Poikani muutti töiden perässä Piilaaksoon ja löysi heti naisystävän. Suomesta ei löytynyt vuosien etsimisen jälkeenkään.

Ensimmäinen vastaaja eli tuo kiroileva kirjoittaja on varmasti ylipainoinen, kouvolatukkainen, tatuoitu siiid erivaa las.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelu kulttuuri on hieman eri rapakon takana.

Jos mies ei osta naiselle autoa, ei suhteesta tule mitään. Polkupyörä liikkujat aivan toivotonta .

Ei seurustella tykkämisen vuoksi, vaan siitä kuka suostuu ylläpitämään naistaan.

Voin varmuudella sanoa, että autoa ei ole ostettu.

ap

No, eipä sillä väliä , jos poikasi on tyytyväinen ystäväänsä.

Olipa se sitten aitoa tykkäämistä tai hyvä järjestely.

Naisystävän ammatti kiinnostaisi tietää ?

IT-alalla kuten poikakin.

ap

Typerä provo, suomalaisnaiset eivät ole nirsoja nähneetkään. Vai ihanko oikeasti voitte silmät kirkkaina väittää, että slaavit, amerikkalaiset, japanilaiset, ruotsalaiset tai vaikka italialaiset naiset ovat jotenkin vähemmän nirsoja tai vaativia kuin suomalaiset? :DDDD Kehitysmaalaisia ei nyt lasketa, ne pariutuvat vähän eri kriteereillä kuin länkkärit.

Vierailija kirjoitti:

Typerä provo, suomalaisnaiset eivät ole nirsoja nähneetkään. Vai ihanko oikeasti voitte silmät kirkkaina väittää, että slaavit, amerikkalaiset, japanilaiset, ruotsalaiset tai vaikka italialaiset naiset ovat jotenkin vähemmän nirsoja tai vaativia kuin suomalaiset? :DDDD Kehitysmaalaisia ei nyt lasketa, ne pariutuvat vähän eri kriteereillä kuin länkkärit.

Suomalainen tasa-arvoinen kasvatus tuo naiselle huonon itsetunnon parisuhdeasioissa. Se ilmenee nirsoutena oman miehiä kohtaan ja haluna nähdä ulkomaalainen mies aina parempana.

VMP. Ei ole kyse nirsoudesta. Jos ei synkkaa, ei synkkaa. Mikä sun ongelmasi on? Rääpikö naapurin Pirkko päätään että jääkö tuo teidän Mikko nyt ihan peräkammarin pojaksi vai itseäsikö vitutti kun poika oli jäämässä ilman kumppania? Eikö löytänyt kumppania niin pian kuin sinä olisit halunnut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt täytyy kyllä myöntää etten jaksanut lukea ollenkaan ja veikkaan ongelmasi olevan jotain täyttä hevonvitunpaskaa.

Mene suihkuun ja nukkumaan. Huomenna töihin. Muuta neuvoa ei tule.

Huomenna on Herran Sapatti. Ei sovi mennä töihin vaan kirkkoon.

Papitkin on töissä sunnuntaisin.

En ymmärrä apn kaltaisia ihmisiä. Kuljetaan listan kanssa ja raksi ruuttuun. Jos joka raksi täytyy on hyvä puoliso.

Omalla tai toisen persoonalla ei ole mitään väliä. Tunteet jotain mistä ei osata edes puhua, ne ei kuulu ihmissihteisiin mitenkään.

Parisuhde on kaupankäyntiä ja ominauuksien laskemista. Voin myöntää että olen nirso jos se tarkoittaa etten apn kaltaista ihmistä halua suhteeseen.

Poikasi ei juonut, joten hän ei suomalaisnaiselle kelvannut. Lue tätä palstaa ja voit vakuuttua siitä, että juopolla miehellä ja naisella piisaa Suomessa seuraa. Onnittelut pojallesi, ei tarvitse katua.

ei niitä tyttö-senenempää kuin poikaystäviäkään ETSIMÄLLÄ löydy vaan sattumalta ne tulee vastaan. Jos oikein etsimään ryhtyy, niin taatusti tulee pettymään, jokainen, ei vain tämä.

Olen suomalainen nainen. Suomessa 40 ikävuoteen mennessä olen saanut 2 lähestymisyritystä ja molemmista alkoi suhde. Toinen päättyi, koska olin nuori ja masentunut. Toinen päättyi miehen pettämiseen. Selvisi miehen pettäneen myös edellistä, joten en jatkanut enää hänen kanssaan.

Eurooppalaiset ovat aika kuumaa kamaa Yhdysvalloissa, vaikka muuta voisi luulla. Keskivertojenkit eivät hirveästi matkustele. Poikasi kohdalle ei vaan ole sattunut sopivaa naista Suomessa tai tämä amerikkalainen naisystävä hullaantui eksoottisesta eurooppalaisesta tai laskelmoi, että pojallasi on sopiva status hänelle ja otti poikasi siksi tai sitten oikeasti rakastui luonteeseen. Skenaarioitahan on monia ja totuuden tietävät vain he itse. Ehkä turha yleistää suomalaisia naisia nirsoiksi sen perusteella kun ei tyttöystävää täältä löytynyt. Ei vaan osunut kohdalle sopivaa henkilöä. Minullakin meni 10 vuotta löytää sopiva kumppani. Ei vain aikaisemmin tullut oikeaa ihmistä kohdalle ja sitten kun tuli niin se oli saman tien selvä homma.

Suomalaisnaiset nirsoja? Ei pidä paikkaansa, koska poikasi isäkin on naisen saanut. Ja koska poika on tyypillinen palstaúllis niin taso ei pojan isälläkään ole korkea.

USA:ssa kiinnostaa raha enemmän kuin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nainen on oikea vastarannan kiiski. Yhdenkään miehen ei kannattaisi olla surullinen jos Suomesta ei meinaa naista löytyä. Miksi edes etsiä naista täältä, kun 80-90%:lla on ylipaino-, päihde- ja mielenterveysongelmia. Toista se on esim jossain aasiassa. Siellä on toinen toistaan kauniimpia, nuorempia ja todella mukavia naisia pilvin pimein ja he osaavat arvostaa suomalaisen miehen korkealle kuten kuuluukin.

Ystäväpiiriini kuuluu jo useita kymmeniä pareja, joissa suomalaisella aivan tavallisella miehellä on aasialaiset vaimot. Porukka kokoontuu ajoittain pitämään hauskaa ja meidän kemuissa ei alkoholi virtaa, eikä siellä loppuillasta nussita ristiin rastiin niin, että joku heteromieskin saa "vahingossa" patukkaa takapuoleensa, kuten mammafoorumilaisten bileissä tuppaa tapahtumaan.

Ai, nyt ne on aasialaisia huippukaunottaria🤣 aikaisemmissa ketjuissa ne oli sinun ja kavereiden vaimoja, jotka oli entisisiä fitnessmalleja yms ja sitten te " huviksenne" laitoitte Tinderiin ilmoituksen, mutta koska suominaiset on niin kranttuja, niin ette saaneet yhtään mätsiä🤣🤣🤣ja sitten muka ihmettelitte

Yritä nyt vähän, ap- ei Piilaaksoon ole päässyt, eikä muualle Amerikkaan, kun siellä on ollut koronasulku, joka on ollut ankarampi, kuin monessa muussa maassa

Vierailija kirjoitti:

Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja sain seurata pojan kehitystä. Muistan kesät, kun poika juoksi nurmikon yli näyttämään isälleen itse onkimaansa kalaa ja auttoi elokuussa äitiään keräämään pihan viinimarjapensaat tyhjiksi. Kaikki oli niin hyvin... Koulu sujui pojalla hienosti, keskiarvo heilui ysin ja kympin välillä. Poika lueskeli tarinoita avaruusaluksista sekä maailman presidenteistä, katsellen uutisia sohvalla vanhempiensa vieressä... Perheen elämä oli onnellista, pojan tulevaisuudessa näytti olevan kaikki hyvin. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyn kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa voisi vaeltaa kansallispuistossa ja lähteä isona Keski-Eurooppaan reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Pojan yläaste tuli päätökseen ja lukio alkoi, aikaisemmin hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alkaessa jokin muuttui, pojasta tuli hiljaisempi ja vetäytyvä. Olimme huolissamme... Poika opiskeli edelleen biologiaa loistavin arvosanoin, mutta elämänilo hänestä oli kadonnut kokonaan. Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, olihan pojalla ollut siihen astisessa elämässään kaikki hyvin. Poika pääsikin opiskelemaan ja opiskeli maailmanpolitiikkaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Tätä nykyä poika elää vuoteen omana... Niin se elämä voi muuttua.

Että kun poika ei sinut p i l l u a, niin poika sairastui niin vakavasti, että joutui vuoteenomaksi?

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nainen on oikea vastarannan kiiski. Yhdenkään miehen ei kannattaisi olla surullinen jos Suomesta ei meinaa naista löytyä. Miksi edes etsiä naista täältä, kun 80-90%:lla on ylipaino-, päihde- ja mielenterveysongelmia. Toista se on esim jossain aasiassa. Siellä on toinen toistaan kauniimpia, nuorempia ja todella mukavia naisia pilvin pimein ja he osaavat arvostaa suomalaisen miehen korkealle kuten kuuluukin.

Ystäväpiiriini kuuluu jo useita kymmeniä pareja, joissa suomalaisella aivan tavallisella miehellä on aasialaiset vaimot. Porukka kokoontuu ajoittain pitämään hauskaa ja meidän kemuissa ei alkoholi virtaa, eikä siellä loppuillasta nussita ristiin rastiin niin, että joku heteromieskin saa "vahingossa" patukkaa takapuoleensa, kuten mammafoorumilaisten bileissä tuppaa tapahtumaan.

Että suomalaiset naiset on läskejä, mt- ongelmaisia juoppoja, jotka harrastaa s e x iorgioita , joissa pannaan pitkin ja poikin? Mutta aasia on täynnä nuoria, kauniita missitasoisia neitsyitä,jotka odottavat, että ylipainoinen , syrjäytynyt, kaljaa kattava sohvaperimuna tulee hänet noutamaan?

AP ja muut palstan i n c e l o l m i t löytää jenkeistä tasoistaan seuraa. Eli trailer- park w h i t e t r a s h- tasoista porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja sain seurata pojan kehitystä. Muistan kesät, kun poika juoksi nurmikon yli näyttämään isälleen itse onkimaansa kalaa ja auttoi elokuussa äitiään keräämään pihan viinimarjapensaat tyhjiksi. Kaikki oli niin hyvin... Koulu sujui pojalla hienosti, keskiarvo heilui ysin ja kympin välillä. Poika lueskeli tarinoita avaruusaluksista sekä maailman presidenteistä, katsellen uutisia sohvalla vanhempiensa vieressä... Perheen elämä oli onnellista, pojan tulevaisuudessa näytti olevan kaikki hyvin. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyn kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa voisi vaeltaa kansallispuistossa ja lähteä isona Keski-Eurooppaan reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Pojan yläaste tuli päätökseen ja lukio alkoi, aikaisemmin hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alkaessa jokin muuttui, pojasta tuli hiljaisempi ja vetäytyvä. Olimme huolissamme... Poika opiskeli edelleen biologiaa loistavin arvosanoin, mutta elämänilo hänestä oli kadonnut kokonaan. Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, olihan pojalla ollut siihen astisessa elämässään kaikki hyvin. Poika pääsikin opiskelemaan ja opiskeli maailmanpolitiikkaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Tätä nykyä poika elää vuoteen omana... Niin se elämä voi muuttua.

Tällä kertaa unohdit kirjoittaa, miten poika tervehti sinua huppu syvälle päähän vedettynä sanoen vaimeasti "mo".