Voiko ihminen olla älykäs, jos ei tajua matematiikkaa?

Jos ei millään ilveellä tajua esim. lukion pitkää matikkaa jollain lailla, ei ole kovin mat älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta puhuessa ärsyttää ne "älykkäät", jotka tulee ketjuun rutisemaan, että niiden mielestä sosiaalinen älykkyys on parempi ja ne on musikaalisesti ja kielellisesti ja mitälie-älykkäitä. Ei se ole älykkyyttä! Looginen päättelykyky on älykkyyttä.

Äläs nyt. Kyllä jokaiselle on olemassa oma älykkyytensä niin voimme kaikki olla yhtä älykkäitä. Joku on loogisesti älykäs ja minä olen kehonrakennuksellisesti älykäs. Olemme yhtä älykkäitä mutta eri tavoilla.

Voi olla, esimerkiksi minä. Tajuan mitä pitää laskea, mutta lopputulokseksi saan usein ihan mitä sattuu.

Matemaatikkojen joukko on älykkäiden joukon osajoukko.

Matemaatikkojen joukon ja tyhmien joukon leikkaus on tyhjä joukko.

Kyllä. Korkeesti koulutetut luulee olevansa muita parempii, nii ne elitistit ei kestä sitä, et on olemassa monenlaista älykkyyttä. Ottaahan se koville, ku "huonosti" koulutetut on älykkäämpii ilman hienoja diplomoja.

Kyllähän ne korreloi. Mutta en heittäisi kirvestä kaivoon vain sen perusteella, ettei yläkoulussa tai toisella asteella mennyt hyvin matikassa. Matikka on nimittäin aika armoton aine, että jos opettajan opetustyyli ei aukene tai jää opinnoissa syystä tai toisesta hetkeksi jälkeen, niin putoaa sitten yleensä totaalisesti kärryiltä. Se vaatii jatkuvaa panostamista ja opiskelua, opiskelua, opiskelua. Myöhemmän vaiheen matikkaa ei voi ymmärtää, jos aiempia vaiheita ei ole oppinut kunnolla. Moni fiksukin kaveri on laiminlyönyt opiskelun nuoruuden huligaanivuosina, joka kostautuu myöhemmin. Itse huomasin lukiossa suuren eron oppimenestykseen ja oivaltamiseen riippuen kuka lukiomme kolmesta matikan opettajasta oli kulloinkin opettamassa mitäkin kurssia. Yhden opettamisesta en meinannut tajuta mitään. Kahden toisen opettajan kursseilla ei ollut ongelmia.

No,mitä sillä älykkyydellä tarkoitetaan? Voi olla matemaattisesti lahjakas, voi olla kielellisesti lahjakas. Ja sitten voi olla sellainen neropatti, että tekee vaikka hiuspinnillä ihmeitä. Älykäs keksii johonkin päivittäiseen ongelmaan ratkaisun - vaikkei siihen tarvis matematiikkaa lainkaan. Ihmislaji on ollut älykäs jo ennen kuin se oppi laskemaan funktioita. Ihmislaji on ollut älykäs jo ennen kuin se teki teknisiä lujuuslaskemia avaruusrakenttien rakentamiseksi.

Älykkyys.... 

Todella voi olla älykäs. Älykkyyttä on niin monenlaista!

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan taju voi olla vaikkei osaisikaan laskea kaikkia kaavoja. Itse olin sysisurkea matematiikassa, mikä johtui siitä etten saanut kunnollista opetusta. Kysyin kysymyksiä joihin opettajat eivät osanneet vastata, ja koska tämän takia minulta jäi ymmärtämättä mitä, miksi ja milloin matikan suhteen, niin en myöskään oppinut. Näen helposti että jokin asia ei voi olla tietyllä tavalla matemaattisesti, ja hahmotan kyllä miten se ei voi olla, ts, mikä on väärin, mutta koska matikantaidot ovat niin huonot, niin en osaa laskea oikein. Olenkin alkanut harjoittamaan tätä taito youtuben ja netin avulla. Ihan hyvin menee.

Moni joka laskee paremmin, mm. mieheni lapsi, joka on matematiikkaluokalla ysillä, ja paras luokaltaan, ei ymmärrä missä menee väärin. Eli ei tajua sitä matematiikkaa sinänsä, vaikka laskee kyllä vaikak ja mitä kaavoja. Tiedä sitten kumpi on älykkäämpää, eikä sinänsä kiinnosta. Kunhan vain sanon että potentiaali tekee älykkään, ja asioiden ymmärtäminen, ei itse tekeminen.

Minustakin koulussa asiat selitettiin huonosti - nykyisin on onneksi paljon enemmän materiaalia saatavilla.

Toisaalta en aikoinaan itse tajunnut, että pitää tehdä myös vähän työtä ja ettei matikka vain aukene jonkin mystisen intuition kautta. Kuvittelin, että kaikki pitäisi nähdä mielessä selvänä kuin tähtikuviot tai muuten ei kannata edes yrittää.

No tyhmä kysymys. Mun mielestä älykäs voi olla muutenkin tai ainakin viisas. Eli tietää maailmasta ja filosofisesti ajattelee esimerkiksi.

Itse pidän Einsteinia ja muita viisaita viisaampana kun nykyajan tutkijat. Koska ne osaa ajatella muutakin. Einstein on sanonut paljon viisaita sanoja joita minäkin elämäss nodatan eli Elämän koulu joka on tärkeämpi kuin koulutus. Tärkeää on ystävät ja se elämän tie miten valinnat tekee. Kohtalo on järjestänyt etukäteen asioita

Olen saanut hyviä tuloksia älykkyystesteistä, joiden tehtävät ovat vaikeutuvia kuviotäydennystehtäviä. Sen sijaan testeissä, joiden tehtävät muistuttavat lukion matikankokeita, olen huono.

Ensin mainittu mittaa puhtaammin ajattelun loogisuutta. 

Matemaattinen malli on vain yksi malli. Se on alunperin yhden ihmisen päästä lähtemää mielikuvitusta. JOku toinen ajattelee asia toisella tavalla. Esimerkiksi mittayksikkönä voi käyttää ihan mitä tahansa pituutta ja soveltaa sitä sitten vaikka universumin kehän laskemiseen. Mutta mitäpä te siitä ymmärtäisitte.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitsemme niin monenlaista äkyä, että yhteiskunta toimisi. Insinööriälyä, sosiaalista älyä, luovaa älyä, tarvitsemme käsillään tekijöitä, käytännön tekijöitä, jotka loistavat muulla tavalla kuin matemaattisilla taidoilla. En ole hirveän älykäs, mutta pärjään tosi hyvin ahkeruuteni ja tunnollisuuteni takia. Meitä tarvitaan niiden keksintöjen toteuttajina, koska eiväthän kaikki, eikä edes iso osa voi olla keksijöitä.

Ei kaikkea tarvitse sanoa älyksi. Nykyihminen ei kestä sitä, että toiset ovat älykkäämpiä kuin toiset. Älykkyyden pitäisi olla ihan yhtä hyväksyttävää kuin vaikka musikaalisuuden tai liikunnallisuudenkin.

Ei ihmisillä ole tarvetta selitellä, että musikaalisuutta ja liikunnallisuutta on erilaista ja osa on esimerkiksi sosiaalisesti musikaalisia tai heillä on luovaa liikunnallisuutta. Muissa asioissa tunnutaan hyväksyvän, että ihmiset ovat erilaisia ja toiset ovat musikaalisempia tai liikunnallisempia kuin toiset. Sen sijaan älykkyydelle pyritään keksimään kaikenlaisia kategorioita, jotta jokainen on varmasti älykäs. Ritu on ruoanlaitollisesti älykäs ja Jamppa autonkorjauksellisesti älykäs. Miksi ei riitä, että Ritu on taitava ruoanlaittaja ja Jamppa erinomainen korjaamaan autoja? Miksi kaikki pyritään saamaan nimenomaan älykkyyden alle?

Vierailija kirjoitti:

6

Vierailija kirjoitti:

Miten se älykkyys nyt sitten määritellään, kun ei varmaan kaikki olla mensan testeissä käyty. Minua on monesti sanottu älykkääksi, mutten oikein mitenkään koe sellainen olevani. Matikasta tajuan vain prosenttilaskut.

Joskus älykkyys sotketaan myös viisauteen, joka on "vain" riittävään ymmärrykseen + kokemukseen perustuvaa intuitiota. Asioiden yhdistelykykyä tuossakin takana on, mutta ei välttämättä kykyä ratkaista suoranaisia matemaattisia pulmia.

Jos oikeasti tajuat prosenttilaskut syvällisesti, niin pystyt omaksumaan paljon muutakin matematiikkaa.

Matematiikassa olennaista on kyky rakentaa aiempien sääntöjen perusteella matemaattisia "olioita" joita sitten osaa soveltaa oikeassa tilanteessa, eli kyky rakentaa abstraktiotasoja. Mensan testit eivät mittaa tätä ominaisuutta ollenkaan. Luulen että joku voi saada Mensan testeistä hyvätkin pisteet mutta olla silti surkea matematiikassa.

Ihmisen aivojen kapasiteetista suurin osa on tietoisuuden ulkopuolella, eli intuition puolella. Intuitiolla on iso rooli vaikeiden ongelmien ratkaisussa, mutta taaskaan en usko että Mensan testi sitä saa juurikaan mitattua. Mensan testi on myös ajallisesti rajattu ja siten stressaava, stressin tiedetään sammuttelevan aivoista juuri niitä korkeamman älykkyyden alueita ja aktivoivan primitiviivisiä, jotka ovat olennaisia selviytymisen kannalta.

Miten prosenttilaskun voi ymmärtää syvällisesti?

M26 kirjoitti:

Kyllä. Korkeesti koulutetut luulee olevansa muita parempii, nii ne elitistit ei kestä sitä, et on olemassa monenlaista älykkyyttä. Ottaahan se koville, ku "huonosti" koulutetut on älykkäämpii ilman hienoja diplomoja.

Olen samaa mieltä siitä, että korkea koulutus ei ole osoitus älykkyydestä eikä sen puute ole osoitus älykkyyden puutteesta. Mutta ei korkeassa koulutuksessa ole mitään elitististä. Suomessa siihen ei vaadita kymmeniätuhansia rahaa.

Kyllähän ne korreloi. Mutta en heittäisi kirvestä kaivoon vain sen perusteella, ettei yläkoulussa tai toisella asteella mennyt hyvin matikassa. Matikka on nimittäin aika armoton aine, että jos opettajan opetustyyli ei aukene tai jää opinnoissa syystä tai toisesta hetkeksi jälkeen, niin putoaa sitten yleensä totaalisesti kärryiltä. Se vaatii jatkuvaa panostamista ja opiskelua, opiskelua, opiskelua. Myöhemmän vaiheen matikkaa ei voi ymmärtää, jos aiempia vaiheita ei ole oppinut kunnolla. Moni fiksukin kaveri on laiminlyönyt opiskelun nuoruuden huligaanivuosina, joka kostautuu myöhemmin. Itse huomasin lukiossa suuren eron oppimenestykseen ja oivaltamiseen riippuen kuka lukiomme kolmesta matikan opettajasta oli kulloinkin opettamassa mitäkin kurssia. Yhden opettamisesta en meinannut tajuta mitään. Kahden toisen opettajan kursseilla ei ollut ongelmia.

Nii-i,ja Einstein lopetti koulunsa kesken,mitään matematiikasta ymmärtämättä.

Kannattaa yksinkertaistaa asiat,se=älykkyys.

Ahkera Liisa kirjoitti:

On monenlaista älykkyyttä, matemaattinen älykkyys on yksi, hyvin kapea älykkyyden laji. Elämässä pidän tarkeämpänä älykkyytenä sosiaalista älykkyyttä joka auttaa paremmin elämässä selviämistä, kertotaulun osaamista mitenkään aliarvioimatta.

Jos ei ole matemaattisesti älykäs niin ei voi olla myöskään sosiaalisesti älykäs.

Mitä älykkyyttä se on että osaa luovia sosiaalisissa tilanteissa. Jopa empaattisuus  ilman matemaattista älykkyyttä ei ole mitenkään erinomainen ominaisuus. 

Aikoinaan koulussa olin huono matematiikassa ja sain huonoja tai tyydyttäviä arvosanoja. Mutta toisinaan ne vaikeimmat tehtävät olivat minulla oikein ja toisilla väärin. Joskus kävi niinkin, että laskin ihan päättelemällä oikeat vastaukset, mutta opettaja ei käsittänyt miten sen tein. Siis olenko matemaattisesti älykäs??

Minulla on myös jonkinlainen kielellinen häiriö: toisinaan en ymmärrä selvää suomea, ja kestää hetken ennenkuin ymmärrän mitä sanottiin.

Vierailija kirjoitti:

Prosessor kirjoitti:

Jos ei ole edes siedettävä päässälaskukyky niin tuskin puhutaan mistään korkean tason "älykkyydestä"

Päässälaskukyky mittaa lähinnä työmuistia. Se että pystyy laskemaan kymmenen desimaalin jakolaskun päässä ei tee ihmisestä älykästä. Mutta se on merkki älykkyydestä jos pystyy päässä laskemaan likiarvon samasta jakolaskusta, käyttäen älykkyyttä laskun yksinkertaistamiseksi.

Tuo on totta. Minulla adhd ja vaikka periaatteessa osaan laskea päässä sikäli että ymmärrän asian enkä laske väärin, on toiminta naurettavan hidasta. Yhtään suurempien lukujen tai monivaiheisen laskun aikana sekaannun, missäs olinkaan, joudun aloittamaan alusta yleensä monta kertaa. Kun ratkaisen osavaiheen, kehitän muistisäännön, että pääsen seuraavaan...

Looginen päättely ei ole vaikeaa, vaan se, etteivät numerot itsessään sisällä mitään merkityksiä joita voisi muistaa helposti ja saada siitä vihjeen. Ilmiöitä ja tarinoita on helpompi johdatella logiikan avulla, koska niissä saa vinkkejä tarkoituksesta, merkityksistä, jos ajatus katkeaa. Jolloin helpompi jatkaa eteenpäin.

Jollain kapealla alalla toki,  mutta todellisessa elämässä aina ne osaa matikan jos ovat hyvin fiksuja.