Olenko tehnyt äitinä virheen kun en ole istunut lasten vierellä iltaisin että nukahtaisivat?
Olisiko pitänyt istua ja odotella, tyynnytellä, paijata, lukea ja laulaa iltalauluja ja muita keinoja käyttää tehden siitä jonkinlaisen ohjelmanumeron, menemällä jotenkin siihen sekottamaan lapsen omaa luonnollista nukahtamisprosessia?
Minä en ole tehnyt niin. En ole jaksanut. Lapset ovat nukahtaneet itsekseen enimmäkseen. Kuitenkin jotenkin koen itseni huonoksi äidiksi etten ole antanut niinä hetkinä lapselle läheisyyttä, olisiko pitänyt juuri silloin?
Kommentit (34)
Mistä moinen tuli mieleen. Lapset pitää opettaa juuri nukahtaan itsekseen. Terrorilapsia on liikaa, jotka pyörittää koko perhettä ympärillään nukuttamassa ja palvomassa.
Olen usein ihmetellyt näitä nukuttamisrituaaleja.
Onnittelut sinulle ap, ettet ole lähtenyt hössöttämään mitään nukahtamisrituaaleja.
Mä ainakin aion "nukuttaa" nämä pieneni siihen asti kun eivät enää sitä tarvitse. Parasta mitä tiedän on pitää tyttöjä kädestä kiinni kun nukahtavat. Ikää 4v ja toinen 10kk. Jää rauhallinen turvallinen olo ja nukkuvat yöt levollisesti heräämättä molemmat. Ja oikein odottavat aina minun nukuttamisvuoroani. Parasta. Ja niitä hetkiä muistan myös omasta lapsuudesta🤗
Mun lapsi oli sellainen ensimmäiset 2 vuotta, että nukahti itsekseen. Mutta sitten alkoi päiväkoti ja jostain syystä hän sitten "pitkän" (n 8h)päivän erossaolon jälkeen on kaivannut sitä että menen hänen viereensä, silitän hetken, juttelen,sitten olen vieressä kunnes hän nukahtaa. Ei se minua haittaa.
Se että kuuntelee sitä mitä se oma lapsi kaipaa niin, ei se voi huono juttu olla.
"nukutin lasta kaksi tuntia".
Ihan oikeasti.
Miksi ihmeessä pitäisi nukuttaa jos nukahtavat itse?
Muistan omasta lapsuudesta kun tykkäsin illalla sängyssä vaan tuijotella jotain katon kuvioita ja miettiä omia asioita ennen nukahtamista. Olisi ollut ahdistavaa jos äiti olisi istunut vieressä vahtimassa :D
Jokainen perhe uskoakseni löytää itselleen sopivimmat rutiinit. Mutta kyllä minun mielestäni ainakin illalla lukeminen ja laulaminen ovat olleet niitä asioita, joihin käyttämääni tunteja en jälkeenpäin ole katunut.
No ole onnellinen ettei lapsesi ole sitä vaatinut.
Minun kuopus pelkää niin paljon pimeää että viereen nukahtaa ja vahtii etten lähde pois.
Nyt olen saanut kolmena yönä nukahtamaan omaan sänkyyn kun sänky kiinni minun sängyssä ja pidän kättä hänen ympärillä. Olisi ihanaa välillä vaan suukottaa hyvät yöt ja mennä sohvalle katsomaan telkkaa.
No jokaisella perheellä on ne omat tavat. Ei sen kummempaa, eikä ole mitään virallista tapaa. Ehkä jotkut ääripäät voivat olla haitallisia, eli kunhan on rauhallista ja hyvä ilmapiiri nukkumaan mentäessä niin unikin maistuu paremmin.
Yksi tuttu äiti makaa lapsen vieressä joka ikinen ilta noin kaksi tuntia, joskus kauemminkin. En ymmärrä miten jonkun pää kestää tuollaista.
Siskoni nukuttaa pitkän kaavan mukaan vielä 10-vuotiastaan. Siinä on vaan se, että tämä lapsi ei sitten osaa nukahtaa muuten eikä pysty käymään esim yökylässä tai leireillä mistä ainakin itse nautin tuossa iässä kovasti. Toivottavasti jo rippileirille mennessä on oppinut nukahtamaan itse ;)
Yleensä pikkulapsille luetaan satuja, on unilelua, iltamaitoa ja lohduttaa jos tarvitsee lohdutusta. Siellä voi olla yövalo (paloturvallisuus huomioiden) jonka saa päälle, joka on sängystä kuitenkin kauempana, pimeässä voisi olla aika ankeaa olla lapsena hereillä yksin. On lapsia jotka eivät pidä laulamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni nukuttaa pitkän kaavan mukaan vielä 10-vuotiastaan. Siinä on vaan se, että tämä lapsi ei sitten osaa nukahtaa muuten eikä pysty käymään esim yökylässä tai leireillä mistä ainakin itse nautin tuossa iässä kovasti. Toivottavasti jo rippileirille mennessä on oppinut nukahtamaan itse ;)
Ok. 10-vuotiaat lukivat kirjoja ainakin 80-luvulla iltaisin. Ei olisi tullut kuuloonkaan joku nukutus sen ikäiselle.
Olisikin ihanaa jos lapsi voisi iltasadun ja 15 minuutin silittelyn jälkeen nukahtaa. Mutta kun sitä sängyssä härväämistä kestää kaksi tuntia, oli siinä vierellä tai ei, niin valitsen tehdä omia juttujani senkin ajan ennemmin kuin katson vierestä sitä pelleilyä.
Vierailija kirjoitti:
Itse yritin tehdä niin, lapsi sanoi heti sanan opittuaan että "pois". Halusi rauhassa nukahtaa ilman häsläystä.
Ihanan tomera pikkupiltti
Minäkin nukutin. Mielestäni oli ihanaa, kun pitkän päivän päätteeksi oli vihdoin rauhallinen hetki vain yhden lapsen kanssa. Luettiin ja laulettiin ja juteltiin. Ja sit hän nukahti. Enkä olisi malttanut lähteä pois silloinkaan.
T. 4:n äiti. Nyt lapset jo aikuisia
Vierailija kirjoitti:
Olisikin ihanaa jos lapsi voisi iltasadun ja 15 minuutin silittelyn jälkeen nukahtaa. Mutta kun sitä sängyssä härväämistä kestää kaksi tuntia, oli siinä vierellä tai ei, niin valitsen tehdä omia juttujani senkin ajan ennemmin kuin katson vierestä sitä pelleilyä.
Ei lapsi halua silittelyä tai lääppimistä iltaisin automaattisesti siksi että on lapsi. Mutta lapsi ei voi valita että väsyttää tasan tietyllä kellonlyömällä. Ehkä lelut ja kirjat vähän auttavat, tai jonkin kuuntelu.
Itse yritin tehdä niin, lapsi sanoi heti sanan opittuaan että "pois". Halusi rauhassa nukahtaa ilman häsläystä.