaan vain sopia mitä pidämme älykkyyteen kuuluvana, ei ole sellaista auktoritettia (minua lukuunottamatta) joka sen pystyisi määrittelemään.
Älykkyys on myös yliarvostettua jokainen selviää erinomaisesti sillä älykkyydellä joka hänellä on.
Myös liikunnallisuus on yliarvostettua. Kun tarkemmin ajattelemme, jokainen meistä on yhtä nopea kuin Usain Bolt. Se, että emme pysty sitä radalla todistamaan ei merkitse mitään. Yhdellä on jalkavamma ja toinen on saanut kehnoa opetusta juoksussa, mutta päämme sisällä tiedämme jokainen olevamme vähintäänkin yhtä nopeita kuin Bolt.
Miten perustelet sen väitteen, että jokainen selviää erinomaisesti sillä älykkyydellä mikä hänellä on? Positiivinen näkökulma, mutta mikä on erinomaista selviämistä? Vaikka ihmisellä ei olisi kehitysvammaa (ÄO on noin 70 tai vähemmän), voi alhainen älykkyys aiheuttaa monenlaisia pulmia ja haasteita selviytymisessä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettei elämä voisi olla onnellista.
Jos ei elämässä pärjää syy harvoin on älykkyydessä, elämänhallinta kateissa. Matematiikkakaan ei auta silloin.
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta puhuessa ärsyttää ne "älykkäät", jotka tulee ketjuun rutisemaan, että niiden mielestä sosiaalinen älykkyys on parempi ja ne on musikaalisesti ja kielellisesti ja mitälie-älykkäitä. Ei se ole älykkyyttä! Looginen päättelykyky on älykkyyttä.
Joo, mutta unohdat että on muutakin loogista päättelykykyä, kuin vain matemaattista. Kyllä matematiikkaa ymmärtämätön voi olla älykäs. Se on tietynlainen lukihäiriö. Kuka haukkuu lukihäiriöistä tyhmäksi? Toki heitäkin varmaan on, samoin kuin dyskalkuliasta kärsiviä. Myös matematiikkaa perusosaava voi olla tyhmä. Tiedänkin yhden tällaisen, kaikki muu logiikka loistaa poissaolollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsemme niin monenlaista äkyä, että yhteiskunta toimisi. Insinööriälyä, sosiaalista älyä, luovaa älyä, tarvitsemme käsillään tekijöitä, käytännön tekijöitä, jotka loistavat muulla tavalla kuin matemaattisilla taidoilla. En ole hirveän älykäs, mutta pärjään tosi hyvin ahkeruuteni ja tunnollisuuteni takia. Meitä tarvitaan niiden keksintöjen toteuttajina, koska eiväthän kaikki, eikä edes iso osa voi olla keksijöitä.
Tarvitsemme kyllä monenlaisia taitoja, kykyjä, lahjakkuuksia... Onko niistä väkisin puhuttava "älynä", ettei kellekään tule paha mieli?
Lasten kasvatuksessa abstrakti matemaattinen ymmärrys jää sivuun. Yleensä esim. lukutaito on tärkeämpi, ja johtaa ei-matemaattisiin asioihin. Sitten lyö tyhjää ellei ole luonnonlahjakas tai -älykäs.
Tiedän ihmisen, joka ei osaa matematiikkaa (länsimaalaisuudesta huolimatta), siis jopa normaali päässälasku tuottaa vaikeuksia ja lukiossa kävi lyhyen matikan noin kutosen arvosanoilla.
Tuosta huolimatta hän on Mensan jäsen ja muutenkin tosi hyvä visuaalista päättelyä vaativissa tehtävissä. Tämä on kiinnostavaa erityisesti siksi, että kuviopäättely rinnastetaan matemaattiseen älykkyyteen. Mikä ihme tuossa voisi olla taustalla?
Ahkera Liisa kirjoitti:
Jos ei elämässä pärjää syy harvoin on älykkyydessä, elämänhallinta kateissa. Matematiikkakaan ei auta silloin.
Kyllä se elämänhallinnan vaikeus nimenomaan monella liittyy älykkyyteen. Kehitysvammaisillakin kun on vaikeuksia käsityskyvyssä, niin esimerkiksi syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen on vaikeaa. Samoin muistaminen, oppiminen sekä asioiden ja käsitteiden sisäistäminen on haastavaa. Samankaltaisia vaikeuksia voi olla myös muilla ihmisillä, joilla on alhaisempi älykkyys. Elämänhallinta on vaikeaa, kun ei ymmärrä kokonaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Jos ei elämässä pärjää syy harvoin on älykkyydessä, elämänhallinta kateissa. Matematiikkakaan ei auta silloin.
Kyllä se elämänhallinnan vaikeus nimenomaan monella liittyy älykkyyteen. Kehitysvammaisillakin kun on vaikeuksia käsityskyvyssä, niin esimerkiksi syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen on vaikeaa. Samoin muistaminen, oppiminen sekä asioiden ja käsitteiden sisäistäminen on haastavaa. Samankaltaisia vaikeuksia voi olla myös muilla ihmisillä, joilla on alhaisempi älykkyys. Elämänhallinta on vaikeaa, kun ei ymmärrä kokonaisuuksia.
Mielekäs elämä koostuu sekä kokonaisuuksien ymmärtämisestä että ennen kaikkea pienistä ja arkisista teoista, joihin ei vaadita kovin kattavaa hahmotuskykyä. Noiden ohella tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja epämukavuuden sietokykyä. Kehitysvammaisella on ongelmia ensimmäisen kanssa, mutta paljon useammin ongelmia tuottavat nuo jälkimmäiset piirteet.
Elämänhallinnan vaikeuksien taustalla on paljon useammin mielenterveysongelmia (kuten masennusta, bipolaaria, epävakautta ym.) tai neurologisia haasteita (adhd, asperger jne.) kuin alhaista älykkyyttä.
Julkisuudestakin löytyy paljon esimerkkejä älykkäistä henkilöistä, jotka ovat menestyneet esim. luovalla alalla mutta kärsivät elämänhallinnan ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ihmisen, joka ei osaa matematiikkaa (länsimaalaisuudesta huolimatta), siis jopa normaali päässälasku tuottaa vaikeuksia ja lukiossa kävi lyhyen matikan noin kutosen arvosanoilla.
Tuosta huolimatta hän on Mensan jäsen ja muutenkin tosi hyvä visuaalista päättelyä vaativissa tehtävissä. Tämä on kiinnostavaa erityisesti siksi, että kuviopäättely rinnastetaan matemaattiseen älykkyyteen. Mikä ihme tuossa voisi olla taustalla?
Nopeaan ja tarkkaan päässälaskuun tarvitaan työmuistia, prosessointinopeutta ja loogista päättelykykyä. Matematiikkaan taas vaaditaan päättelykyvyn ohella muistia ja tarkkuutta, koska soveltaminen perustuu opeteltuihin sääntöihin, ja suurpiirteisyys verottaa pisteytystä lukiotasolla. Kokeet kestävät pitkään, ja niissä pitää joko käyttää konetta tai kirjoittaa/piirtää laskutoimitukset paperille.
Sen sijaan Mensan kokeen visuaalisessa testissä riittää puhdas päättely ja oikean vaihtoehdon rastittaminen. Tutullasi ei ole ongelmia päättelykyvyssä, mutta noilla muilla osa-alueilla kyllä. Vaihtoehtoisesti hän voi inhota matematiikkaa tai hermostua siitä esim. ikävän opettajan/ympäristön suhtautumisen takia, mikä näkyy oppimishalussa tai osaamisessa.
Äly on kykyä ymmärtää abstraktiota ja kokonaisuuksia. Esim ajatellaan että ruoka tulee kaupasta, rahat automaatista tai on tilillä.
Ei ymmärretä sananlaskuja esim "oma lehmä ojassa". WTF! Mä en tiennyt että teillon lehmiä! Tai siis mitä ne on missä ne on, sä et oo kertonut! OMG mikset oo kertonut et teillon lehmii...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkera Liisa kirjoitti:
Jos ei elämässä pärjää syy harvoin on älykkyydessä, elämänhallinta kateissa. Matematiikkakaan ei auta silloin.
Kyllä se elämänhallinnan vaikeus nimenomaan monella liittyy älykkyyteen. Kehitysvammaisillakin kun on vaikeuksia käsityskyvyssä, niin esimerkiksi syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen on vaikeaa. Samoin muistaminen, oppiminen sekä asioiden ja käsitteiden sisäistäminen on haastavaa. Samankaltaisia vaikeuksia voi olla myös muilla ihmisillä, joilla on alhaisempi älykkyys. Elämänhallinta on vaikeaa, kun ei ymmärrä kokonaisuuksia.
Mielekäs elämä koostuu sekä kokonaisuuksien ymmärtämisestä että ennen kaikkea pienistä ja arkisista teoista, joihin ei vaadita kovin kattavaa hahmotuskykyä. Noiden ohella tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja epämukavuuden sietokykyä. Kehitysvammaisella on ongelmia ensimmäisen kanssa, mutta paljon useammin ongelmia tuottavat nuo jälkimmäiset piirteet.
Elämänhallinnan vaikeuksien taustalla on paljon useammin mielenterveysongelmia (kuten masennusta, bipolaaria, epävakautta ym.) tai neurologisia haasteita (adhd, asperger jne.) kuin alhaista älykkyyttä.
Julkisuudestakin löytyy paljon esimerkkejä älykkäistä henkilöistä, jotka ovat menestyneet esim. luovalla alalla mutta kärsivät elämänhallinnan ongelmista.
On myös narsismia joka on kaikkein tuhoisinta. Siinä ei äly auta, kun ihmisyys puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen älykkyys on myös treenattavissa oleva ominaisuus siinä kuin musikaalisuus tai mikä tahansa taito. Itse olen tehnyt koodarin hommia 30 vuotta ja tuntuu että kehityn edelleen. Koodaus on kuin oman matematiikan luomista, tehdään omia olioita joita käytetään hyväksi seuraavalla abstraktiotasolla. Olen silloin tällöin tarvinut jotain kouluaikoina(DI) opetettua matematiikan juttua ja ihmetellyt että näinkö yksinkertainen tämä olikin, kouluaikoina ne tuntuivat paljon vaikeammilta. Paljon vaikuttaa myös se että nykyään on todella paljon hyvää materiaalia saatavana ja jopa visualisointeja YouTubessa.
Tämä on omaa mutuiluani, mutta oman kokemukseni perusteella monet (omasta mielestään) matematiikkaa osaamattomat ovat vain saaneet huonon lähtökohdan sen opiskeluun. Pidin itseäni vaan matemaattisesti lahjattomana vuosia. Sitten jouduin kirimään siinä opiskelun takia ja palaset loksahti paikoilleen. Osaamattomuus olikin sitä kotoa imettyä matikkavihaa ja opettelun puutetta. "Matemaattisesti lahjakas" opiskelukaveri jonka kanssa harjoiteltiin noita joutuikin myös pohtimaan pitkään ja pinnistelemään. Tällekin tuli virheitä, mutta meidän eromme oli siinä että tämä ei heittänyt heti kirjaa nurkkaan ja julistanut itseään tyhmäksi vaan yritti uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ihmisen, joka ei osaa matematiikkaa (länsimaalaisuudesta huolimatta), siis jopa normaali päässälasku tuottaa vaikeuksia ja lukiossa kävi lyhyen matikan noin kutosen arvosanoilla.
Tuosta huolimatta hän on Mensan jäsen ja muutenkin tosi hyvä visuaalista päättelyä vaativissa tehtävissä. Tämä on kiinnostavaa erityisesti siksi, että kuviopäättely rinnastetaan matemaattiseen älykkyyteen. Mikä ihme tuossa voisi olla taustalla?
Koulumatikka vaatii kuitenkin vähän työskentelyä eli jos on vaikka laiska ajattelemaan ja ei tee läksyjä. Itse vähän samanlainen. Tosin en ole ollut mensan kokeessa, mutta pärjään nettitesteissä mensatasoisesti. Mutta ehkä kaikki pärjää niissä, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "älykäs". Onko esim. Ylilääkäri tai diplomi insinööri älykäs. Tunnen ainakin "todella tyhmiä" yksilöitä.
En yleistä että kaikki olisi mutta ainakin noista jo pari tunnen / tiedän.
Kuvaisitko tarkemmin mistä syystä pidät heitä tyhminä? Sosiaalinen normiälyinen voi pitää vaikka aspergereitä tyhmän oloisina. Olisi mielenkiintoista, jos pärjää vaivatta noissa töissä tavallista alhaisemmalla äo:llä. Normaalilla ehkä kuitenkin. Vähän korkeampi äo olisi todella yliarvostettua.
Kirjoitin aikanaan L:n paperit (kielet ja reaali) mutta matematiikan osalta koko palanen puuttuu aivoistani.
Olen aina selvinnyt hyvin oikeastaan kaikesta, mutta en ole lainkaan menestyjä. Hyvin vaikea on omaa ns. älykkyyttään arvioida kun puolet ajasta tuntuu että muut eivät tajua asioita jotka ovat mulle itsestäänselvyyksiä, mutta puolet ajasta en itse tajua asioita jotka on muille helppoja.