Lue keskustelun säännöt.
Kirjoitin M:n englannista, mutta en pärjää yliopistossa, koska kaikki kirjat ovat englanniksi
05.05.2021 |
Kirjat ovat vieläpä digikirjoja, mikä tekee hahmottamisesta entistäkin vaikeampaa. Muista aineista kirjoitin ylppäreissä laudatureja ja eximioja, mutta tosiaan pitkästä englannista kirjoitin M:n, joka on sekin hyvä arvosana. Tuntuu kuitenkin siltä, että en selviä yliopistossa ollenkaan, vaikka lukiossa pärjäsin ihan vaivatta.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Sama. Ilman kunnollista englannin kielen taitoa yliopisto-opinnot ovat kyllä haastavia, koska niin iso osa kurssikirjallisuudesta on englanniksi.
Koko tämän keskustelun pointti on ollut, että tieteellisen englannin oppii kyllä, se vaan vaatii työntekoa useimmilta.
Ei niin, että kielitaito vaan on joko hyvä tai huono ja sen mukaan asiat sit vaan menee ja hilloutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla käy kateeksi kaikkia englanninkielisiä, kun heidän ei tarvitse osata mitään kieltä. Kyllähän ne asiat sisäistää paljon paremmin, kun saa äidinkielellään opiskella.
Itse asiassa englanninkielinen tieteellinen teksti ei ole kovin helppoa edes natiiveille, elleivät ole käyneet hyvää koulua ennen yliopisto-opintoja. Tieteellinen englanti on ihan oma lajinsa. Suomalaiselle riittää, että oppii ymmärtämään sitä, kirjoittamista ei useimpien tarvitse kunnolla oppia.
Harjaantumista tämä vaatii, sikäli totta. Kun sen oppii, niin tieteellisen artikkelin kirjoittaminen englanniksi on helpompaa kuin suomeksi. Lauserakenteet sopivat mielestäni paremmin tähän, ja usein terminologia on englanniksi vakiintunutta.
Toki näinkin. Toisaalta kansainvälisesti julkaisukelpoisten tieteellisten artikkelien kirjoittaminen on suomalaisille tieteentekijöillekin aina haaste. Moni käyttää natiivieditoijia, jotka käytännössä kirjoittavat artikkelit uudestaan englanniksi. Tällöin tuloksena on kielellisesti elegantimpi lopputulos kuin suoraan suomesta käännettynä. Suomalainen kirjoitustyyli on brutaalin yksiselitteinen, töksähtävä ja yksinkertaistava verrattuna englanninkieliseen, jossa pitäisi olla vähän lennokkuutta ja brassailuakin mukana. Tämä ei tietenkään päde insinööritieteisiin, vaan enemmän yhteiskuntatieteellisiin ja humanistisiin tieteenaloihin.
Ei pidä liikaa stressata jos englanti ei heti näytä helpolta, kyllä siihen tottuu.
Minä kirjoitin aikoinani C:n englannista ja selvisin yliopstosta loistavin arvosanoin, vaikka kaikki luettava teksti olikin englanniksi. Tieteellistä tekstiä pitää opetella lukemaan. Se vie aluksi aikaa ja on raskasta, mutta vaiva kannattaa nähdä. Olen edelleenkin omasta mielestäni huono englannissa ja en esim. puhu sitä kovinkaan mielelläni, mutta luen tieteellisiä julkaisuja varsin sujuvasti. Myös kirjakielellä kirjoitetut romaanit menevät helposti, mutta ns. puhekielellä kirjoitettu teksti on mielestäni vaikea selkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tuolla arvosanalla olla noin huono englannintaito? Vai onko lukioajoista 30 vuotta aikaa?
Yo kokeista saa aivan liian helposti hyvän arvosanan.
Esimerkiksi minä sain fysiikasta E vaikka en todellakaan ollut hyvä fysiikassa...
Pitkästä matikasta sain myös C vaikka kurssien keskiarvo oli 6 :D
Ja kumpaankaan kokeeseen en lukenut yhtään.
Tytöt saavat tutkitusti 1-1.5 numeroa parempia arvosanoja kuin pojat, näin taitaa olla jopa lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä voin tehdä?
Minä kirjoitin aikoinaan laudaturit reaalissa ja äidinkielessä sekä magnan englannissa ja pärjäsin hyvin yliopistossa. Yleisessä historiassa oli lähes pääsääntöisesti englanninkielisiä tenttikirjoja ja oma graduni koostyi yli 90 % englanninkielisestä aineistossa vaikka teinkin sen suomen kielellä.
Peruskielitaitoa englannissa kannattaa hankkia harrastusten kautta mm. kuuntelemalla musiikkia, katselemalla englanninkielisiä tv-sarjoja ja elokuvia ja käyttämällä englanninkielisiä tietokoneohjelmia. Mitä tulee tieteellisen englannin kieleen, niin se täytyy opetalla alakohtaisesti olipa kyse historiantutkimuksesta, filosofiasta tai talous- ja yhteiskuntatieteistä. Joutuuhan ne tieteelliset termit opettelemaan ja omaksumaan myös suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tuolla arvosanalla olla noin huono englannintaito? Vai onko lukioajoista 30 vuotta aikaa?
Yo kokeista saa aivan liian helposti hyvän arvosanan.
Esimerkiksi minä sain fysiikasta E vaikka en todellakaan ollut hyvä fysiikassa...
Pitkästä matikasta sain myös C vaikka kurssien keskiarvo oli 6 :D
Ja kumpaankaan kokeeseen en lukenut yhtään.
Tytöt saavat tutkitusti 1-1.5 numeroa parempia arvosanoja kuin pojat, näin taitaa olla jopa lukiossa.
Sensirit eivät onneksi nykyään näe kokelaan sukupuolta, joten poikien syrjintä ei voi ainakaan olla syy tyttöjä huonompiin yo-tuloksiin.
Opiskelen itse insinööriksi ulkomailla englanniksi, ja hankalaa on ollut. Kirjoitin aikanaan englannista C:n, ja sekin oli minulle kova taso koska en kokenut osaavani englantia lainkaan. Miehen työn perässä muutettiin Iso-Britanniaan kun pääsin lukiosta, ajattelin että pidän vähän välivuotta. Opin kielen kovalla työllä ja harjoittelulla, ja muutaman vuoden päästä kun muutimme toiseen maahan, oletin osaavani englantia oikein hyvin koska olin jo vuosia tehyt englanniksi töitä ja valtaosa kavereistani on ulkomaalaisia.
Itselläni tuo ongelma on muistaminen. Luen kyllä sujuvasti ja tunneilla seuraaminen ei tuota vaikeuksia, mutta en vaan muista mitään, mitä olen oppinut. Uutta sanastoa tulee paljon, ja aivoni ikään kuin "skippaavat" huomaamattani sanat, joita en tiedä. Turhauttavaa, mutta minkäs teet. Lukiossa sain erinomaisia arvosanoja muista kun englannista, koska muistin kurssikirjat käytännössä ulkoa kun olin lukenut ne läpi pari kertaa. Englanniksi opiskelu tuplaa työmäärän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli samaa ongelmaa. Ja olin myös asunut Yhdysvalloissa yhteensä 2 vuotta (lukiovaihto + yliopistovaihto) eli ihan sujuva oli kielitaito.
Mutta eihän se akateeminen teksti aukea suomeksikaan jos sitä ei ole tottunut lukemaan. Minulle ei vieläkään aukea toisen tieteenalan teksti.
Lukemaan oppii lukemalla ja täytyy vaan totuttautua lukemaan väikkäreitö ja artikkeleita. Fake it till you make it.
Alat käyttää englantia enemmän kunnes alat ajattelemaan englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloinkahan ihmiset alkavat ymmärtää, että lukio antaa vain hyvän pohjan yliopisto-opiskelulle. Laajan matematiikan laudatur antaa mahdollisuuden läpäistä teknillinen yliopisto kohtuullisella varmuudella. Ei se mitään takaa kuitenkaan. Huonompikin arvosana riittää hyvin usein, jos asenne ja oppimishalu on kunnossa. Samaa pätee ihan kaikkeen lukiossa opittuun.
Ei kai kukaan ylioppilas luule ole suurinpiirtein olevansa valmis lakimiehen, lääkärin, ekonomin tai dippainssin ammattiin lukiosta päästessään. Sittenhän se työ VASTA ALKAA!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla käy kateeksi kaikkia englanninkielisiä, kun heidän ei tarvitse osata mitään kieltä. Kyllähän ne asiat sisäistää paljon paremmin, kun saa äidinkielellään opiskella.
Jaahas, voihan sitä uhriutua mutta mitä hyötyä?
Mun mielestä on siistiä osata enemmän kuin yhtä kieltä.
On munkin mielestä kiva osata muita kieliä, mutta sillä tavalla "sivussa". Amerikkalaista, joka osaa vähän jotain toista kieltä pidetään fiksuna, mutta suomalaista joka ei osaa lukea englanninkielistä yliopistokirjallisuutta pidetään taas tyhmänä.
Amerikkalaiset ja britit voi matkata maailmalla tai opiskella missä vain ilman mitään muuta kielitaitoa ja pahommillaan naureskella muiden huonolle kielitaidolle jos jollain on vähän broken english. Käsittämättömän suuri etuoikeus!
Aloittajalle tsemppiä, kyllä se siitä alkaa pikkuhiljaa luonnistua. Suomessa on vallalla ajatus, että etenkin kaikki nuoret osaavat automaattisesti englantia täydellisesti. Se ei pidä paikkaansa, mutta sitä osaamattomuutta hävetään eikä siitä kehdata kertoa. Et varmasti ole ainoa joka kamppailee saman ongelman parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milloinkahan ihmiset alkavat ymmärtää, että lukio antaa vain hyvän pohjan yliopisto-opiskelulle. Laajan matematiikan laudatur antaa mahdollisuuden läpäistä teknillinen yliopisto kohtuullisella varmuudella. Ei se mitään takaa kuitenkaan. Huonompikin arvosana riittää hyvin usein, jos asenne ja oppimishalu on kunnossa. Samaa pätee ihan kaikkeen lukiossa opittuun.
Ei kai kukaan ylioppilas luule ole suurinpiirtein olevansa valmis lakimiehen, lääkärin, ekonomin tai dippainssin ammattiin lukiosta päästessään. Sittenhän se työ VASTA ALKAA!!
Yliopiston yleisissä tenteissä kurssin suorittamisen vaatimuksen voi olla 200-sivuinen englanninkielinen kirja, joka tulisi omaksua tenttipäivään mennessä esimerkiksi kuukauden sisällä. Sitä ei ole tarkoitus lukea sivu kerrallaan koko lukukauden ajan. Lukio-opinnot toki kertovat siitä onko enemmän taipumusta vieraiden kielten kuin matemaattisten aineiden opiskeluun tai osaako kirjoittaa luonnostaan hyviä esseitä.
Mä kirjoitin C:n ja enkku oli aika heikko kun menin yliopistoon. Hyvin selvisin kirjoista ja artikkeleista, mutta kielentuottaminen oli vaikeaa ja epämiellyttävää loppuun saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä menin luentomuistiinpanoilla hyvin arvosanoin melkein koko tutkinnon maisteriksi. Cum lauden tenttiin yritin ensi kerran kahlata muutaman paksun englanninkielisen kirjan läpi, mutta yhä etupäässä muistiinpanojen kertaus riitti. Laudaturin tenttiin vasta luin kunnolla kirjat, kun sitä ennen olin jo aloittanut oman alan työn, jossa kommunikoitiin englanniksi. T. lyhyen ylimääräisen englannin M
Tämä ei paljon auta kursseilla, joilla ei ole luentoja vaan pelkkä kirjatentti...
Mä aloitin enkun 8.luokalla, koska A-kieli oli saksa. Eli enkku oli lyhyt kieli. Lähdin kirjoitusten jälkeen vuodeksi englanninkieliseen vaihto-ohjelmaan ja aluksi teki tosi tiukkaa ymmärtää edes puolia. Sen jälkeen jatkoin yliopistoon ja jouduin taas preppaamaan, että pystyin tenttimään englanninkielisiä kirjoja. Töitä pitää tehdä, jos pohja on huono. Lopulta kirjoitin gradun englanniksi eli opin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menin luentomuistiinpanoilla hyvin arvosanoin melkein koko tutkinnon maisteriksi. Cum lauden tenttiin yritin ensi kerran kahlata muutaman paksun englanninkielisen kirjan läpi, mutta yhä etupäässä muistiinpanojen kertaus riitti. Laudaturin tenttiin vasta luin kunnolla kirjat, kun sitä ennen olin jo aloittanut oman alan työn, jossa kommunikoitiin englanniksi. T. lyhyen ylimääräisen englannin M
Tämä ei paljon auta kursseilla, joilla ei ole luentoja vaan pelkkä kirjatentti...
Kun luet kirjatenttiin, niin voit tehdä itsellesi muistiinpanot siitä tenttikirjasta kirjoittamalla pääkohdat ylös muistivihkoon. Se tekee kertaamisesta helppoa ja myös sille lukemiselle tulee varata riittävästi aikaa eikä yrittää epätoivoisesti lukea viimeisenä tenttiä edeltävänä iltana. Jos on perjantaina tentti, niin lopettaa lukemisen esimerkiksi torstaina klo 18 ja aloittaa urheilutermein sanottuna palautumisen kilpailua varten.
Jännä juttu, että Suomessa saattoi opiskella yliopistossa suomen kielellä vasta 1920-luvulta alkaen.
Ja nyt, vain vaivaiset sata vuotta myöhemmin, ei enää kohta sitäkään. Eikä kukaan pidä tätä ongelmallisena, vaan lähinnä sättii ja sähisee ap:lle.
Mitä luulette, millä kielellä opiskelijat opiskelevat ja julkaisevat artikkeleita Saksassa? Ranskassa? Espanjassa?
Voin vihjaista, että eivät ainakaan englanniksi. Ja ennen kuin ehditte aloittaa, niin joo joo, kyllä minä tiedän. Pieni kielialue, kaikkihan osaa enkkua, alan sanasto, kansainväliset tutkijat ja niin edelleen ja niin edelleen. Onhan se nyt jotenkin epämääräisen noloa vaalia suomen kieltä.
Itsellä oli täysin sama tilanne joskus ja tässä muutama vinkki:
-älä ylipäätään lue kirjoja sanasta sanaan, oli teos sitten englanninkielinen tai suomenkielinen. Aloita tiivistelmistä ja sisällysluettelosta, sitten vasta muu kirjan sisältö (jos ehdit ennen tenttiä)
-suomenna mahdollisimman vähän sanoja. Vain otsikot ja tärkeimmät (=toistuu koko ajan tekstissä) käsitteet (tieteentermipankki on ihan kätevä sivusto)
-jos menee ihan yli hilseen, lukaise samasta aiheesta suomenkielinen wikipedia artikkeli tai selaa suomenkielistä kirjaa suunnilleen samasta aiheesta tai katso aiheesta enkunkielinen youtube video jos löytyy (mikäli kuulunymmärtäminen helpompaa kuten itselläni)
-lukupiirit kavereiden kanssa, jos on social butterfly
-anna itsellesi aikaa tottua ja ole armollinen. (Ei ole pakko saada heti hyviä arvosanoja) Tieteellinen teksti on aika haastava laji jo suomeksikin.
-ja tärkein: opiskele alaa joka aidosti kiinnostaa koska silloin on helpompi puskea läpi vaikka tenttikirja olisi kirjoitettu hieroglyfeillä.
AP. Lue otsikot ja kappaleiden alut ja mieti mistä on kyse. Vertaa siihen mitä jo tiedät hahmottaa käsi alueen. Tämän jälkeen pyri syventymään tekstiin siten että vaan luet sitä, anna silmien valua tekstin yli useita kertoja. Sitten etsi käsitteitä ja nimiä tekstistä ja googlaa, saat tietoa ja alat ymmärtää mistä on kyse. Mitä enemmän englanti ja vieraat kielet saa sijaa niin tärkeämpi luennoitsijoiden myös auliisti selittää käsitteitä ja asioita opiskelijoille.
Opiskelin geologiksi Suomessa ja vaikka olin asunut useita vuošia englanninkielisissä maissa niin joitakin kurssikirjoja oli hyvin vaikea ymmärtää, joskus saattaa epäillä kielitaitoa kun useita peräkkäisiä lauseita ja kappaleita joissa ei tunnu olevan mitään tolkkua.
Toisaalta englanninkieli on niin täysin tieteen kieli että se kyllä tulee aika tutuksi. Tieteen englanti on englantilaisillekin sellaista töksähtelevää kun tutkija kun on tekstiä laatiessaan ajateltava tekstin ymmärrettävyyttä.
Kuka tahansa maisteri pystyy puhumaan omasta lastaan siten ettei maallikko ymmärrä asiaa lainkaan vaikka silloin juuri selitetään juurtajaksain ja mennään perusteisiin.
On ihan normaalia, ettei akateemisesta tekstistä ymmärrä kaikkia sanoja, vaan välillä joutuu turvautumaan sanakirjaan tai kääntäjään. Luulisin, että sama tilanne on lähes kaikilla opintojaan aloittavilla. Myöhemmin opinnoissa ymmärtää sen, ettei tekstejä tarvitsekaan osata sanasta sanaan, vaan riittää, että tajuaa olennaisen sisällön.