Miksi minusta ei välitä kukaan? Ideoita tarvitaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole sellaisia sosiaalisia taitoja, että oikeasti ymmärtäisin edes sitä, miksi minua hyljeksitään. Yritän aina olla kiltti, kärsivällinen, asiallinen, muodollinen ja kohtelias, mutta en tajua, mitä teen väärin.

Kukaan ei tietenkään kerro mulle suoraan, mikä mussa on vikana. 😪 Jouduin taas kiusaamisen ja nöyryyttämisen kohteeksi tänään useammalta taholta.

T. Ap

Haluaisitko kertoa mitä tapahtui, niin mietitään?

En uskalla kertoa täällä, mutta minuun suhtauduttiin pilkallisesti syystä, jota en tiedä. Elämässäni on aina ollut tärkeää se, miten ihan jotkut arjessani kohtaamani ihmiset suhtautuvat, esim. kaupanmyyjät, asuinkorttelin naamatutut tai bussikuskit jne. vastaavat. Yritän olla heille kohtelias ja kaipaisin, että saisin edes ystävällisen katseen takaisin, mutta ilmeisesti ansaitsen vain halveksintaa.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt, mutta miksi esimerkiksi minun kavereideni pitäisi sinusta välittää? Tai kenenkään muunkaan sinulle vieraan ihmisen?

Kukaan ei ole ystävällinen minua kohtaan koskaan. Ketään ei kiinnosta se, miten voin. Olen jotenkin muita ihmisiä huonompi. Toivoisin olevani parempi ihminen, jotta muutkin voisivat suhtautua minuun mukavasti. En edes tiedä, miten muuttuisin paremmaksi ihmiseksi. Toivoisin välittämistä erityisesti naisilta, ts. että naiset suhtautuisivat minuun ystävällisesti.

T. Ap

Miten sinä olet ystävällinen muita kohtaan? Milloin kysyit viimeksi joltain ihmiseltä, miten hän voi? Miten olet ollut mukava, miten osoittanut välittämistä? Anna esimerkkejä.

Ap:n ongelma on ihan todellinen. Jotkut vaan haluavat nyt lyödä lyötyä kuten ihmisluontoon kuuluu. En usko, että ap varsinaisesti odottaa mitään erityistä välittämistä, vaan ainoastaan normaalia ja kunnioittavaa kohtelua.

Erikoista, ettei joku nykypäivänä ota nettikiusaamista tosissaan.

Ei niitä motiiveja aina välttämättä ymmärräkkään. On vaan huonosti käyttäytyviä ihmisiä, jotka ei aina tykkää, vaikka olisi kuinka mukava ja ystävällinen. Ei kannata kuitenkaan syytellä itseään ja surkutella, koska se ei johda mihinkään hyvään lopputulokseen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole käytännössä ketään ja ne omat "läheisenikin" ovat todella etäisiä. En ymmärrä, mikä minussa on vikana. Ja sitten naamatutut hyljeksivät, vaikka kaikkein eniten maailmassa kaipaisin sitä, että edes joku välittäisi. Kunpa edes yksi ihminen olisi kiltti minua kohtaan, mutta kaltaiseltani se on liikaa vaadittu ilmeisesti.

T. Ap

Aluksi sanot, "omat tuttuni, kaverit ja tuttuni välittävät"

Kyllä minulle riittäisi tuommoinen!

Oma tilanteeni on, ettei ole edes kavereita. Omat aikuiset lapseni eivät pidä yhteyttä, eivätkä tiedä yhtään miten minulla menee. Heitä ei kiinnosta, kun heillä on niin paljon sosiaalisia suhteita, ettei yhdelle vanhalle käppänälle ole tilaa.

Minulla on hyvä itsetunto, on pakko olla, että tämmöistä elämää kestää ja jaksaa vuodesta toiseen. Ei minussa ole mitään erityistä vikaa, eikä syytä, miksi olen hyljeksitty. Elämä nyt vain on mennyt näin.

Sinuakin kehotan ryhdistäytymään ja luopumaan uhri-identiteetistä.

Hymyilyttää tuo kaipuusi saada erityisesti naisten huomiota. Tietäisitpä vain... huhhuh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap:n ongelma on ihan todellinen. Jotkut vaan haluavat nyt lyödä lyötyä kuten ihmisluontoon kuuluu. En usko, että ap varsinaisesti odottaa mitään erityistä välittämistä, vaan ainoastaan normaalia ja kunnioittavaa kohtelua.

Erikoista, ettei joku nykypäivänä ota nettikiusaamista tosissaan.

Olen ollut jo pidempään käytännössä muutenkin yksinäinen niistä kavereistani huolimatta. En ole vapaa-ajallani tavannut ketään kaveria livenä tammikuun jälkeen. Siksi kaikki kaupanmyyjät ym. arjen ohimenevät kohtaamiset ovat todella tärkeitä. Olen melkein yhtä yksinäinen kuin jotkut vanhukset, jotka haluaisivat jäädä juttelemaan kaupanmyyjän kanssa. Ja sitten juuri mä, joka kaipaan ihmisten seuraa, olen päätynyt tietoisen karttamisen ja juoruilun kohteeksi.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Eli myyjien ja bussikuskien pitäisi kohdella sinua kuin kaveria, muuten uhriudut. Taitaa olla provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole sellaisia sosiaalisia taitoja, että oikeasti ymmärtäisin edes sitä, miksi minua hyljeksitään. Yritän aina olla kiltti, kärsivällinen, asiallinen, muodollinen ja kohtelias, mutta en tajua, mitä teen väärin.

Kukaan ei tietenkään kerro mulle suoraan, mikä mussa on vikana. 😪 Jouduin taas kiusaamisen ja nöyryyttämisen kohteeksi tänään useammalta taholta.

T. Ap

Haluaisitko kertoa mitä tapahtui, niin mietitään?

En uskalla kertoa täällä, mutta minuun suhtauduttiin pilkallisesti syystä, jota en tiedä. Elämässäni on aina ollut tärkeää se, miten ihan jotkut arjessani kohtaamani ihmiset suhtautuvat, esim. kaupanmyyjät, asuinkorttelin naamatutut tai bussikuskit jne. vastaavat. Yritän olla heille kohtelias ja kaipaisin, että saisin edes ystävällisen katseen takaisin, mutta ilmeisesti ansaitsen vain halveksintaa.

T. Ap

Luultavasti tämä vääristynyt tulkintasi aiheuttaa sinulle nyt eniten murhetta. Sanon nyt suoraan: moniakaan ventovieraita ei juuri kiinnosta muut ventovieraat. Syy ei ole sinussa. Ihmisillä on omat kiireensä ja murheensa. Ihmisellä voi olla jotakin muuta ajateltavaa eikä siksi huomaa sinua. Vaikkapa omainen on hiljaittain sairastunut tai kuollut ja ajatukset ovat tästä syystä aivan muualla. Et voi ulkoistaa omaa onnellisuuttasi muille. Et voi hakea sitä kaikkien kasvoista ja hyväksynnästä. Se ei toimi niin eikä ole mahdollista. Ainoastaan ystäviltäsi ja läheisiltäsi voi odottaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole käytännössä ketään ja ne omat "läheisenikin" ovat todella etäisiä. En ymmärrä, mikä minussa on vikana. Ja sitten naamatutut hyljeksivät, vaikka kaikkein eniten maailmassa kaipaisin sitä, että edes joku välittäisi. Kunpa edes yksi ihminen olisi kiltti minua kohtaan, mutta kaltaiseltani se on liikaa vaadittu ilmeisesti.

T. Ap

Aluksi sanot, "omat tuttuni, kaverit ja tuttuni välittävät"

Kyllä minulle riittäisi tuommoinen!

Oma tilanteeni on, ettei ole edes kavereita. Omat aikuiset lapseni eivät pidä yhteyttä, eivätkä tiedä yhtään miten minulla menee. Heitä ei kiinnosta, kun heillä on niin paljon sosiaalisia suhteita, ettei yhdelle vanhalle käppänälle ole tilaa.

Minulla on hyvä itsetunto, on pakko olla, että tämmöistä elämää kestää ja jaksaa vuodesta toiseen. Ei minussa ole mitään erityistä vikaa, eikä syytä, miksi olen hyljeksitty. Elämä nyt vain on mennyt näin.

Sinuakin kehotan ryhdistäytymään ja luopumaan uhri-identiteetistä.

Hymyilyttää tuo kaipuusi saada erityisesti naisten huomiota. Tietäisitpä vain... huhhuh.

Kiitos tästä ystävällisestä kommentista. ❤Itsetuntoni on kyllä äärimmäisen heikko. Miksi se kaipuu saada naiselta välittämistä hymyilyttää? Olen ihan äärihuono ymmärtämään mitään rivien välisiä vihjauksia ym. :(

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Mitä tarkoittaa käytännössä se, kun saat paskaa niskaasi? Että joku ei hymyile takaisin? Se ei ole paskaa niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Eli myyjien ja bussikuskien pitäisi kohdella sinua kuin kaveria, muuten uhriudut. Taitaa olla provo.

Ei ole provo. Mietin lähinnä yleensä sitä, että mikä minussa on vikana, jos muut ovat tylyjä. En pelkästään uhriudu, vaan analysoin omaa ulkoista olemustani ja sanavalintojani ja mietin, että mitä tein väärin tai millä tavalla olen vääränlainen.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Eli myyjien ja bussikuskien pitäisi kohdella sinua kuin kaveria, muuten uhriudut. Taitaa olla provo.

Ei ole provo. Mietin lähinnä yleensä sitä, että mikä minussa on vikana, jos muut ovat tylyjä. En pelkästään uhriudu, vaan analysoin omaa ulkoista olemustani ja sanavalintojani ja mietin, että mitä tein väärin tai millä tavalla olen vääränlainen.

T. Ap

Miksi oletat, että sinä olisit jotenkin vääränlainen? Jos hymyilet toisille, niin joskus saa hymyn takaisin. Aina ei saa. Se kuuluu normaaliin elämään ja niiden ei pitäisi olla suuria pettymyksiä. Miksi et voisi tavata kavereitasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Mitä tarkoittaa käytännössä se, kun saat paskaa niskaasi? Että joku ei hymyile takaisin? Se ei ole paskaa niskaan.

En halua kertoa aivan konkreettisia esimerkkejä, mutta yleisellä tasolla vaikkapa bussikuskin tyly vastatervehdys tai tervehdyksen puuttuminen, vaikka itse tervehdin ystävällisesti. Tai alentuva palvelu kaupassa, jos en ole tarpeeksi laitettu ja puunattu itse.

Kerran yksi nainen tuijotteli minua eräässä liikennevälineessä ja pohdin kuumeisesti syytä siihen sekä päädyin siihen, että olin ilmeisesti jotenkin nolo tai ruma tai jotain muuta (syy jäi mysteeriksi). Tuollaisista tilanteista tulee nöyryytetty ja paha olo ja muistan ne vuosikausia jälkikäteen ja mietin niitä melko pitkään muutenkin.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Eli myyjien ja bussikuskien pitäisi kohdella sinua kuin kaveria, muuten uhriudut. Taitaa olla provo.

Ei ole provo. Mietin lähinnä yleensä sitä, että mikä minussa on vikana, jos muut ovat tylyjä. En pelkästään uhriudu, vaan analysoin omaa ulkoista olemustani ja sanavalintojani ja mietin, että mitä tein väärin tai millä tavalla olen vääränlainen.

T. Ap

Miksi oletat, että sinä olisit jotenkin vääränlainen? Jos hymyilet toisille, niin joskus saa hymyn takaisin. Aina ei saa. Se kuuluu normaaliin elämään ja niiden ei pitäisi olla suuria pettymyksiä. Miksi et voisi tavata kavereitasi?

En tavallaan oikein koronan vuoksi ole voinut tavata ketään ja olemme lähinnä chattailleet korkeintaan. Silti se yksinäisyys syö minua, vaikka olenkin ujo introvertti jo valmiiksi. Mulle riittäisi, jos kohtaamiset tuntemattomien tai pelkkien naamatuttujen kanssa olisivat mukavia, niin sen turvin jaksaisin yksinäisyyttäni muuten.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se vika ole aina sinussa. Se toinen voi olla aika negatiivinen (omista eri syistä), jos katsoo muita halveksivasti, ei kai sellaisen kanssa kannata olla kaveri välttämättä(?).

Uskoisin, että minussa on pakko olla jotain vikaa, kun olen joutunut todella ison porukan juorujen kohteeksi ja hyljeksimäksi. Kaipaisin vain välittämistä ja inhimillistä kohtelua, mutta jostain syystä minua vain inhotaan.

Uskoisin tietäväni sen syynkin, mutta mielestäni on epäreilua, että koko juttu on käytännössä yhden ihmisen masinoima ongelma. En toki muutenkaan ole koskaan ollut ns. suosittu, mutta näin aikuisena elämäni on ollut h*lvettiä sen hyljeksimisen ja juoruilun vuoksi nyt useamman vuoden ajan. Ja se juoruilu oli alkanut jostain, jota en ole edes tietoinen. Jouduin vain silmätikuksi ja syntipukiksi jostain mitättömästä syystä.

T. Ap

Kannattaa katkaista yhteys kaikkiin pahaa oloa aiheuttaviin ihmisiin.

En olekaan heidän kanssaan tekemisissä muuten paitsi ihan pakosti silloin tällöin arjessani. Eivät he ole omia ystäviäni tai tuttaviani.

T. Ap

Mikä on tuo pakko olla yhteydessä? Ei ole mitään pakkoa. Suojele hyvä ihminen itseäsi ja katkaise kaikki yhteys kokonaan

Pakko on käydä kaupassa, kulkea julkisilla, asioida pankissa toisinaan ja kävellä kotiin. Sellaisia kohtaamisia tarkoitan. On niistä osa mukaviakin, esim. eilen, kun ostin yhtä lippua. Olin aivan onnesta soikeana, kun se myyjä oli niin kultainen mua kohtaan ja jutteli hyvillä mielin ja mukavasti. ❤ Ja yksi toinenkin kohtaaminen terveydenhuollossa oli kiva ja melkein ihan pikkuisen ihastuin siihen ihmiseen, vaikka tiedänkin, ettei mitään oikeita mahdollisuuksia olisi ikinä. Mutta sitten myöhemmin päivällä ja tänään sain taas p*skaa niskaani.

T. Ap

Eli myyjien ja bussikuskien pitäisi kohdella sinua kuin kaveria, muuten uhriudut. Taitaa olla provo.

Ei ole provo. Mietin lähinnä yleensä sitä, että mikä minussa on vikana, jos muut ovat tylyjä. En pelkästään uhriudu, vaan analysoin omaa ulkoista olemustani ja sanavalintojani ja mietin, että mitä tein väärin tai millä tavalla olen vääränlainen.

T. Ap

Miksi oletat, että sinä olisit jotenkin vääränlainen? Jos hymyilet toisille, niin joskus saa hymyn takaisin. Aina ei saa. Se kuuluu normaaliin elämään ja niiden ei pitäisi olla suuria pettymyksiä. Miksi et voisi tavata kavereitasi?

En tavallaan oikein koronan vuoksi ole voinut tavata ketään ja olemme lähinnä chattailleet korkeintaan. Silti se yksinäisyys syö minua, vaikka olenkin ujo introvertti jo valmiiksi. Mulle riittäisi, jos kohtaamiset tuntemattomien tai pelkkien naamatuttujen kanssa olisivat mukavia, niin sen turvin jaksaisin yksinäisyyttäni muuten.

T. Ap

Tapaa ihmeessä kavereitasi, kun selvästi olisi tarpeen! Voittehan tavata tarvittaessa vaikka ulkona.

Sussa on vikana se leukaproteesin puute.

Olen ihan varma, että et ole sitä vielä laitattanut, meinaamisen asteelle on jäänyt.

Käypäs nyt pikaisesti plastiikkakirurgilla, niin kohta hymyilee sulle ihanan terapeuttisi lisäksi ihan koko maailma.  :)

Unohda se, että kukaan ei välitä sinusta. Ei sillä on niin suurta merkitystä. Sen sijaan ala itse välittää jostakin ihan ilman vastavuoroisuusperiaatetta. Huomaat että elämä alkaa kummasti kääntyä toiseen asentoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt, mutta miksi esimerkiksi minun kavereideni pitäisi sinusta välittää? Tai kenenkään muunkaan sinulle vieraan ihmisen?

Kukaan ei ole ystävällinen minua kohtaan koskaan. Ketään ei kiinnosta se, miten voin. Olen jotenkin muita ihmisiä huonompi. Toivoisin olevani parempi ihminen, jotta muutkin voisivat suhtautua minuun mukavasti. En edes tiedä, miten muuttuisin paremmaksi ihmiseksi. Toivoisin välittämistä erityisesti naisilta, ts. että naiset suhtautuisivat minuun ystävällisesti.

T. Ap

Miten sinä olet ystävällinen muita kohtaan? Milloin kysyit viimeksi joltain ihmiseltä, miten hän voi? Miten olet ollut mukava, miten osoittanut välittämistä? Anna esimerkkejä.

Lähinnä tervehtinyt tai jutellut jotain, jos se toinen on sanonut jotain ensin. En uskalla kysellä sinänsä kuulumisia muilta, sillä se tuntuisi liian tunkeilevalta. Mulla on useimmiten sellainen olo, että annan itsestäni paljon enemmän kuin saan takaisin, vaikka en haluaisi ajatella siten edes.

Mutta olen ujo introvertti (jolla vieläpä hieman sosiaalisten tilanteiden pelkoa) ja todellakin tsemppaan, skarppaan ja melkeinpä pingotan sosiaalisissa kontakteissa täysillä ja sitten saan sellaista tuhahtelevaa ja halveksivaa "meh" tai "pyh" -tyyppistä suhtautumista osakseni.

Jännitän ihmisiä ja silti olen se, joka on lähes aina se puheliaampi ja kohteliaampi ja muille olen vain haiseva kasa paskaa, jota vältellään ja nauretaan päälle.

T. Ap

Be who you are and say what you feel, because those who mind don't matter, and those who matter don't mind.

Eli ole ihan huoletta oma itsesi AP. Ne joiden mielipiteillä on merkitystä kyllä tulevat pitämään sinusta juuri sellaisena kuin olet.