En ole kokenut koskaan toisten naisten kateutta, selkäänpuukotusta, syrjimistä. Olenko vain yksinkertainen?

Et ole kokenut sitä, koska sussa ei ole mitään kadehdittavaa.

En ole kokenut, olen aika seinäruusu ja kaveritkin ovat sellaisia leppoisia tyyppejä joilla on jalat maassa.

Olet yksinkertainen. Vaikka ei itse joutuisi osalliseksi, niin kyllähän tuota ainakin toisten kohdalla silti on tullut nähtyä.

Tämä naisten kateus ja syrjintä kohdistuukin vain liian kauniisiin naisiin.

Et ole liian kaunis, joten et ole sellaista kohdannut.

Kateus on sellainen, että itse kateelliset ihmiset näkevät sitä kaikkialla. Jos et ole kateellinen, et tulkitse toisten käytöstä kateudeksi vaan joksikin muuksi. Jos olet itse luonteeltasi kateuteen taipuvainen, et näe mitä muuta toisen käytöksen takana voisi olla vaan tulkitset sen niin, miten itse toimisit hänen sijassaan.

Minäkään en ole koskaan kokenut joutuneeni kateuden kohteeksi vaikka olen (ollut) kaunis ja ehkä joissain asioissa ollut onneakin elämässä. Toki paljon epäonneakin. Jo nuorena kohtasin muutaman vanhemman naisen, jotka ovat kannatelleet ja tukeneet minua tähän päivään asti. Nykyään itselläni on muutama parikymppinen naispuolinen ystävä, joille yritän olla samanlainen tuki elämässä. 

Pahimmat selkäänpuukotukset ja selän takana juoruilut näin niinä vuosina, kun olin ainoana naisena miesvaltaisessa työpaikassa. Uskon silti, ettei se johdu sukupuolesta vaan siitä että paikassa oli liian homogeeninen porukka ja muutama k-päinen yksilö.

En minäkään ole kokenut mitään kateus- ja selkäänpuukotushärdelliä. Onhan työpaikoilla ollut yksittäisiä viiripäitä tai muuten vaan kaikille veemäisiä tyyppejä ja kerran olin naisyhteisössä töissä ja suurin osa oli siellä vähän sekaisin, mutta sielläkään ei ollut mitään minuun, nuoreen naiseen kohdistuvia kähinöitä. 

Sen sijaan olen nykyisessä työpaikassa kokenut hyviä toisen tukemisen ja yhteistyön hetkiä eri naisten kesken. 

En myöskään ehkä ole kovin kiinnostunut havainnoimaan muiden edesottamuksia. Joskus tiedostan, että joku ei ehkä pidä minusta kovasti (enkä minä väklttämättä hänestä), mikä on ok, ei kaikista tarvitse tykätä, mutta yleensä molemmat pyrkivät hoitamaan hommansa sivistyneesti yhteistyössä. 

Naiset tekevät sen yleensä selän takana, joten sitä ei huomaa jos kukaan ei puhu sivu suunsa.

Ihan selkeää kateutta olen kokenut sisareni kohdalla.

Entisen duunin naiset kyllä savustivat minut sujuvasti työkyvyttömyyseläkkeelle selkäni takana.

Muistan yks luokkakaveri oli kateellinen, kun saatiin parempia nroita.

Me pidettiin usein lukunurkkia. Jäätiin koulun jälkeen opiskelemaan yhdessä ennen koetta.

Hän tuskin luki koskaan.

Järkevää kateutta en muista kohdanneeni

En ole kokenut tuollaista, ainakaan sellaista mikä olisi häirinnyt minua. Olen töissä kilpailullisella alalla, tietenkin joskus huomaa jonkun silmistä kateutta jos on itse saavuttanut jotain mitä kaikki tavoitteli. Mutta paljon kiinni omasta asenteesta. Ei tarvitse hieroa suolaa haavoihin, voi tulla vastaan ja aloittaa leppoisa keskustelu ihmisen kanssa jonka on voittanut ylennyksessä jne. Suurin osa miettii eniten itseään, miksi minun pitäisi käyttää liikaa aikaa pohtien mitä muut miettivät minusta tai puhuvat minusta, keskityn työhön ja läheisiini, töissä olen työkavereille kohtelias ja kiva, se riittää.

Nämä "en tuu toimeen naisten kanssa, naiset on kateellisia, miehet on mukavia"-naiset ovat oikeasti pieni vähemmistö. Ne vain pitävät itsestään suurta ääntä. Tutkitusti valtaosa naisista tulee paremmin toimeen naisten kuin miesten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä naisten kateus ja syrjintä kohdistuukin vain liian kauniisiin naisiin.

Et ole liian kaunis, joten et ole sellaista kohdannut.

Kauniisiin, XS-kokoisiin, rikkaisiin, koulutettuihin ...

Jos et ole jotain näistä niin saa olla rauhassa.

Ap, Etkö koskaan ole ajatellut miltä saattaa tuntua siitä, joka jätetään toistuvasti työyhteisön ulkopuolelle tai jonka kommenteille vähän tirskahdellaan kokouksissa ja heitellään pikkuisia ilkeyksiä rivien välistä ja suoraan? Pystytkö asettumaan muiden asemaan? Ehkä et ole kovin empaattinen ja keskityt itseesi niin paljon ettei muiden murheet juuri liikauta?

Sinussa ei ole varmaan mitään kahdehdittavaa (Esim. ulkonäköä tai älyä tai osaamista tai hyvää asemaa tai sosiaalista suosiota) Etkä ole myöskään vaihtoehtoisesti ujo tai kiltti (helppoja selkäänpuukotuksen kohteita)

Tällä palstallakin on näkynyt paljon naisten kiusaamista. Esim. Janitaa(r.i.p), sofiabelorfia on räävitty. Todella kauniita molemmat, mutta silti vain joku keksii moittia näiden ulkonäköä.

Mieleen tuli yksi kiusaamistapaus teiniajoilta: Siinä oli kohteena sellainen hyvin suosittu tyttö, varsinkin pojat tykkäsivät hänestä. Häntä kiusasivat eniten yhdet tietyt tytöt. Ne juorut saattoivat olla hyvin lapsellisia. Tyylin” maijalla on hiivatulehdus”. Hänestä oli perustettu ihan joku kiusaamisryhmäkin eräälle silloin suositulle nettisivulle. Itse en käynyt samaa koulua joten en tiedä kaikkea. Mutta saatoin joskus kuulla kun joku puhui hänestä omassakin koulussa. Tiedän myös, että hänestä kerrottiin juttuja myös lähikunnissa!

Näiden tyttöjen kiusaamisen syy oli ilmiselvä. Kiusaamisen kohde sai kenet tahansa pojan ihastumaan. Tyttö oli hyvännäköinen ja itsevarma. Kiinnostava luonne. Näin itse sen tytön kerran livenä, mutta en pitänyt häntä mitenkään erityisen ihmeellisenä. Ja kun sanoin tästä kaverilleni joka tunsi tytön, niin hän kertoi, että se ei ole pelkästään ulkonäkö vaan myös jokin itsevarmuus.

Kiusaamista oli yritetty selvittää koulun kanssa, mutta esim. kuraattori ei ollut uskonut, että hänestä juoruttiin myös muualla kuin heidän koulussa.

Tämä tyttö ei kyllä itsekään ollut mikään enkeli, mutta se kiusaaminen oli silti aivan kohtuutonta. Lopulta hän muutti pois ja kiusaajat varmaan tanssivat onnesta. Eivät vain ehkä tajunneet miten rumalta tuollainen ilkeily saa kiusaajan näyttämään. Kateus ei kaunista ketään.

Vaikka tämä oli vain teinien julmuutta, niin olen huomannut tämän suuntaista kiusaamista myös aikuisten keskuudessa. Niin miehet kuin naiset voi sortua tuohon ja syy ei tietenkään ole aina kateus. Monia muitakin motiiveja löytyy tuollaiselle käytökselle.

Vierailija kirjoitti:

Mäkään en ole kokenut tuota. Toki kateutta, ilkeyttä ja syrjimistä (tai ainakin yritystä) kuin nyt akateemisella työpaikalla "tapana on". Mutta harvoin, eikä se ole ollut sukupuolispesifiä: harvemmin johtunut kahdehtijan sukupuolesta (joissa sekä miehiä että naisia) tai siitä että olen nainen. Jo nuorena ajattelin tästä että takes one to know one.

Vähän kärjistetysti. Ulkopuolelle jätetään yleensä ne vähän ujommat. Syrjintää sattuu paljonkin jos olet sellaista luonnetta jota on helppo syrjiä. Sosiaalisempi on vähän paremmin turvassa tältä.

Vierailija kirjoitti:

En ole minäkään kokenut kuin yhden ainoan ihmisen taholta. Ja se yksi on ikävä kyllä sukulainen.

Luulen, että omalla kohdalla johtuu siitä, että ystäväni ovat positiivisesti elämään suhtautuvia naisia, joilla on paljon omia tavoitteita ja päämääriä elämässä. 

Minulla myös näin että se ainoa ilkeä kateellinen on sukulainen.

Olen naisvaltaisella alalla eikä työyhteisössä (20-30 naista) ole yhtään ilkeää ja kateellista tyyppiä. Olen kyllä ajatellut, että alalla jolla vaaditaan yhteistyökykyä, sellaiset tyypit eivät kauaa pärjäisikään. Työkaverini ovat kertoneet että joskus minua ennen (5-10 v sitten) oli yksi ilkeä ja vaikea tyyppi, mutta kuinka ollakaan, hän sai yt-neuvotteluissa lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä naisten kateus ja syrjintä kohdistuukin vain liian kauniisiin naisiin.

Et ole liian kaunis, joten et ole sellaista kohdannut.

Meidän työporukassa jossa on keski-ikäisiä naisia, on joukossa nuori ja kaunis nainen. En ole koskaan, siis kertaakaan nähnyt että kukaan syrjisi häntä tai olisi ilkeä. En tiedä, onko meidän alalla sitten kilttejä ja ystävällisiä ihmisiä.

En minäkään. Ilmeisesti hoitotyössä sellaista on, mutta omalla akateemisella alallani ei ole tullut vastaan.

Minua ei ole kukaan kohdellut huonosti eikä minulle ole puhuttu ilkeästi. Jopa suvun "tunnettu räksyttäjä" ei ole koskaan sanonut minulle pahaa sanaa. Töissä työkaverit mutisee jatkuvasti kun asiakkaat huutaa. Minulle on osunut vain yksi vähän ärhäkämpi tapaus. Oman kokemukseni mukaan ihmiset on mukavia ja ystävällisiä. En muuten ole koskaan ollut riidoissa kenenkään kanssa.