Lue keskustelun säännöt.
Ylempi AMK vai maisteri (YAMK)?
07.05.2021 |
Mitä mieltä olette ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon nimikkeestä? Nykyäänhän se on esim sosionomi (YAMK), sairaanhoitaja (YAMK) jne. Olisiko tasa-arvoisempaa jos nimike muutettaisiin maisteri (YAMK), koska tutkinto katsotaan samanarvoiseksi yliopiston maisteritutkinnon kanssa.
Aiheesta lisää; https://yle.fi/uutiset/3-11901591
Kommentit (69)
Miksi ihmeessä aikoinaan piti luoda edes koko AMK koulutus!? Nyt sitten haalitaan kalliisiin neliöihin opuskelijoita ja ylläpidetään rakenteita ja suojatyöpaikkoja. Täälläkin Lappeenrannassa on tuhansia neliöitä seiniä tehty sekä Lutin että AMK:n sijaitessa vieri vieressä. On siinä veronmaksajilla maksamisa! Nehän ylläpitävät systeemiä ja rakenteita viimeiseen asti, jotta sielläkin jokaisen käytävän koppityöntekijä ja koordinaattori saa pitää kuukausipalkkansa. Käytännön osaaminen ei muutu paperitutkinnolla yhtään sen hienommaksi ja paremmaksi pseudotieteellisyydellä ja titteleillä. Päinvastoin se on alemmuudentunnetta omaa amkattiprofessiota kohtaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
maisteri voi olla ihan mikä vaan vaikka kirkkoslaavi osaaja. Pitää erotellä nämä kyllä oikeista työntekijöistä.
Se kirjoitetaan kirkkoslaavin osaaja. Ja mikä sinä olet erottelemaan oikeat työntekijät vääristä? Kieliäkö ei saisi tutkia?
Anna kun arvaan: "oikea" työ tekijä on duunari, mieluiten oikein fyysistä työtä tekevä? Muut ovat sitten niitä turhia?
Vierailija kirjoitti:
"koska tutkinto katsotaan samanarvoiseksi yliopiston maisteritutkinnon kanssa" tämä tarkoittaa mitä? Ylempänä jo hyviä esimerkkejä siitä, miten AMK eroaa yliopistosta. Sosionomi yamk ei ole "samanarvoinen" YTM:n kanssa, sillä laillistetun sosiaalityöntekijän nimikkeen saa ainoastaan akateemiIlla opinnoilla.
Tuossa kyllä johdetaan harhaan ihan huolella! AMK- ja yliopistotutkinto katsotaan muodollisesti samanarvoisiksi ainoastaan, kun on kyse julkisen puolen työpaikkojen pätevyysvaatimuksista. Eli jos vaatimuksena on esim. "ylempi korkeakoulututkinto", niin tällöin sitä voi hakea sekä maisterit että yamk:t
Ei niitä mitenkään muussa suhteessa pidetä samanarvoisina, koska tutkinnothan on ihan erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maisteri voi olla ihan mikä vaan vaikka kirkkoslaavi osaaja. Pitää erotellä nämä kyllä oikeista työntekijöistä.
Se kirjoitetaan kirkkoslaavin osaaja. Ja mikä sinä olet erottelemaan oikeat työntekijät vääristä? Kieliäkö ei saisi tutkia?
Anna kun arvaan: "oikea" työ tekijä on duunari, mieluiten oikein fyysistä työtä tekevä? Muut ovat sitten niitä turhia?[/quote
Nyt on kyse tutkinnoista! AMK-tutkinto keinotekoisesti halutaan pseudotieteellistää, mikä on täysin tarpeetonta ja alemmuudentuntoista touhua. Hyviä ammattilaisia tarvitaan ilman ns. tutkielmia ja titteleitä!
Mielestäni maisteri, yamk ja ruotsinkielisyys tuovat kaikki saman pätevyyden.
t. ylioppilas Eva Biaudet, joka valittiin vähemmistövaltuutetuksi, jossa vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maisteri voi olla ihan mikä vaan vaikka kirkkoslaavi osaaja. Pitää erotellä nämä kyllä oikeista työntekijöistä.
Se kirjoitetaan kirkkoslaavin osaaja. Ja mikä sinä olet erottelemaan oikeat työntekijät vääristä? Kieliäkö ei saisi tutkia?
Anna kun arvaan: "oikea" työ tekijä on duunari, mieluiten oikein fyysistä työtä tekevä? Muut ovat sitten niitä turhia?[/quote
Nyt on kyse tutkinnoista! AMK-tutkinto keinotekoisesti halutaan pseudotieteellistää, mikä on täysin tarpeetonta ja alemmuudentuntoista touhua. Hyviä ammattilaisia tarvitaan ilman ns. tutkielmia ja titteleitä!Vastasin viestiin, jossa pilkattiin kirkkoslavisteja ja kerrottiin että kielitieteilijä ei ole oikea työntekijä.
Pitäiskö sinun nyt pysyä asiassa? Ei liity AMK-tutkintojen pseudotieteellistämiseen jolle itsekin naureskelen.
Minua hieman ärsyttää se, että AMK on potenut alusta asti huonoa itsetuntoa ja pyrkinyt kaikin keinoin apinoimaan yliopistoa. VAIKKA alunperin idea ei nimenomaan ei ollut tehdä siitä B-luokan yliopistoa, vaan oma omanlaisensa koulujärjestelmä, jolla on eri vahvuudet kuin yliopistoilla.
Mikä meni siis vikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkkoslaavi ei ole oppiaine yhdessäkään Suomen yliopistossa. Jos ja kun taas viitataan Halla-ahoon, hänen maisterintutkintonsa pääaine oli Venäjän kieli ja kirjallisuus, eli sama kuin Anni Sinnemäen kandintutkinnossa.
Ei maisteri (YAMK) -nimikettä! Sehän ei ole maisterin tutkinto.
En miäkään väitä olevani kandi (AMK) vaan tradenomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin hölmöä alkaa miettiä maisteri-nimikettä AMK:n puolella. Jos ihmiset kokevat YAMK-tutkinnon turhaksi, niin eihän heidän kannata sitten mennä sinne vaan hakea yliopistoon. Itse olen ihan perus AMK-tutkinnon käynyt ja en käyttäisi aikaani YAMK-tutkintoon, koska se ei parantaisi minun työllistymis-/uramahdollisuuksiani mitenkään. Joillekin, esim. esimiestyötä tekeville tai niihin haluaville, se voi varmasti olla kuitenkin ihan ok valinta ja tuoda lisämahdollisuuksia. Mutta substanssiosaamista se ei taida millään alalla lisätä vaan keskittyy nimenomaan kaikkeen ”yleiseen hösläämiseen”, näin ainakin sen vähän perusteella mitä olen sisältöjä vilkuillut.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni maisteri, yamk ja ruotsinkielisyys tuovat kaikki saman pätevyyden.
t. ylioppilas Eva Biaudet, joka valittiin vähemmistövaltuutetuksi, jossa vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto
Hänhän oli vähemmistöä siellä muiden korkeakoulutettujen joukossa ja osasi ajaa omaa asiaansa. Sanoisin että näytöt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua hieman ärsyttää se, että AMK on potenut alusta asti huonoa itsetuntoa ja pyrkinyt kaikin keinoin apinoimaan yliopistoa. VAIKKA alunperin idea ei nimenomaan ei ollut tehdä siitä B-luokan yliopistoa, vaan oma omanlaisensa koulujärjestelmä, jolla on eri vahvuudet kuin yliopistoilla.
Mikä meni siis vikaan?
Juuri näin!
Tarja Filatovin muinainen ehdotus mestarimaisteri olisi minusta hyvä! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"koska tutkinto katsotaan samanarvoiseksi yliopiston maisteritutkinnon kanssa" tämä tarkoittaa mitä? Ylempänä jo hyviä esimerkkejä siitä, miten AMK eroaa yliopistosta. Sosionomi yamk ei ole "samanarvoinen" YTM:n kanssa, sillä laillistetun sosiaalityöntekijän nimikkeen saa ainoastaan akateemiIlla opinnoilla.
Sydänkirurgiat sun muut laajaa teoriapohjaa ja käden taitoja vaativat jutut ovat oma lukunsa, mutta sos.työntekijän pätevyys kuuluisi saada lukemalla nettiä ja kirjoja kotona ja menemällä kaikille avoimeen tenttiin osoittamaan tiedot, joiden myötä saa ohjata ihmisiä vaativampiin palveluihin ja leimata päätöksiä.
Sosiaalialalla opetellaan paljon maalaisjärkistä ja helppotajuista tietoa, joka tarttuu ihan vanhenemalla ja elämällä aktiivista elämää, kun taas jotain venäjän kieltä, sisätautioppia tai insinööritieteitä ei opi ymmärtämään samalla tavalla, vaan niihin liittyy paljon tiukkaa ja kovaa tietoa.
Yliopistot eivät ole varsinaisesti tarpeellisia, koska tutkimusta voidaan tehdä missä rakennuksessa tahansa siirtämällä ihmiset ja tavarat sinne, joten jäljelle jää ammatillinen pätevyys, johon ei tarvita kymmentä eri hallintoastetta ja aitaa. Nykyään itseopiskelu on hyvin kehittynyttä ja ihmisillä tai instituutioilla ei enää ole tiedon monopolia kuten savupirttiaikoina. AMK ja yliopisto voitaisiin sulauttaa ammattiopistoon ja ammatillista koulutusta säätelevä laki takaisi sen, että myös korkeakouluopiskelijat saisivat kunnollista tukea ja että koulutuksellinen tasa-arvo toteutuisi. Nykyään ollaan tilanteessa, jossa kunnollista tukea saa vain toisella asteella ja korkeakouluopiskelijat ovat hyvin erilaisessa asemassa tutkinnon suorittamisen suhteen; toisen pitää laittaa seksikkäitä kuvia ja CV saadakseen pakollinen työharjoittelu, kun taas toisen ei tarvitse oppia mitään neuvottelutaitoja, vaan kävelee vain suoraan nuoltavaksi työpaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"koska tutkinto katsotaan samanarvoiseksi yliopiston maisteritutkinnon kanssa" tämä tarkoittaa mitä? Ylempänä jo hyviä esimerkkejä siitä, miten AMK eroaa yliopistosta. Sosionomi yamk ei ole "samanarvoinen" YTM:n kanssa, sillä laillistetun sosiaalityöntekijän nimikkeen saa ainoastaan akateemiIlla opinnoilla.
Sydänkirurgiat sun muut laajaa teoriapohjaa ja käden taitoja vaativat jutut ovat oma lukunsa, mutta sos.työntekijän pätevyys kuuluisi saada lukemalla nettiä ja kirjoja kotona ja menemällä kaikille avoimeen tenttiin osoittamaan tiedot, joiden myötä saa ohjata ihmisiä vaativampiin palveluihin ja leimata päätöksiä.
Sosiaalialalla opetellaan paljon maalaisjärkistä ja helppotajuista tietoa, joka tarttuu ihan vanhenemalla ja elämällä aktiivista elämää, kun taas jotain venäjän kieltä, sisätautioppia tai insinööritieteitä ei opi ymmärtämään samalla tavalla, vaan niihin liittyy paljon tiukkaa ja kovaa tietoa.
Yliopistot eivät ole varsinaisesti tarpeellisia, koska tutkimusta voidaan tehdä missä rakennuksessa tahansa siirtämällä ihmiset ja tavarat sinne, joten jäljelle jää ammatillinen pätevyys, johon ei tarvita kymmentä eri hallintoastetta ja aitaa. Nykyään itseopiskelu on hyvin kehittynyttä ja ihmisillä tai instituutioilla ei enää ole tiedon monopolia kuten savupirttiaikoina. AMK ja yliopisto voitaisiin sulauttaa ammattiopistoon ja ammatillista koulutusta säätelevä laki takaisi sen, että myös korkeakouluopiskelijat saisivat kunnollista tukea ja että koulutuksellinen tasa-arvo toteutuisi. Nykyään ollaan tilanteessa, jossa kunnollista tukea saa vain toisella asteella ja korkeakouluopiskelijat ovat hyvin erilaisessa asemassa tutkinnon suorittamisen suhteen; toisen pitää laittaa seksikkäitä kuvia ja CV saadakseen pakollinen työharjoittelu, kun taas toisen ei tarvitse oppia mitään neuvottelutaitoja, vaan kävelee vain suoraan nuoltavaksi työpaikalle.
Sosiaalityössähän on yleinen tentti johon voi osallistua: pääsykokeet. N. 10% pääsee sisään. Ei ole kohtuutonta vaatia viiden vuoden opintojen läpi käymistä, saadaakseen oikeuden tehdä muita ihmisiä koskevia päätöksiä. Joiden pitää olla myös laillisesti päteviä. Tuolla perusteella myös oikis voisi olla kirjekurssi, mitä sitten jos puolustuksen perusteet eivät ole niin justiinsa. Hallinto-oikeuden tuomarit puolsivat sos.työn pätevyysvaatimusten tiukennusta. Vaikuttaa heidän työhönsä suoraan, jos valmistelut huonosti laadittuja. Kokonaisuuksista ja oikeudenmukaisesta virkamiestoiminnasta on kyse. Myös työn vastuun kristallisoituminen on prosessi, työntekijälläkin on oikeus hyvään pohjaan, osaamistasoon ja perehtyneisyyteen kun on virkavastuussa, kuten lääkärit. Siinä ei todellakaan harrastella vaan paine on kova. Kuten oikein onkin, oikeuksien mukana tulee yhtäläinen vastuu.
Sydänkirurgit ja muut erikoislääkärit opiskelevat 12 vuotta viiden sijaan. Siinä on edelleen suuri ero, ihan tarkoituksenmukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"koska tutkinto katsotaan samanarvoiseksi yliopiston maisteritutkinnon kanssa" tämä tarkoittaa mitä? Ylempänä jo hyviä esimerkkejä siitä, miten AMK eroaa yliopistosta. Sosionomi yamk ei ole "samanarvoinen" YTM:n kanssa, sillä laillistetun sosiaalityöntekijän nimikkeen saa ainoastaan akateemiIlla opinnoilla.
Sydänkirurgiat sun muut laajaa teoriapohjaa ja käden taitoja vaativat jutut ovat oma lukunsa, mutta sos.työntekijän pätevyys kuuluisi saada lukemalla nettiä ja kirjoja kotona ja menemällä kaikille avoimeen tenttiin osoittamaan tiedot, joiden myötä saa ohjata ihmisiä vaativampiin palveluihin ja leimata päätöksiä.
Sosiaalialalla opetellaan paljon maalaisjärkistä ja helppotajuista tietoa, joka tarttuu ihan vanhenemalla ja elämällä aktiivista elämää, kun taas jotain venäjän kieltä, sisätautioppia tai insinööritieteitä ei opi ymmärtämään samalla tavalla, vaan niihin liittyy paljon tiukkaa ja kovaa tietoa.
Yliopistot eivät ole varsinaisesti tarpeellisia, koska tutkimusta voidaan tehdä missä rakennuksessa tahansa siirtämällä ihmiset ja tavarat sinne, joten jäljelle jää ammatillinen pätevyys, johon ei tarvita kymmentä eri hallintoastetta ja aitaa. Nykyään itseopiskelu on hyvin kehittynyttä ja ihmisillä tai instituutioilla ei enää ole tiedon monopolia kuten savupirttiaikoina. AMK ja yliopisto voitaisiin sulauttaa ammattiopistoon ja ammatillista koulutusta säätelevä laki takaisi sen, että myös korkeakouluopiskelijat saisivat kunnollista tukea ja että koulutuksellinen tasa-arvo toteutuisi. Nykyään ollaan tilanteessa, jossa kunnollista tukea saa vain toisella asteella ja korkeakouluopiskelijat ovat hyvin erilaisessa asemassa tutkinnon suorittamisen suhteen; toisen pitää laittaa seksikkäitä kuvia ja CV saadakseen pakollinen työharjoittelu, kun taas toisen ei tarvitse oppia mitään neuvottelutaitoja, vaan kävelee vain suoraan nuoltavaksi työpaikalle.
Sosiaalityössähän on yleinen tentti johon voi osallistua: pääsykokeet. N. 10% pääsee sisään. Ei ole kohtuutonta vaatia viiden vuoden opintojen läpi käymistä, saadaakseen oikeuden tehdä muita ihmisiä koskevia päätöksiä. Joiden pitää olla myös laillisesti päteviä. Tuolla perusteella myös oikis voisi olla kirjekurssi, mitä sitten jos puolustuksen perusteet eivät ole niin justiinsa. Hallinto-oikeuden tuomarit puolsivat sos.työn pätevyysvaatimusten tiukennusta. Vaikuttaa heidän työhönsä suoraan, jos valmistelut huonosti laadittuja. Kokonaisuuksista ja oikeudenmukaisesta virkamiestoiminnasta on kyse. Myös työn vastuun kristallisoituminen on prosessi, työntekijälläkin on oikeus hyvään pohjaan, osaamistasoon ja perehtyneisyyteen kun on virkavastuussa, kuten lääkärit. Siinä ei todellakaan harrastella vaan paine on kova. Kuten oikein onkin, oikeuksien mukana tulee yhtäläinen vastuu.
Sydänkirurgit ja muut erikoislääkärit opiskelevat 12 vuotta viiden sijaan. Siinä on edelleen suuri ero, ihan tarkoituksenmukaisesti.
Työssäni julkisella sektorilla työskentelen sekä yliopisto että amk koulutettujen kanssa. Anteeksi vain, mutta yleensä huomaan jo kirjoitustyylistä onko kirjoittaja maisteri vai ei.
Samapa tuo. Näkyyhän se kuitenkin cv:ssä, missä oppilaitoksessa on opiskellut, jos vaikka työnantaja on kiinnostunut, minkälainen näkökulma on opinnoissa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni "Maisteri (YAMK)" muistuttaisi hyvin siitä, ettei tässä aivan oikeita maistereita kuitenkaan olla.
Mietin vaan sitä, kun sanotaan, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun maisteri tutkinnot ovat laajuudeltaan ja sisällöltään samanarvoisia.
No miksi olisi kaksi eri koulua, samalle nimikkeelle? Kun ei ole. Yliopisto ja Amk ovat kaksi erilaista koulua, erilaisilla tehtävillään ja painotuksillaan. Amk:n tehtävä ei ole tuottaa laadukasta tutkimusta, vaan tehtävien tekijöitä.
Aina vaan hämmästyttää, miten amk:n väki kovasti yrittää ’yliopistolaisiksi’. Olkaa ylpeitä omasta koulutuksestanne ja keksikää omat traditionne sun muut, älkääkä kopioiko ja matkiko.
Seuraavaksi tulee varmaan vuoroon Tohtori (YAMK).
maisteri voi olla ihan mikä vaan vaikka kirkkoslaavi osaaja. Pitää erotellä nämä kyllä oikeista työntekijöistä.